Uutisarkisto

SMOTOn MP17-messuosastolla tapahtuu

Hallituksen esitys mp-verosta puhuttaa motoristeja läpi Suomen. SMOTO on jättänyt lausuntonsa 13.1. vaatien, että veron valmistelusta luovutaan.

SMOTOn osastolla voit ottaa itsekin kantaa veroasiaan ja lähettää osastolta oman postikortin valitsemallesi kansanedustajalle. Valmiiksi painettuja kortteja jaetaan osastolla kaikkina messupäivinä.

Suomalainen moottoripyöräily ja SMOTO tarvitsee jokaisen motoristin tukea vaikuttamistyössä. Parhaiten tuet SMOTOn toimintaa liittymällä SMOTOn jäseneksi joko kerhosi kautta tai henkilöjäsenenä. Suuri jäsenmäärä on joukkovoimaa ja jäsenmaksut varmistavat riittävät taloudelliset resurssit.

SMOTOn toimintaa tukevat yhteistyökumppanit tarjoavat messuilla SMOTOon liittyville motoristeille liittymistarjouksena reiluja alennuksia tarvike- ja varustehankinnoissa. Tarjoukset ovat niin merkittäviä, että jäsenmaksu ”palautuu” ostojen yhteydessä.

SMOTOn päätehtävä on suomalaisten motoristien edunvalvonta. Tärkein osa edunvalvontatyötä on vaikuttaminen asioihin ja asioista päättäviin niiden valmisteluvaiheessa. SMOTO tekee tätä työtä talkoilla ja käyttämällä harkitusti eri alojen asiantuntijoita.

Tervetuloa SMOTOn osastolle 6f78 keskustelemaan veroasioista, laittamaan postia kansanedustajille, tutustumaan liittymistarjouksiin ja liittymään SMOTOn jäseneksi.

Otto Brandin ständiltä (6B2) saa Huimat Päät -kirjan jäsenetuhintaan 25 EUR (norm. 29.90 EUR) näyttämällä SMOTOn jäsenkorttia. Se löytyy myös Bike Worldin osastolta. Lisätietoja kirjasta löytyy: http://www.huimatpaat.fi/

SMOTOn osastolla on jäsenille myös Eckerö Linen arvonta, käy osallistumassa!

Käy myös liittymässä Facebook-tapahtumaan niin saat viimeisimmät SMOTOn messupäivitykset heti: https://www.facebook.com/events/706864026148763/

Suomen Motoristit ry:n lausunto kevyiden moottoriajoneuvojen verosta

Valtiovaraiministeriö on 16.12.2016 pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja laiksi ajoneuvoverolain 21 ja 57 §:n muuttamisesta. Suomen Motoristit ry on antanut lausuntonsa 13.1.2017 . Lausunnon yhteenvedossa todetaan:

Suomen Motoristit ry vaatii, että kevyiden moottoriajoneuvojen veron valmistelusta luovutaan, koska

  • verolta puuttuvat sekä yleiset veropoliittiset perusteet että liikenteen verotukseen liittyvät perusteet
  • vero kohtelisi moottoripyöriä epäoikeudenmukaisesti henkilöautoihin verrattuna
  • verolla on haitallisia vaikutuksia elinkeinoihin ja työllisyyteen
  • veropohjan epävarmuuksien vuoksi oletettu verotulon lisäys ei tule toteutumaan
  • veron käyttäytymisvaikutukset voivat johtaa moottoripyöräilystä kokonaisuudessaan kannettavien verotulojen vähenemiseen.

Mikäli veron valmistelua jatketaan, Suomen Motoristit ry vaatii, että

  • verolakiesitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi perusteellisella elinkeino- ja työllisyysvaikutusten sekä sosioekonomisten vaikutusten arvioinnilla
  • veroon sisällytetään moottoripyörien käyttökauden huomioon ottava päiväkohtainen veron suorittamisen mahdollisuus henkilöautojen kanssa yhdenvertaisella tavalla
  • veron suuruus määritetään porrastetusti moottoripyörien kuutiotilavuuden, kokonaismassan tai ominaispäästötason henkilöautoilta kannettavan ajoneuvoveron perusveron kanssa yhdenvertaisella tavalla
  • pienten moottoripyörien (kevytmoottoripyörien) vapautus verosta toteutetaan kuutiotilavuusperusteisen rajauksen sijaan tehoperusteisella rajauksella: esimerkiksi alle 30kW ja teho/painosuhde alle 0,15 kW/kg
  • yli 30 vuotta vanhat moottoripyörät vapautetaan verosta niiden vähäisen käytön ja laajan liikennekäytöstä poistumisen vuoksi
  • veron haittavaikutusten kompensoimiseksi moottoripyörien autoveroa alennetaan 50 prosentilla.

Ajoneuvoverolain 57 § koskeva valvonnan laajentaminen tulee toteuttaa erillisenä lainsäädäntöhankkeena. Merkittävä liikenteen automaattivalvonnan lisääminen edellyttää laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua ja esimerkiksi valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia.

Lue koko lausunto perusteluineen täältä.

Tieto polttoaineen kulutuksesta on tarpeellinen, kun ostaa uutta moottoripyörää

Joulun alla 21.12. FEMA ja FIM Europe tapasivat Euroopassa toimivien moottoripyörävalmistajien järjestön ACEM. Asialistalla oli motoristijärjestöjen toive saada motoristeille paremmin tietoa moottoripyörien polttoaineen kulutuksesta ja päästöistä. FEMAn ja FIM Europen näkökannan mukaan tämä auttaisi moottoripyörän ostajaa tekemään valinnan paremmilla tiedoilla. Tämä todennäköisesti johtaisi päästöiltään puhtaampien ja taloudellisempien moottoripyörien ostamiseen.
Vaikka valmistajat on tehnyt jo valtavasti työtä puhtaampien ja taloudellisempien moottoripyörien eteen viimeiset 15 vuotta, niin puhtaampien moottoripyörien ostaminen edellyttää parempia tietoja. Valmistaja- ja motoristijärjestöillä on yhteinen mielenkiinto aiheeseen, ja ne tekevät töitä saadakseen kuluttajille ja viranomaisille parempaa tietoa.

Dolf Willigers, FEMAn pääsihteeri: “Olen tyytyväinen, että valmistajat ovat tiedostaneen hyvän kuluttajatiedottamisen tarpeen, ja että ACEM on halukas toimimaan kanssamme tässä asiassa. Tieto polttoaineen kulutuksesta ja hiukkaspäätöistä on tärkeää, jotta voidaan tehdä harkittuja valintoja uuden moottoripyörän ostamisessa. Moottoripyörät ovat aina taloudellisempi ja puhtaampi valinta kuin autot.”

Marja Kuosmanen, SMOTOn puheenjohtaja: ”Suomalaiselle moottoripyörän ostajalle tämä tieto saattaa tulla jo lähivuosina merkittäväksi valintakriteeriksi, jos moottoripyörien autovero muuttuu päästöperusteiseksi ja päiväkohtaiseksi kuten Suomessa on autoilla. Vaikka motoristit tekevät pyörävalintojaan pitkälti tunteella, niin kustannustietoinen ostaja voi käyttää kulutus- ja päästötietoja hallitakseen harrastuksestaan maksamiaan veroja.”

 

Moottoripyörän käyttövero puhuttaa mediaa – aiheesta: linkit julkaistuihin juttuihin

Juha Sipilän hallitus on puuhaamassa moottoripyörille ja veneille käyttöveroa, jolla on tarkoitus kerätä valtiolle yhteensä 50 miljoonan euron verotulot.

Moottoripyöräilijöiden osuus tästä olisi noin puolet. SMOTO on tehdyn selvityksen perusteella osoittanut, että veron tuotto olisi valtiolle negatiivinen, eli se veisi toteutuessaan enemmän veroeuroja kuin toisi.

Lisäksi vero olisi toteutuessaan luonteeltaan selkeästi omaisuusvero. Moottoripyöräilijä maksaisi veroa 150 euroa per moottoripyörä, eikä veroa saa vuoden aikana poikki edes poistamalla pyörää käytöstä, sillä verolta välttyy vain jos moottoripyörä on koko kauden pois liikennekäytöstä. Autojen kohdalla vero on päiväkohtainen, eli käytöstäpoisto poistaa myös verovelvoitteen.

Autoilijat ja moottoripyöräilijät ovat siten verotuksellisesti eri asemassa: autoilijaa verotetaan käytöstä, motoristia taas omistamisesta. Tämä tekee verokohtelusta epätasa-arvoista varsinkin, kun moottoripyöristä maksetaan muutenkin enenmmän autovero kuin autoista.

Veroesitys on lausuntokierroksella, ja siitä tehdään päätös joko helmi- tai maaliskuusssa. Voimaan sen pitäisi tulla jo 1.5.2017.

Ohessa linkkejä lukuisiin lehdistössä aiheesta julkaistuihin artikkeleihin. Niitä kannatta lukea, pysyt ajan tasalla siitä mitä kaikkea asiaan liittyy.

 

2.9.2016 Kauppalehti: Moottoripyöräkauppa kauhistelee veropäätöstä: epäloogista ja lyhytnäköistä http://www.kauppalehti.fi/uutiset/moottoripyorakauppa-kauhistelee-veropaatosta-epaloogista-ja-lyhytnakoista/Yqpyw4XK

 

17.9.2016 Bike: Eduskunnan moottoripyöräkerho: hallituksen luovuttava moottoripyörien verotusaikeistaan http://www.bike.fi/uutiset/yleiset/eduskunnan-moottoripyorakerho-hallituksen-luovuttava-moottoripyorien

 

21.9.2016 Motouutiset: Suomen Motoristit selvitti: kaavailtu moottoripyörien vero voi viedä satoja työpaikkoja http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/4456/Suomen-Motoristit-selvitti-kaavailtu-moottoripy%C3%B6rien-vero-voi-vied%C3%A4-satoja-ty%C3%B6paikkoja.htm

 

23.9.2016 TM: Suomen Motoristit ry: Moottoripyörien ajoneuvoverosuunnitelmasta luovuttava http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/suomen-motoristit-ry-moottoripyorien-ajoneuvoverosuunnitelmasta-luovuttava/

 

24.10.2016 MTV: Suomen Motoristit ry: moottoripyörävero supistaisi kulutusta ja veisi valtiolta verotuloja http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/suomen-motoristit-ry-moottoripyoravero-supistaisi-kulutusta-ja-veisi-valtiolta-verotuloja/6132854

 

15.11.2016 Tekniikka&talous: ”Se olisi skandaalimaista jo sinänsä, mutta mahdollisesti myös perustuslain vastaista” – Motoristeilta täystyrmäys moottoripyörien verotussuunnitelmalle http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/se-olisi-skandaalimaista-jo-sinansa-mutta-mahdollisesti-myos-perustuslain-vastaista-motoristeilta-taystyrmays-moottoripyorien-verotussuunnitelmalle-6599424

 

15.11.2016 Uusi Suomi: Suomen Motoristit: ”Hallitus yrittää tappaa koko mp-alan” https://www.uusisuomi.fi/autot/208413-suomen-motoristit-hallitus-yrittaa-tappaa-koko-mp-alan

 

16.11.2016 Verkkouutiset: Moottoripyörävero susi jo syntyessään: tavoite mahdoton ja lopettaisi uusien pyörien myynnin http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/moottoripyoravero_theinonen-57712

 

18.11.2016 Keskisuomalainen: Harrastaja: Valtio tyrkkää motoristit terasseille http://www.ksml.fi/teemat/autot/Harrastaja-Valtio-tyrkk%C3%A4%C3%A4-motoristit-terasseille/876994

 

20.11.2016 ”Juppiskootterivero” on epäreilu – motoristit jyrähtävät Sipilälle http://www.uusimaa.fi/artikkeli/456998-juppiskootterivero-on-epareilu-motoristit-jyrahtavat-sipilalle

 

22.11.2016 Motouutiset: Moottoripyöräilijöitä yliverotetaan jo nyt – asiallinen taso vaatisi verotuksen alentamista http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/4733/Moottoripy%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%B6it%C3%A4-yliverotetaan-jo-nyt—asiallinen-taso-vaatisi-verotuksen-alentamista.htm

 

12.12.2016 Vantaan Sanomat: Uusi moottoripyörävero kylmää kauppiasta – ”Irtisanomisia tulee” http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/464681-uusi-moottoripyoravero-kylmaa-kauppiasta-irtisanomisia-tulee

 

12.12.2016 TM: Moottoripyörävero nytkähtää pian eteenpäin – Arvostelijat epäilevät valtion jäävän tappiolle http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/moottoripyoravero-nytkahtaa-pian-eteenpain-arvostelijat-epailevat-valtion-jaavan-tappiolle/

 

17.12.2016 Aamulehti: Kansanedustajan mitta täyttyi vene- ja moottoripyöräverosta: ”Kateusveroja peritään jo riittävästi”. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kansanedustajan-mitta-tayttyi-veneverosta-kylla-niita-kateusveroja-peritaan-jo-ihan-riittavasti-24149316/

 

22.12.2016 Tamperelainen: Nokialainen kaupunginvaltuutettu heitti hyvästit perussuomalaisille – Taustalla erimielisyys moottoripyöräverosta http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/468438-nokialainen-kaupunginvaltuutettu-heitti-hyvastit-perussuomalaisille-taustalla

 

27.12.2016 Iisalmen Sanomat: Esitys moottoripyöräverosta: Susi jo ennen syntymäänsä http://www.iisalmensanomat.fi/esitys-moottoripyoraverosta-susi-jo-syntymaansa/

 

29.12.2016 Ilta-Sanomat: Moottoripyörien omistajat aloittaneet jo verosuunnittelun: Kanta sulaa vauhdilla – näin tulevan mp-veron voi välttää http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005025306.html

 

29.12.2016 Hämeen Sanomat: Moottoripyöräveron hyöty jää nollille http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/320589-moottoripyoraveron-hyoty-jaa-nollille

 

20.12.2016 Motouutiset: Euroopassa ihmetellään suomalaisille motoristeille suunniteltua rankaisuveroa http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/4835/Euroopassa-ihmetell%C3%A4%C3%A4n-suomalaisille-motoristeille-suunniteltua-rankaisuveroa.htm

 

21.12.2016 Pohjalainen.fi: Verokertymä voi kääntyä negatiiviseksi, jos moottoripyöriä vedetään rekisteristä http://www.pohjalainen.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/verokertym%C3%A4-voi-k%C3%A4%C3%A4nty%C3%A4-negatiiviseksi-jos-moottoripy%C3%B6ri%C3%A4-vedet%C3%A4%C3%A4n-rekisterist%C3%A4-1.2189605

 

1.1.2017 Bike: Stefanie Brandt-Tallqvist Radio Novalla: ”Moottoripyörävero on täysin epäoikeudenmukainen” http://www.bike.fi/uutiset/yleiset/stefanie-brandt-tallqvist-radio-novalla-moottoripyoravero-taysin-epaoikeudenmukainen

 

3.1.2017 Radiorock: Yrittäjä tyrmää hallituksen uuden moottoripyöräveron: ”Arvioiden mukaan 23 miljoonaa pakkaselle” http://www.radiorock.fi/#!/post/586b700cbe5a6f040047284f

 

4.1.2017 Moottoripyörävero on motoristien mielestä epäoikeudenmukainen. Radio Porin haastattelussa Suomen motoristit ry:n Juha Tervonen http://www.radiopori.fi/uutiset/moottoripyoravero-motoristien-mielesta-epaoikeudenmukainen

 

8.1.2017 Professori Esko Linnakangas tyrmää Vene- ja moottoripyöräveron Turun Sanomissa http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3153747/Veroprofessori+Uusi+venevero+muistuttaa+1700luvun+ylellisyysveroa+++Pelkkaa+puuhastelua

 

9.1.2017 Motouutiset: Uusien moottoripyörien myynnissä aallonpohja saavutettu – vero kummittelee peikkona http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/4880/Uusien-moottoripy%C3%B6rien-myynniss%C3%A4-aallonpohja-saavutettu—vero-kummittelee-peikkona.htm?ref=newest

 

10.1.2017 Yle: Jopa 81 000 moottoripyörää poistettiin liikennekäytöstä viime vuonna – kiistelty vero yhtenä syynä http://yle.fi/uutiset/3-9390159

 

10.1.2017 Ilkka-lehdessä julkaistu SMOTOn vastine Helsingin Sanomissa julkaistuihin mielipidekirjoituksiin http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/moottoripy%C3%B6rille-esitetty-vero-perusteeton-1.2194540

 

11.1.2017 Bike: Valtiovarainminesteriö vähentäisi koeajopyörien määrää http://www.bike.fi/uutiset/yleiset/valtiovarainministerio-vahentaisi-koeajopyorien-maaraa

 

12.1.2017 Iltalehti: Yle: Moottoripyörävero iskisi myös myyjiin – ”kaupankäyntiä ei ymmärretä” http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701112200052230_uu.shtml

 

13.1.2017 Bike: Moottoripyörien liikennekäyttöpoistoja jo lähes 100 000! http://www.bike.fi/uutiset/yleiset/moottoripyorien-liikennekayttopoistoja-jo-lahes-100-000

Lakiesitys kevyiden moottoriajoneuvojen verosta (MP-vero)

Valtiovarainministeriö (VM) on tehnyt työtä hallituksen toimeksiannosta ja lähettänyt luonnoksen lakiesityksestä kevyiden moottoriajoneuvojen verosta lausuntokierrokselle 16.12.2016. Lakiesityksen ydinkohdat ovat:

  • Vero koskee kaikkia Suomessa rekisteröityjä tai Suomessa käytettäviä L3, L4, L5 ja L7-luokkien (mp, sivuvaunullinen mp, kolmipyörät, nelipyörät) ajoneuvoja, jotka on merkitty ajoneuvoliikennerekisteriin.
  • Enintään 125 cm3 moottorilla ja muulla kuin polttomoottorilla varustetut ajoneuvot on vapautettu verosta. Myös museoajoneuvot on vapautettu verosta.
  • Verokausi on liukuva 12 kk ja alkaa 1.5., jos ajoneuvo on silloin liikennekäytössä. Muutoin verokausi alkaa, kun ajoneuvo ilmoitetaan otettavaksi liikennekäyttöön. Uusi verokausi alkaa automaattisesti edellisen verokauden jälkeen, mikäli ajoneuvo on verokauden päättyessä liikennekäytössä.
  • Vero kannetaan verokauden alun aikaisten ajoneuvon ja sen omistustietojen mukaan. Veron maksaa ensisijaisesti ajoneuvon haltija, toissijaisesti omistaja.
  • Veron määrä on kiinteä 150 € verokaudessa eikä veroa hyvitetä missään tilanteessa.
  • Jos käyttää liikenteeseen ajoneuvoa, josta olisi pitänyt maksaa vero, veron lisäksi peritään viisinkertainen lisävero (750 €).

Luonnos lakiesityksestä on 16.1.2017 saakka lausuntokierroksella, jonka jälkeen VM käsittelee lausunnot ja hallitus päättää tuoko se lakiesityksen eduskuntaan. Mikäli hallitus päättää tuoda lakiesityksen eduskuntaan, se käsitellään normaalin verolain tavoin:

  1. Lähetekeskustelu. Hallitus tuo esityksensä eduskunnan täysistuntoon, josta se lähetetään valiokuntakäsittelyyn
  2. Valiokuntakäsittely. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto käsittelee lakiesityksen ja antaa siihen lausuntonsa. Valiokunta voi ehdottaa muutoksia tai jopa esittää lakiesityksen hylkäämistä.
  3. Hallituksen esityksen ensimmäinen käsittely eduskunnassa. Käsittelyn pohjana on valiokunnan lausunto. Eduskunnalla on mahdollista tehdä lakiin muutoksia.
  4. Hallituksen esityksen toinen käsittely eduskunnassa. Lakiesityksestä äänestetään ja se joko hylätään tai hyväksytään.
  5. Presidentti vahvistaa lain.

Lakiesityksessä on mukana myös ajoneuvoverolain muutos, joka toisi poliisille laajat oikeudet kuvata tai muuten valvoa, myös tallentaa, liikenteessä olevia ajoneuvoja. On kyseenalaista, voidaanko näin perustavaa laatua oleva valvonnan lisäys käsitellä ilman Perustuslakivaliokunnan kantaa.

SMOTOn kanta lakiesitykseen on, että hallituksen tulee luopua kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja vetää lakiesityksensä pois. Perustelumme ovat lyhyesti:

  • Verosta ei ole tehty kunnollista vaikutusarviota ja se on suunniteltu pelkästään fiskaalisin tavoittein.
  • Veron 30 milj.€ tulotavoite on epärealistinen.
  • Kiinteä vuosiveron malli on perusteiltaan epäoikeudenmukainen ja ohjaavuudeltaan kyseenalainen.
  • Moottoripyöräalaan kohdistuva lisäverotus on elinkeinopoliittisesti kestämätöntä.
  • Moottoripyöräilyn lisäverottaminen on sosiaalisesti kestämätöntä.
  • Moottoripyöräilyn ja -alan verokertymän kasvattaminen, elinkeinojen ja työpaikkojen säilyttäminen ja ympäristö- ja turvallisuustavoitteiden edistäminen ovat mahdollisia oikeanlaisella veroratkaisulla.

SMOTO tulee antamaan lausunnon VM:lle 16.1. mennessä. VM:n lausuntopyyntö on julkinen ja muilla järjestöillä on mahdollisuus antaa oma lausuntonsa riippumatta siitä, onko sitä heiltä pyydetty. SMOTO rohkaisee järjestöjä antamaan oman lausuntonsa, mikäli asia on heille tärkeä.

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö

Mitä moottoripyöräilijöiden kannattaa tehdä?

Mikäli lakiesitys hyväksytään eduskunnassa ja moottoripyörää ei ole tarkoitus käyttää liikenteessä ennen 1.5.2017 tai heti sen jälkeen, motoristin kannattaa poistaa moottoripyörä liikennekäytöstä ennen 1.5. Veron maksulta välttyy vain, mikäli moottoripyörä ei ole liikennekäytössä. Liikennekäytöstä poisto tapahtuu Trafin kautta:

Trafi: ajoneuvon liikennekäytöstä poisto

Moottoripyörää ei tarvitse poistaa rekisteristä (nk. lopullinen liikennekäytöstä poisto) verolta välttyäkseen. Mikäli ajoneuvo poistetaan lopullisesti liikennekäytöstä, sen uudelleen rekisteröinti ei ole enää mahdollista.

Hallituksen joululahja motoristeille

Suomen hallituksen joululahja motoristeille eli

”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta”  saapui lausuntokierrokselle 16.12.2016.

cropped-Kuopio-19.5.2012-006.jpg

SMOTO on työskennellyt syksystä alkaen kiivaasti moottoripyörien vuosiveron torppaamiseksi. Olemme toimittaneet ministereille, kansanedustajille ja virkamiehille tietoa siitä, että vero on valtiontaloudellisesti, elinkeinopoliittisesti ja moottoripyöräilyn tulevaisuuden kannalta erityisen haitallinen keksintö. Mikään argumentti ei puolla veron käyttöönottoa. Olemme korostaneet, että jos vero on kestävien perustelujen puutteesta huolimatta pakko ottaa käyttöön, tulee sen olla malliltaan tasavertainen henkilöautojen ajoneuvoveron kanssa. Valmisteltu kiinteä vuosivero, joka maksetaan mp:n käytön määrästä, iästä, koosta ja polttoaineenkulutuksesta riippumatta on räikeän epäoikeudenmukainen ja auttamattoman vanhanaikainen veron malli. Edelleen olemme esittäneet, että mikäli moottoripyöräilijöiltä halutaan saada valtiontalouden tilkkeeksi aitoa lisätuloa, tulee alan kaupankäyntiä vauhdittaa jo monta kertaa laiminlyödyllä moottoripyörien autoveron alennuksella. Muutoin Suomen hallitus ampuu motoristeja, alan elinkeinoja ja valtiontaloutta nilkkaan.

Olemme pyrkineet vaikuttamaan lainvalmisteluun ennen eduskuntakäsittelyä tapaamalla kansanedustajia ja keskeisiä ministereitä valtiosihteereineen. Tiedämme muiden mp-yhdistysten sekä mp-alan yrittäjien toimineen samoin. Yksikään verolain valmistelussa ja käsittelyssä vastuullinen parlamentin edustaja ei ole jäänyt paitsi oleellista tietoa ehdotetun veron heikkouksista. Useat hallituspuolueiden poliitikot ovatkin julkisesti todenneet, että veron käyttöönottoa tulisi harkita uudestaan. Kiitämme näitä rohkeita henkilöitä. Järjen äänestä huolimatta moottoripyörien vuosiveron valmistelua on jatkettu.

Moottoripyörien vuosiveron vastustaminen on antanut parlamentaarisesta päätöksenteosta hyvin ristiriitaisen kuvan. Rivikansalainen haluaa luottaa järkevään päätöksentekoon, mutta ainakin tässä tapauksessa asianlaita on ollut täysin toinen. Moottoripyörien vuosivero on noussut likipitäen hallitusohjelman ainoaksi kohdaksi, josta ei voida joustaa, vaikka arviot siitä huutavat vääryyttä. Hallituspuolueiden edustajiston enemmistä pitää verosta kiinni kuin viimeisenä oljenkortenaan samalla kun hallitusohjelmaa mukautetaan muilta osin yhteiskuntapoliittisiin reaaliteetteihin.

Olemme kohdanneet argumentteja, joissa on kyseenalaistettu motoristien halu kantaa kortensa yhteiseen kekoon esimerkiksi eläkeläisten hyväksi, ja samaan hengenvetoon on kysytty mistä motoristit ehdottavat kerättävän lisää verotuloja. Tähän vastaamme, että motoristit ovat pyrkineet nimenomaan estämään valtiontaloudelle lopulta haitallisen veron käyttöönoton ja siten olemme puolustaneet hyvinvointivaltion horjuvia rakenteita. Kun taas esitämme verotuottoja kartuttavana ratkaisuna autoveron alennusta, kysyjät eivät kuuntele meitä.

Suomen Motoristit ry keskittyy nyt laatimaan lausuntoaan joulun yli. Vaadimme edelleen veron järkevyyden arviointia ja veron haitallisten taloudellisten vaikutusten huomioon ottamista. Hallituksen verolakiesitys tulee hylätä. Mikäli uusi vero on pakko kaikesta huolimatta ottaa käyttöön, tulee sen olla tasoltaan ja ominaisuuksiltaan oikeudenmukainen. Veron haittavaikutuksia tulee lieventää veron kohteeksi määritettävän moottoripyöräkannan rajauksilla sekä moottoripyörien autoveron alennuksella.

SMOTO muistuttaakin, että nyt on jokaisella motoristilla mahdollisuus vaikuttaa: ota yhteyttä poliitikkotuttuusi, ja kerro hänelle, miten asia veron osalta oikeasti on!

Lakiluonnos, kevyiden moottoriajoneuvojen vero

Lausuntopyyntö, keyvyiden moottoriajoneuvojen vero

 

 

VI Motoparlamentti 9.11.2016: Vaikeitten aiheitten käsittelyä rakentavassa hengessä

VI Motoparlamentti täydessä vauhdissa.

VI Motoparlamentti täydessä vauhdissa.

Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) järjestämä VI Motoparlamentti pidettiin Helsingissä Hotelli Seurahuoneella marraskuun yhdeksäntenä päivänä hyvällä menestyksellä. Mukaan oli kutsuttu mp-alan tärkeimmät toimijat ja viranomaiset. Käsiteltävänä oli kolme mielenkiintoista ja haastavaa aihetta, joista käytiin keskustelua hyvässä yhteisymmärryksessä.

Parlamentti käsitteli moottoripyöriä osana liikennejärjestelmää, aiotun mp-ajoneuvoveron vaikutuksia sekä kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittämistä.

Paikalla olivat:

– Liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä, Eduskunta

– Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Liikennevakuutuskeskus

– Vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela, If-vakuutus Oy

– Puheenjohtaja Jarmo Jokilampi Suomen Autokoululiitto ry

– Johtaja Jan Juslen, Liikennevirasto, Tieto-osasto

– Toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist, Suomen Moottoriliitto ry

– Johtava asiantuntija Annu Korhonen Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)

– Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen, Poliisihallitus

– Tietojohtaja Juha Kenraali, Liikenteen Turvallisuusvirasto

– Koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva

– Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva

– Liikenneneuvos Leif Beilinson Liikenne- ja viestintäministeriö

– Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry

Puhetta pyöreässä pöydässä johtavat SMOTOn puolelta Juha ”Juupe” Tervonen, Tero Hannula ja Juho Levänen sekä Aki Lumiaho.

Tilaisuuden avasi SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen, jonka jälkeen se jatkui kolmella käsiteltävänä olevia asioita koskevalla alustuksella. Ne oli tarkoitettu antamaan riittävästi pohjaa varsinaiselle keskusteluosuudelle.

Alustusten videot ovat nähtävissä, ja niiden linkit on lisätty tämän artikkelin loppuun.

I Moottoripyörät osana liikennejärjestelmää

Ensimmäisen alustuksen piti SMOTO:n erikoisasiantuntija Aki Lumiaho, joka keskittyi moottoripyörien asemaan osana liikennejärjestelmää.

Hän totesi asian olleen varsin keskeinen osa edellistä Motoparlamenttia, ja käsitteli sitä, miten estää EU:n vaatimus moottoripyörien katsastuksesta ja miten parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta ilman vuosittaista katsastuspakkoa.

SMOTOn tavoite asiassa on, että moottoripyörä on oleellinen osa liikennejärjestelmää ja tasavertainen liikennemuoto muiden ajoneuvojen kanssa.

Valtaosa mp-onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, eikä niiden syistä tiedetä riittävästi varsinkaan vakavaan loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa. Niistä on vasta nyt saatavissa tutkimustietoa. Onnettomuuksien syyt eivät kuitenkaan ole teknisiä.

Mp-onnettomuuksien syyt on tutkittava paremmin, sillä onnettumuuksien syiden, aiheutumistapojen ja -taustojen tunteminen mahdollistaa sen, että pystytään vaikuttamaan niihin pienin toimenpitein.

Moottoripyörien katsastuspakon osalta tilanne on se, että Suomi voi määrittää joko miten katsastetaan moottoripyörät tai korvataan katsastaminen. Moottoripyöräonnettomuuksilla on vaikutuksia myös moneen muuhun asiaan kuten esimerkiksi vakuutusmaksuihin.

Moottoripyöräilijä on liikenteen loukkaantuvin ja heikoin lenkki. Tällöin motoristin ajotaidon parantaminen on keskeisessä osassa onnettomuuksien vähentämiseksi.

Lumiaho esitteli, mitä toimenpidealueita pitäisi SMOTOn mielestä kehittää. Niitä ovat mm. mp-onnettomuuksien tilastoinnin kehittäminen ja moottoripyörien ottaminen mukaan tasavertaiseksi liikennejärjestelmän osaksi.

Katsastuksen osalta tarjolla on vaihtoehtoisia turvallisuustoimia, kuten A-ajokortti- ja motoristin jatkokoulutuksen kehittäminen. Moottoripyöräystävällinen tiesuunnittelu puolestaan tekisi kulkuväylät moottoripyörille turvallisemmiksi.

Uudet tekniset järjestelmät tuovat mahdollisuuksia pyörän parempaan hallintaan läheltä-piti-ja aivan normaaleissakin ajotilanteissa. Lisäksi pyörien eCall-järjestelmät tuovat avun onnettomuustilanteessa nopeammin paikalle.

Motoristin henkilökohtaistilla turvavarusteilla ja niiden tulevan standardin mukaisella turvatasolla on jatkossa merkitystä, samoin olisi motoristien palautekanavalla tienpitäjän suuntaan. Se mahdollistaisi havaittujen liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten tienkohtien raportoimisen suoraan tienpitäjälle.

Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen vaaditaan vielä niiden jatkuvaa arviointia eri toimien vaikutuksesta.

II Moottoripyörille suunnitellun ajoneuvoveron vaikutukset

SMOTO on tehnyt paljon selvitystyötä ja mm. kyselytutkimuksen motoristien keskuudesta siitä, miten he suhtautuvat veroon, ja mitä vaikutuksia sillä heidän toimintaansa moottoripyöräilijänä ja moottoripyöräilyn suhteen on.

Samoin on selvitetty sitä, millaiset taloudelliset kerrannaisvaikutukset vero tuo tullessaan. Juha Tervonen totesi selvityksen kertovan korutonta kieltään siitä, että veron talousvaikutukset ovat negatiiviset. Mp-ala menettää pahimmillaan satoja työpaikkoja, ja verokertymä on lopulta valtion näkökulmasta negatiivinen.

Hän myös kertoi, että veron perusteet eivät kestä päivänvaloa: kyseessä on omistamiseen eikä moottoripyörän käyttöön kohdistuva vero. Moottoripyöräilijät maksavat jo autoveroa enemmän kuin mitä autoilta peritään, ja lisäksi aiotun uuden veron perusteet ovat erilaiset kuin autoille, joten verotuksen kohteita ei kohdella samanarvoisesti.

Moottoripyöräilijöille suunnatussa kyselyssä kävi hyvin selville, miten raskas taloudellinen taakka vero monelle on. Vastaajista 43 % vähentäisi alan palveluihin käyttämiään varoja, ja kaikkiaan 79 % reagoi veroon kielteisesti

Verolla on vaikutusta myös mp-matkailun vähenemiseen sekä polttoainekauppaan ja valtion verotuloihin unohtamatta moottoripyörämyynnin hiipumista entisestään sekä sitä, että markkinoille tulisi runsaasti käytettyjä moottoripyöriä ihmisten – varsinkin sellaisten, joilla on useampia pyöriä, realisoidessa pyöriään.

III Suomalaisen moottoripyöräkuljettaja- ja kouluttajakoulutuksen kehittäminen

Moottoripyöräkouluksen ja kouluttajakoulutuksen tilaa esittelivät Tero Hannula ja Juho Levänen Suomen moottoripyöräkouluttajat ry:stä, Smokista.

Koulutusten päätyypit ovat mp-ajokorttikoulutus, jatko- ja erityisryhmien kuten poliisin ja puolustusvoimien koulutukset.

Mp-kouluttajien koulutus on sitten oma lukunsa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa muutamassa oppilaitoksessa, Liikenneturva puolestaan järjestää mp-ennakoivan ajon kouluttajakursseja ja Smok järjestää kouluttajille lyhytkursseja ja auktorisointitestausta.

Siinä missä ajokorttikoulutuksella annetaan motoristille perustaitoja, jatkokoulutuksessa opetetaan moottoripyörän käsittelyä. Sisältöön kuuluu yleensä hitaita harjoituksia, jarrutuksia ja väistöjä, kaarreajotekniikkaa moottoriradalla ja ennakoinnin ja onnettomuuksien välttämisen perusteita.

Suomalaisten motoristien tärkeimmät osaamisen puutteet liittyvät käsittelytaitoon, oman osaamisen rajallisuuden ymmärtämiseen ja riskienhallintataitoon.

Siinä missä hyväksyttyjä mp-ajokortteja tulee esimerkiksi 15 000 vuodessa, vain noin 600 osallistuu vuosittain jatkokoulutuksiin, mikä on liian pieni osuus.

Koulutuksissa on omat ongelmansa, mm. kouluttajien puutteelliset koulutustaidot ja puutteellinen aihepiirien tuntemus. Lisäksi koulutustarjontaa on liian vähän samoin kuin laadunvalvontaa ja harjoituspaikkoja.

Hommaa ollaan kuitenkin kehittämässä vauhdilla mm. SMOTOn koulutuskehitystyöryhmässä. Yksi osa sitä on ollut ongelmien tunnistaminen, ja olennaista on, että mp-kouluttajien järjestelmällinen jatkokoulutus puuttuu ja resursseja on liian vähän.

I paneeli: Moottoripyörä osana liikennejärjestelmää

Osallistujat: Markku Eestilä, Leif Beilinson, Annu Korhonen, Kalle Parkkari, Jani Juslen, Samppa Holopainen

Vetäjä Aki Lumiaho

Markku Eestilä: Eduskunta voi säätää lakeja ja Poliisihallitus ohjata poliisin toimintaa. Omat taidot pitää moottoripyörällä ajaessaankin ymmärtää ja teknisesti pyörän pitää olla kunnossa sekä tilannenopeus ottaa huomioon. Ministeriöt ohjaavat virastoja, ei eduskunta, joten eduskunnalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Leif Beilinson: Trafissa ja Liikennevirastossa otetaan moottoripyörät huomioon osana liikennejärjestelmää, eikä niitä kohdella eri tavalla kuin autoja. Moottoripyöräilyn erityispiirre on, että useimmiten onnettomuudet ovat yksittäisonnettomuuksia, joten suurin vaikuttaja niihin istuu moottoripyörän päällä. Tähän voisi auttaa koulutus, miten liikkua eri olosuhteissa.

Annu Korhonen: Moottoripyörä on aina heikoin lenkki liikenneonnettomuudessa. Viraston keinot edistää moottoripyöräilijöiden asemaa liikennejärjestelmässä ovat mm. moottoripyöräystävälliset tiet. Niihin pyritään tieurakoitsijoiden kautta. Me ohjeistamme heitä, ja ohjeita päivitetään tarpeen mukaan. Siihen liittyy myös tieympäristön pehmentäminen, suunnittelu on aikanaan lähtenyt autoilun tarpeista, suuntaus pehmentämiseen jatkuu.

Väylien korjausrakentamisen pieniin toimiin on myönnetty miljardin lisärahoitus. Teitten kaarteet ovat puolestaan geometriakysymys. Vanhoja on kallis korjata, mutta uusiin teihin ne on tehty, kuten pitääkin.

Motoristeilta tulee palautetta teitten kunnosta jo nyt, ja se on hyvä ja tärkeä asia. Pystymme reagoimaan jopa yksityiskohtiin. Kaikkia ilmoitettuja kohteita ei kuitenkaan ole löydetty, vaikka niitä on käyty konkreettisesti etsimässä.

Moottoripyöräilijöiden turvallisuus on yhtäläinen huolenaihe kuin muidenkin tielläliikkujien. Miten löydetään sitten tasapaino, ja jaetaan resurssit tienkäyttäjien kesken.

Merkitystä on myös valtion avulla liikenteen turvallisuustoimintaan. Liikenneturvamaksun jakaminen menee uusiksi vuonna 2017. Se sisällytetään valtion budjettiin, ja Trafi toimii valtionavun myöntäjänä.

Aki Lumiaho: Kaikki vakuutuksenottajat maksavat liikenneturvamaksua osaltaan. Tähän asti on jääty ilman kohdennettua avustusta. Tämä tehostaa ja mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustoiminnan.

Annu Korhonen: Osana vakuutusmaksua kyse on pienestä summasta vuositasolla eikä se ole ainoa rahoituskanava. SMOTOlla on hieno suunnitelma ja hyvä, että lähtee omatoimisesti kehittämään liikenneturvallisuustyötä.

Kalle Parkkari: Jatkossakin on tärkeää kohdentaa tiedon keruuta, että pystytään tekemään parhaat päätökset tutkimukseen perustuen. Moottoripyöräilyn tutkimukseen sekä siitä saatavan tiedon hyödyntämiseen kohdistetaan voimavaroja. Liikenneturvallisuusvisiomme on, ettei kenenkään tarvitsisi loukkaantua tai kuolla liikenteessä.

Kuolemaan johtaneissa mp-onnettomuuksien 8 vuoden tietomassassa on 160 onnettomuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavien onnettomuuksien tutkimukseen pitää saada entistä enemmän resursseja.

Ministeriöllä ja Trafilla on meneillään 3-vuotinen tutkimushanke vakavien liikenneonnettomuuksien osalta. Siinä tutkitaan vakavia vammautumisia ja tehdään myös niiden seurantaa. Vakavat vammautumiset korostuvat moottoripyöräilijöillä, joihin suuri osa niistä kohdistuu.

Aki Lumiaho: Kysymys Parkkarille: vuonna 2014 ensi kerran kerättiin tarkempaa tietoa kuolemaan johtaneiden lisäksi vakavista mp-onnettomuuksista. Kuolleita on vuositasolla 15-20 ja vakavampia onnettomuuksia noin 75. Kyseessä on siis noin sata onnettomuutta. Saako niistä riittävästi tietoa. Mitä vakuutusyhtiöt aikovat tehdä tilanteessa?

Kalle Parkkari: Meille on tarpeen saada hyvin tarkkaa tietoa yksittäisistä onnettomuuksista. Keräämme pitkäjänteisesti tietoa trendeistä sekä selvitämme myös, mihin toimenpiteisiin tarttua. Muita tietomassoja ovat kaikki ne liikennevahinkovakuutuksen korvaamat onnettomuudet.

Moottoripyörän mekaniikasta johtuen yksittäisonnettomuuksissa korostuvat henkilövahingot. Korvaamme lähes 2000 henkilövahinkoon johtanutta mp-onnettomuutta vuosittain. Se on jo valtava tietomassa, ja sitä voi käyttää vertailuun; löytyykö samantyyppisiä onnettomuuksia.

Leif Beilinson: Tarvitsemme lisää tietoa liikennevirroista myös sellaisista, missä onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Miten motoristi käyttäytyy liikenteessä? Ketkä niillä ajavat jne. Autopuolella uudet auto ovat turvallisempia, onko asia samoin moottoripyörien kohdalla? Mitkä ovat oikeat nopeudet ja oikea liikennekäytös? Niihin on vaikea vaikuttaa.

Jani Juslen: Vakavia onnettomuuksia on siis vuodessa noin sata. Motoristin oma käytös on ratkaiseva; mitä tilannenopeutta käyttää esimerkiksi. Hyvin harvat onnettomuudet johtuvat teknisistä vioista tai ajoväylän puutteista. Olisi kiinnostava tietää, miten paljon ennakointi ja oikea tilannenopeus vaikuttavat. Tilastoista saa tähän vain vähän apua, pitäisi päästä käyttöön kiinni.

Kalle Parkkari: Nopeus on kuolinonnettomuuksissa esillä korostetusti. Se on ongelma, johon on haasteellista vaikuttaa tieympäristön avulla. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on usein kyse riskikuljettajista. Vakavissa vammoissa törmäysnopeudet ovat alhaisemmat, ja niitä tapahtuu enemmän tavallisille kuljettajille. Silloin myös vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat.

Aki Lumiaho: Pitäisikö tutkia myös vähemmän vakavia onnettomuuksia?

Kalle Parkkari: Kokonaiskuvan saaminen on tärkeää. Resurssien kohdistamiseksi joutuu pohtimaan paljonko on varaa sijoittaa yhteen onnettomuuteen. Mitä vakavampi, sitä enemmän tutkimusta.

Pitäisi kehittää ketteriä keinoja tutkia pienempiä onnettomuuksia, jolloin järkevästi yhdistäen saisi asiasta paljon tietoa.

Annu Korhonen: Lievistä onnettomuuksista ei ole niin hyvin ja monipuolisesti tietoa analysoitavaksi; miten isoja panoksia on mahdollista laittaa?

Jani Juslen: Suurten lievien onnettomuuksien tutkimusaineistojen ja normaalisti käyttäytyvän turvallisen kuljettajan tutkimisella aletaan päästä ongelmien ytimeen: siihen, mistä riskit syntyvät. On kuljettajia, jotka ovat ajaneet kymmeniä vuosia ilman onnettomuuksia. Siihen on jokin syy.

Aki Lumiaho: Pystyvätkö viranomaiset keräämään onnettomuuksista riittävän tarkkaa tietoa?

Samppa Holopainen: Vakavista kyllä, mutta mitä lievempään mennään, sitä vähemmän tulee viranomaisen tietoon. Poliisilla ei ole mahdollisuutta laajentaa onnettomuustutkimusten tekemistä. On kehitettävä eri malleja, millä tieto kerätään.

Tietoa kuitenkin liikkuu, ja poliisi osaa sen varassa kohdentaa valvontaa ja tutkia liikennerikkeitä. Tämä perustuu paikallistuntemukseen.

Suurten tietomassojen saamiseksi hyvät ideat ovat tervetulleita.

Markku Eestilä: Turvallisuustyö on tärkeää ja koulutusosiota kuunteli hyvällä mielellä. Rahaa pitäisi kohdistaa myös harjoituspaikkoihin. Jos puhutaan vain tutkimuksesta, mennään väärille urille.

Leif Beilinson: Kun 10 vuotta sitten tehtiin tutkimusta eri liikuntamuotojen välillä, niin 2-pyöräiset, mopot ja moottoripyörät olivat turvattomimpia.

Koulutus on hyvä asia. Siitä ovat kuitenkin kiinnostuneet he, jotka sitä eivät tarvitse. Miten saada heidät, jotka oikeasti ovat riskikuljettajia koulutuksen piiriin? Tarvittaisiin suoritetiedot, miten monta tuntia moottoripyörällä tien päällä, miten liikutaan.

Samppa Holopainen: Moottoripyörissä tekninen vika on ollut mukana alle prosentissa onnettomuuksista. Ulosajoja on ollut puolet ja vastaantuleva liikenne on aiheuttanut 25 % onnettomuuksista.

Jos ajatellaan katsastusta valvonnan näkökulmasta, niin jos pakollinen katsastus tulee, niin poliisi valvoo. Tekniset viat ovat pieni tekijä ja moottoripyörän käyttöaika lyhyt, mutta ei ole poliisialan asia halutaanko näin vai ei.

Kalle Parkkari: Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta arvioi ajoneuvon teknisen kunnon sekä sen, onko onnettomuuteen vaikuttanut tekninen vika. Tosin erilaisia ajoneuvojen virityksiä on vaikea arvioida. Mikäli katsastus tulee, virityksiin pitäisi puuttua. Suomessa harrastajat pitävät luontaisesti ajoneuvonsa hyvässä kunnossa. Kun ajokausi on lyhyt, niin talvella on aikaa huoltaa.

II paneeli: Kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittäminen

Kalle Parkkari, Jari-Pekka Koskela, Jarmo Jokilampi, Kurt Ljungvist, Toni Vuoristo, Satu Tuomikoski. Vetäjät Juho Levänen ja Tero Hannula SMOK

Kalle Parkkari: Jatkokoulutus on havaittu hyödylliseksi. Suomessa on vahva tarve verryttelyyn talven jäkeen. Varsinainen ajokoulutuskausi on lyhyt, motoristin pitää kerätä paljon kokemuksia, että tunnistaa tilanteet.

Jari-Pekka Koskela: On helppoa saada koulutukseen heitä, jotka muutenkin ajavat kunnolla. Riskikäyttäytymisestä esimerkki on se, että Estonian uppoamisen yhteydessä ihmiset eivät löytäneet pelastuslauttoja, koska eivät olleet koskaan käyttäneet niitä. Sama pätee esimerkiksi väistökäyttäytymiseen moottoripyörällä: jollei ole lihastoimintamallia, niin keho vain tekee jotain. Hallitusti harjoitellen hitaasti, että saadaan liikerata toimimaan. Jatkokoulutuksessa pääsee näitä kokeilemaan, kehittyäkseen niitä pitää treenata oma-aloitteisesti hiljakseen.

Paneelinvetäjät: Ajoharjoittelusta on osa pakko järjestää moottoriradalla, miten vakuutusyhtiö näkee erilaiset harjoituspaikat?

Jari-Pekka Koskela: Veikkaisin, että riski moottoripyörän rikkoutumiselle kasvaa radalla.

Paneelinvetäjät: Korostunut riski? Romuja ei kuitenkaan 11 vuoden kokemuksella ole näkynyt radalla. Ilmiö ei näy käytännössä. Kun siirrytään omatoimiseen harjoitteluun, kasko ei ole voimassa. Jos vahinko tulee, kaikki menee.

Jarmo Jokilampi: Moottoripyörä on väline. Jos harjoitellaan kilvanajoa, niin on ymmärrettävää, miksi vakuutusyhtiö ei pidä. Jos ajoharjoittelua, asia voi olla eri.

Juho Levänen: Mistä saamme kouluttajakoulutukseen lisää rahoitusta?

Jari-Pekka Koskela: Kyse on tiedottamisesta. Kannattaa tiedottaa koulutuksen merkitystä, että hankkii ohjattua ajoharjoittelua. Jotkut ajavat jopa yli 200 000 kilometriä. Että koulutuksesta tulisi businesta, tarvitaan työntöä, että ihmiset tulevat koulutukseen.

Kyse on myös olosuhteista. Jos koulutukset ovat parkkipaikoilla, niin ne eivät vedä niin helposti. Kun on puutetta hyvistä harjoituspaikoista, niin OKM:ään iso prässi päälle.

Jarmo Jokilampi: Suomessa on noin 30 ajoharjoittelurataa. Paikat loppuvat.

Jari-Pekka Koskela: Toivoisin ajoharjoittelusta ilmiötä.

Paneelinvetäjät: Voisiko ajatella, että vakuutusyhtiö osallistuisi moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksiin? Esimerkiksi koulutussetelin avulla? Samalla saisi myös kerättyä vakuutustietoa, onko osallistujien riski pienempi?

Jari-Pekka Koskela: Vakuutusyhtiö toimii valtakunnallisesti, ja sen pitää pystyä tarjoamaan kaikille asiakkailleen sama etuisuus. Asiaan pitää löytyä myös kiinnostusta. Jos asiakaskysyntää olisi enemmän, niin se olisi paremmin prioriteeteissa.

Jarmo Jokilampi: Niin, millaista ajokäyttäytyminen liikenteessä oikeasti on? Jos on käynyt koulutuksen ja tulos näkyy ajokäyttäytymisessä, niin lisäbonuksesta hyötyvät kaikki.

Jari-Pekka Koskela: Uskotaanko, että sillä pystyään ohjaamaan vahinkojen määrää? Vähenevätkö ne? Miten todennetaan se, että jos joku käy vapaaehtoisen koulutuksen, että se auttaa?

Koulutuksen vaikuttavuuteen pitää suhtautua kriittisesti. Asiasta on saatava tutkittua tietoa, sillä moni asia vaikuttaa. Pystyykö ennakoivan ajon koulutus vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen? Koulutuksia on monenlaisia.

Haluaisin koulutusten osalta merkitystä sellaiselle ajattelutavalle, että se on minun oma etuni, ja lisää turvallisuuttani, omalähtöisyyttä.

Jarmo Jokilampi: Koulutuksen pitää osua koulutettavan mukaan, ja kehityksen pitää näkyä. Koulutuksen pitää myös olla aitoa. Kun koulutuspaikkoja on vähän, niin pyörän käsittelyä on pieni osa. Mennään liikenteeseen livetilanteeseen ja käydään tapahtumat läpi. Myös koulutusvalmiuksia on kehitettävä. Valmistuva liikenneopettaja ei saa tehdä mp-koulutusta ennenkuin valmistuu.

Kurt Ljunqvist: Hyvät avaukset, koulutuksissa on erilaista tasoa. Moottoripyöräpoliiseilla on kokemusta eri ajotilanteista. Silti he eivät lähde liikenteeseen ennen kevään koulutusjaksoa.

Välineet joka tapauksessa kehittyvät. MotoGP:ssä tulee 2018 airbag-puku pakolliseksi; toivottavasti myös liikennekäyttöön aikanaan.

Suuri kysymys on se, miten saadaan koulutukseen törkeää ylinopeutta ja levottomasti liikenteessä ajavat tyypit. Suurin vihollinen itselle on se, joka luulee liikaa itsestään

Satu Tuomikoski: On yritettävä välttää etukäteen joutumista onnettomuustilanteeseen. Ratakoulutuksessa on syytä muistaa nöyryys. Radalla ei ole tieliikenteestä johtuvia riskejä, tieliikenteessä ajaessa riskit ovat ympärillä koko ajan.

III Paneeli: Moottoripyörille suunnitellun ajoneuvoveron vaikutukset

Osallistujat Kalle Parkkari, Markku Eestilä, Jari-Pekka Koskela, Juha Kenraali

Vetäjä Juha Tervonen

Juha Tervonen: Mihin veropoliittiseen oppiin vero perustuu?

Markku Eestilä: Minusta valtiovarainministeriön virkamiesten pitää virkavastuulla kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa. Jos tavoite on fiskaalinen, perusteiden pitäisi tukea sitä. Kaksi asiaa on, mitä en ymmärrä: toinen niistä on tämä. VVM:n tehtävä on kumota tämä väite. Toinen asia on päiväsakkojen korotus: fiskaaliset perusteet on julkistettu. VVM:n työ on kumota asia.

Juha Tervonen: EU:n Valkoisen kirjan mukaan 2-pyöräiset ovat ratkaisu liikenteelle. Miten vero istuu tähän?

Juha Kenraali: Toteutuuko näissä fiskaalinen puoli ja oikeudenmukaisuus? Vaikuttaa, että näitä ei ole mietitty. Voi olla, että poliittinen halu laatia vero säilyy, vaikka se ei toimikaan.

Juha Tervonen: Voitaneen odottaa, että moottoripyörälle ei voida asettaa veroa summittaisin perustein vailla joustavuutta ilman, että verovelvollinen voi vaikuttaa asiaan?

Juha Kenraali: Hallituksella on tarve kerätä 50 miljoonaa euroa. Jos verrataan autoveroon, niin se on noin 250 euroa ensi vuoden alusta. Puolet 50 miljoonasta tulee veneiden verotuksesta, joten  100 euroa on alarajalla, 200 liikaa, Vero ollee jossain siellä välillä.

Juha Tervonen: Moottoripyörän ajokausi on enintään 6 kk vuodesta, ja sen käyttö pätkissä. Päiväkohtainen vero on oikea malli. Olemme kuitenkin saaneet toisenlaista tietoa, että ankaran ehdottoman verotavoitteen vuoksi liiterinperällä olevat romutkin ovat verokelpoisia. Mitä muita väkisinverottamisen muotoja voi tulla? Emme hyväksy kiinteää vuosiveroa ilman joustavia osia.

Dynamiikka: SMOTOn arvion mukaan ajosuoritukset vähenisivät paljon, uusien motoristien mukaantulo vähenisi ja mm. mp-kanta ikääntyisi entisestään. Onko tämä liikennepoliittisesti hyvää kehitystä?

Markku Eestilä: Tämä ei ole liikennepoliittisesti hyvää kehitystä. Mitä vanhempaa kalustoa sen turvattomampaa. Jos rahaa kerätään, niin päästäänkö tasaveroisuuteen. Hallituksen dynamiikka vaatii, että päätöksiä tehdään, jonkun on osoitettava laskelmin, että pitää paikkansa. 170 miljoonaa euroa jää saamatta perintö- ja lahjaveroa. Syynä on se, että pääoma lähtee maasta.

Asioiden pitää olla neutraaleja. Rahan keruuta ja liikenteen valvonta ei saa sekoittaa keskenään.

Kalle Parkkari: Moottoripyörissä turvatekniikan kehitys ei ole yhtä vahvaa kuin autoissa. ABS-jarrut ovat tulleet moottoripyöriin. ABS-jarrullisen pyörän hankintaa tukemalla olisi tilaisuus poistaa jarrutusvirheet, jotka ovat iso tekijä onnettomuuksissa ja tukea turvallisen ajon kehitystä. Vaarana tilanteessa on se, että turvallinen ajoneuvo jää hankkimatta, ja jatketaan vanhoilla pyörillä ajamista.

Juha Tervonen: Menevätkö vanhat ajoneuvot paaliin? Lisäverottaminen ei ohjaa mp-kantaa keskimäärin turvalliseen suuntaan. Entä A-korttien lukumäärän lisääminen?

Jari Pekka Koskela: SMOTOn laskelma on hyvä, samoin perustelut. Jos ajattelee itseään kuluttajana, niin se raha minkä saan, käytän. Perheellä on tietty määrä tuloja, mihin kohdennetaan? Kaikki vero on samanlaista. Vaakakuppiin joutuu laittamaan asioita keskenään.

Leif Beilinson: Vero on ollut myös LVM:ssä kommentoitavana, ja on todettu, että perusteluissa kerrottaisiin se, että miksi jotain ajoneuvoluokkaa kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla kuin muita. Moottoripyörä 6 kk auto 12? Perusteet pitää kertoa.

Turvallisuus- tai yhteiskunnalliset hyödyt pitää pitää erossa verotuloista.

Kalle Parkkari:  On huomioitava onnettomuuskustannukset sekä yhteiskunnan tarpeet. Painetta moottoripyöräilyn turvallisuuden parantamiseen on. Turvallisuus kuuluu liikennejärjestelmissä kaikille. Moottoripyörien osalta se ei vielä toteudu.

Juha Tervonen: Uusi moottoripyörien vuosivero: onko se väkivaltainen könttävero vai joustava päivävero, vaikuttaa rekisterissä ja käytössä sekä vakuutuksissa olevien moottoripyörien määrään. Samalla se vaikuttaisi vakuutusmatematiikkaan sekä tulonmuodostukseen. Meillä on myös samalla  uusi liikennevakuutuslaki. Miten uusi vero vaikuttaa liikennevakuutuksen ominaisuuksiin tuotteena?

Jari-Pekka Koskela: Samalla tavoin kuin kaikki muukin verotus. Miten kenelläkin taloudellinen suhdanne harrastevälineisiin vaikuttaa.

Juha Tervonen: Nostaako vai laskeeko uusi vuosivero vakuutusmaksua?

Jari-Pekka Koskela: Vakuutusmaksu perustuu riskiin. Ei muuta riskiä sinänsä yksilön kannalta. Vakuutusyhtiön näkökulmasta maksutulo mp-portfoliosta muuttuu, jos luovut moottoripyörästä sen takia.

Lukijakysymys: Autovero katkeaa, kun auto poistuu liikenteestä. Uuden veron mukaan mp:n osalta ei katkea. Brutaali vero. Moottoripyörä on taas kerran eri asemassa.

Markku Eestilä: Lähtökohtaisesti pitää kohdella samalla tavalla. Lainsäädäntö välttää normiston tekemistä. Ei ole järkevää, pitäisi aina kohdella yhdenvertaisesti samalla logiikalla.

Juha Kenraali: Trafin kautta voi tehdä internetissä moottoripyörän liikenteestä poiston. Sillä on merkitystä joidenkin vakuutusten osalta, mutta se ei katkaise verovelvollisuutta. Järjestelmä mahdollistaa liikennekäytöstä poiston. Siihen ei liity hyvyyttä tai huonoutta.

Juha Tervonen: Pohdin henkilökohtaisesti jatkoa motoristina. Minulla on 3 moottoripyörää ja  1 auto. Auton maksusta pääsen eroon ilmoituksella. Jos verosta pääsee eroon vain poistamalla moottoripyörän rekisteristä, niin ainoa keino on viedä moottoripyörä paaliin?

Juha Kenraali: Jos lopettaa ja poistaa rekisteristä, moottoripyörä on vietävä paaliin?

Juha Tervonen: Veronkeruu suoritetaan kaikilta rekisterissä olevilta moottoripyöriltä omaisuusverolla. Jos haluaa eroon verosta, omaisuus on hävitettävä. Valtiolla ei voi olla sellaista valtaa.

Päätöskeskustelu

Aki Lumiaho: Mopojen osuus on merkittävä. Liikennemerkillä ”mopoilu sallittu” saa ajaa myös kevyen liikenteen väylillä samoin kuin uusilla sähköisillä liikuntavälineillä. Pitäisikö mopot siirtää ajoradalle? Niiden suurin rakenteellinen nopeus on 40 km/h.

Juha Kenraali: Pitää katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, miten volyymit kehittyvät. Yksittäinen tapaus ei voi vaikuttaa.

Kalle Parkkari: Se on siirretty jo nyt ajoradalle. Uhkatilanne jalankulkijalle. Pyritään turvaamaan turvallisen jalkakäytävät ja pääsemään eroon mopoilijoiden vakavista onnettomuuksista ajoneuvojen kanssa risteysalueilla.

Kevyet sähköiset välineet tulevat lisäämään konflikteja. Vielä ei ole tietoa miten tulevat Suomessa yleistymään.

Samppa Holopainen: Kevyet sähköiset ajoneuvot eivät vielä ole yleistyneet. Säätely on väljempää. On lähdetty siitä, että liikenteessä kulkevat tulevat toimeen ja huomioivat toisensa.

Mopojen osalta lainsäädäntö uusiutuu sen osalta, missä mopon paikka on. Vaaditaan yhä enemmän yhteistyötä ja pelisilmää. Yhteiskunta on kiireisempi, yhteensovittaminen on oma problematiikkansa.

Aki Lumiaho:  Milloin Suomessa siirrytään henkilökohtaiseen vakuutukseen?

Jari-Pekka Koskela: Se on mahdollista, puitteet ovat olemassa. Toisaalta, jos on useampi kuljettaja yhdelle ajoneuvolle, niin se aiheuttaa ongelmia. Englannissa on  henkilökohtaiset vakuutukset, ja silloin jokaisella kuljettajalla pitää olla, ja maksut ovat moninkertaiset. Markkinat ovat vapautumassa. Seurataan tarpeen mukaan, kun laki antaa myöten.

Parlamentin keskustelujen yhteenveto, Aki Lumiaho:

1. Moottoripyörät osana liikennejärjestelmää

Parlamentti totesit, että moottoripyörät on jo suurelta osin hyväksytty osaksi liikennejärjestelmää, mutta kohtaajien asenne ja käyttäytyminen saattaa vaihdella sen osalta, miten motoristia kohdellaan liikenteessä.

Koulutus todettiin monelta osin tärkeäksi: kortti on lupa ajaa, mutta ajamisen osaaminen kertyy vuosien ja koulutuksiin osallistumisen myötä.

Panelistit totesivat yksimielisesti, että moottoripyörien katsastusta ei tarvita. Monipuolinen lähestymistapa ja kuljettajien kouluttaminen sekä motoristiystävällisten teiden rakentaminen ovat tehokkaampia tapoja parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta.

2. Kouluttajakoulutus ja vapaaehtoinen ajokoulutus

Rahoitusta koulutukseen on saatava julkisista lähteistä, kuten OKM:ltä ja liikenneturvallisuusmaksusta, jottei yksityisen kouluttajan tarvitse repiä.

Miten todetaan, että koulutuksella on merkitystä liikennekäyttäytymiseen? Tutkimustietoa kaivataan rajusti lisää. Naturalistinen tutkimus voisi olla vertailuryhmineen hyvä keino selvittää, miten koulutus vaikuttaa ajoturvallisuuteen.

3. Moottoripyörille suunniteltu lisävero

Valtiovarainministeriön virkamiesten pitää kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa.

Veron laadintavaiheessa sen laajempia vaikutuksia tai seurauksia ei ole pohdittu lainkaan. Ongelmaksi koettiin myös se, että verotus ei kohdistu liikenteeseen vaan omistamiseen, mikä kohtelee moottoripyöriä eriarvoisesti muihin ajoneuvolajeihin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että verosta on tulossa niin tiukka, että ajoneuvon rekisteristä poistaminen ei riitä, vaan se pitää hävittää ja siitä olla todistus, ennen kuin verosta voi vapautua.

Erityisenä ongelmana parlamentti piti sitä, että veron seurauksena ihmisillä ei ole varaa uusia pyöriään, vaan he tekevät matkaa vanhalla kalustolla, jolloin he eivät pääse osallisiksi uusista teknisistä turvallisuusratkaisuista, kuten ABS-jarruista ja luistonestosta yms.

Linkit Youtube-videoihin:

Motoparlamentti 2016

Motoparlamentti 2016 – Aki Lumiahon alustus

Motoparlamentti 2016 – Tero Hannulan alustus

Motoparlamentti 2016 – Juha Tervosen alustus

Digitaalisen palvelualustan kehitystyö käyntiin – ideoita tarvitaan !!!!

SMOTOn toimintasuunnitelmassa on todettu, että SMOTO 2020 -kehitystyötä jatketaan. Yksi kehitystyön painopisteistä on digitaalinen, kaikissa päätelaitteissa toimiva palvelualusta, joka tuottaa palveluita SMOTOn hallinnolle, jäsenille, kerhoille, yritysyhteistyökumppanille ja sidosryhmille.

Palvelualustan hankinnan ensimmäisenä vaiheena on ideoida alustaa ja koota tietoja edellä mainittujen osapuolien tarpeista palvelualustan suhteen.
Ideointia ja tarpeiden kartoitusta varten kutsutaan koolle avoin kehitysfoorumi, jonka työhön kaikki halukkaat voivat osallistua. Työmenetelminä käytetään digitaalisia alustoja, kuten facebook, skype, slack, padlet jne.

Kehitysfoorumin työtä koordinoi ja sen tuloksia raportoi SMOTOn järjestösihteeri Harri Forsberg (harri.forsberg@smoto.fi).

Ensimmäiset skype-kokoukset pidetään ilmoittautumistilanteen mukaan vielä tämän vuoden puolella.

Mikäli olet kiinnostunut aiheesta ja haluat mukaan foorumin työhön, ilmoittaudu sähköpostilla järjestösihteerille. Viestiin nimi, puhelinnumero ja skype-nimi.

Viranomaiset eivät halua katsastusta moottoripyörille

Liikenne- ja Viestintäministeriö on lähettänyt luonnoksen hallituksen esitykseksi ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain ja ajoneuvolain muuttamisesta lausuntokierrokselle.

https://www.lvm.fi/-/suomi-ryhtyy-keventamaan-katsastussaadoksia-913911

Henkilöautojen katsastuksiin esitetään kevennyksiä. Ne olisi määräaikaiskatsastettava ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua ajoneuvon käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen kahden vuoden välein 10 vuoden ikään asti, jonka jälkeen vuosittain.

Moottoripyörien katsastuksesta esityksessä on mainittu:

Moottoripyörien määräaikaiskatsastusvelvollisuuden osalta ei esitetä tässä yhteydessä muutoksia nykytilaan. Moottoripyörien liikenneonnettomuuksissa tekninen vika on aiheuttavana tekijänä harvoin, eikä moottoripyörien katsastamisella näyttäisi olevan kansainvälisen vertailuaineiston perusteella selkeää liikenneturvallisuutta lisäävää vaikutusta. Direktiivin velvoitteiden täyttämiseksi on tarkasteltava katsastusvelvollisuutta kevyempiä vaihtoehtoisia tapoja edistää liikenneturvallisuutta.

Edellisessä kappaleessa kiteytyy SMOTOn ja alan harrastajien tekemä monivuotinen työ moottoripyörien määräaikaiskatsastuksen torjumiseksi. Moottoripyörien määräaikaiskatsastamisen hyödyt ja kustannukset Suomessa –raportti ja SMOTOn lausunnot ovat vaatineet lukemattomia työtunteja ja ne on huomioitu laajasti EU:a myöten.

Mitä seuraavaksi?

Katsastuspeikko on siis jälleen kerran työnnetty luolaansa ja viranomaisia myöten olemme Suomessa sitä mieltä, että moottoripyörien katsastuksesta ei olisi merkittävää hyötyä liikenneturvallisuudelle. EU ei kuitenkaan luovuta. EU parlamentissa vuonna 2014 hyväksytty katsastusdirektiivi vaatii , että vaihtoehtona katsastukselle jäsenvaltion on otettava käyttöön tehokkaita vaihtoehtoisia liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Nämä todennetaan liikenneturvallisuustilastoilla viiden vuoden ajalta. SMOTO tekee viranomaisten kanssa yhteistyötä ja on käynnistämässä Moottoripyöräily osana liikennejärjestelmää –projektia, jossa määritellään suuntaviivat katsastusdirektiivin vaatimusten täyttämiseksi.

SMOTO tekee nyt kaikkensa mp-veroasiassa

Petteri Orpo ja Marja KuosmanenMotoristien edunvalvontaa on suoritettu mm. tapaamalla valtionvarainministeri Petteri Orpo torstaina 1.12. Pikkuparlamentissa Helsingissä ja

 

 

 

 

 

 

 

 

4.12. Pirkkalassa käytiin jutustelemassa Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savion sekä ministeri Jussi Niinistön (ps) kanssa ja samalla luovutettiin heille tuhti tietopaketti SMOTOn kannasta liittyen mp-veroon. Kuvassa vasemmalta SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen, ministeri Jussi Niinistö (ps) sekä SMOTOn johtava asiantuntija Aki Lumiaho.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa SMOTOn edustajien kanssa kansanedustaja Sami Savio (ps)