Uutisarkisto

Posts by Erkki Mäki

Alahärmän tieurien pohjat rikkoutuneet – urat entistä hengenvaarallisemmat – tienpitäjä ei välitä motoristien turvallisuudesta

Kuva Alahärmästä. Väärin jyrsittyjen urien pohja on rikkoutunut, minkä seurauksena talvi todennäköisesti rikkoo tietä lisää.

Suomen Motoristit ry ihmetteli elokuussa julkaisemassaan artikkelissa sitä, miten huonosti tienpitäjä reagoi teitten ongelmiin. Erikoistapauksena tuotiin esille, miten Kauhavalla Alahärmässä väärin jyrsityt urat ovat odottaneet paikkausta koko kesän. Tienpitäjää asia ei kiinnosta, SMOTO sai pitkän tikun kanssa ongittua ELY-keskukselta selville, että urat on jyrsitty väärin, koska alihankkijan uuden jyrsintäkoneen säädöt olivat pielessä. Virheellisesti jyrsityt urat luvattiin paikata.

Tämä tapahtui ennen elokuun puoliväliä, jolloin SMOTO kävi tarkastamassa tien paikan päällä. juttu asiasta julkaistiin 22.8. Jo silloin oli tiemerkinnät maalattu sekä tien keskellä että laidoilla oleviin uriin, joten tie näytti siltä, ettei sitä aiotakaan korjata.

Syyskuussa SMOTOn paikallisen jäsenkerhon MC Club Härmän viisitoistamoottoripyöräinen iskujoukko kävi virallisesti koeajamassa tieosuuden. Kukin kuljettaja pohti omaan kokemukseensa nojautuen väärin jyrsityn tieosuuden vaarallisuutta, ja vastasi kyselytutkimukseen.

SMOTOn jäsenkerhon MC Club Härmän viisitoistamoottoripyöräinen iskujoukko kävi koeajamassa tieosuuden ja kommentoi väärin jyrsityn tieuran vaarallisuutta.

Koeajoon osallistuneilla on paljon ajokokemusta. Seitsemällä kuljettajista on yli 20 vuoden moottoripyöräilykokemus, ja vähiten ajaneillakin vähintään 6-10 vuotta.

40 % kuljettajista oli sitä mieltä, että tien kunto oli erittäin tai paljon huonompi kuin maanteillä keskimäärin ja lisäksi 20 % että kunto oli hieman huonompi. 53,3 % kuljettajista oli sitä mieltä, että tie oli vaarallisesti tai todella vaarallisesti urautunut.

Yhtä lukuunottamatta motoristit olivat sitä mieltä, että pituussuuntainen ura on vaarallinen tai erittäin vaarallinen ylitettäessä, ja pituussuuntaisesta urituksesta tulisi varoittaa liikennemerkillä.

14 viidestätoista kuljettajasta oli sitä mieltä, että pitkittäisen uran ylittäminen on moottoripyörällä paljon tai todella paljon vaarallisempaa kuin autolla.

Testiajo tapahtui ennen kuin tien pohja rikkoutui – ja jo silloin testaajat olivat hyvin huolissaan tien vaarallisuudesta.

Lokakuussa tilanne on pahentunut entisestään. Tien päällystys on kulutuksen seurauksena pettänyt keskikohdan urissa. Urien pohjilla on selviä reikiä, jotka syventävät uria ja keräävät niihin vettä. Jolleivat urat olleet jo aiemmin välittömän hengenvaarallisia moottoripyöräilijöille, niin viimeistään nyt urasyvyyden ollessa paikoin useita senttejä.

– Osoittaa tienpitäjältä piittaamattomuutta sekä teiden kuntoa että moottoripyöräilijöitä ja muitakin tielläliikkujia kohtaan, että se jättää epäkohdat korjaamatta. Paitsi että pitkittäiset urat ovat vaarallisia moottoripyöräilijöille, kun keräävät vettä sateella, ne on maalattu, mikä tekee niistä vielä liukkaat, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen toteaa.

Kuvassa väärin jyrsityt urat syyskuussa koeajopäivänä.

– Nyt kun urien pohja on pettänyt, urat ovat ennakoimattomasti syvempiä ja vaarallisempia. Kun syksyn ja talven mittaan lumi, jää ja suolavesi pääsevät rikkinäisen tienpinnan alle, niin päällysteen rikkoutuminen etenee ja tien kunto heikkenee entisestään, mikä tietää lisää riskejä tielläliikkujille. Tämä ei ole ainoa tällaisessa kunnossa oleva tie Suomessa, Kuosmanen ihmettelee.

– Suomen Motoristit ry. vaatii hallitusta ottamaan tieasiat lopultakin kunnolla hallintaan ja osoittamaan lisää tiemäärärahoja uusiin teihin. Tämä on jälleen yksi syy lisää siihen, miksi moottoripyöräilijät pitää ottaa huomioon tasavertaisen liikennemuotona muiden kanssa. Eduskunnan liikennevaliokunnan Mp-strategian laatimisella on kiire, Marja Kuosmanen päättää.

Linkki aiempaan Alahärmän tieosuutta käsitelleeseen juttuun Suomen Motoristit ry:n nettisivustolla: http://www.smoto.fi/?cat=41

Synkkää katsottavaa – turvallisuusmielessäkin.

Suomen Motoristit ry:n keskustelunavaus: Moottoripyörät olisi syytä sallia kaupunkien bussikaistoille

Espoossa on alkamassa kokeilu, jossa sallittaisiin vähäpäästöiset, alle 80 gr per kilometri, henkilöautot mukaan Länsiväylän bussikaistoille. Lähinnä kyseeseen tulevat hybridit ja täyssähköautot. Muualla maailmassa on jo kokemuksia moottoripyörien sallimisesta kaupunkiliikenteen bussikaistoilla. Kokemukset ovat olleet valtaosaltaan myönteisiä. Suomen Motoristien mielestä liikenteen paremman sujumisen, ruuhkien vähentämisen ja päästöjen vähenemisen vuoksi olisi järkevää ja perusteltua, että moottoripyörien sallittaisiin käyttää bussikaistoja kaikissa Suomen kaupungeissa. Se toisi myös lisää tilaa autoille.

Tässä jutussa haastattelemme kahta asiantuntijaa. Ensinnäkin tiedustelimme Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilän (Kok) näkemyksiä ja toiseksi Uudenmaan ELY-keskuksen insinööri Sami Mankosta. Kolmantena keskustelun avauksena tarjoamme tiivistelmää moottoripyörätutkija Janne Saarikosken selvityksestä moottoripyöristä kaupunkiliikenteessä sekä niiden sallimisesta linja-autokaistoille.

Kaupunkien bussikaistat voisi avata moottoripyörille

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä (Kok) näki kaupunkiliikenteen bussikaistojen avaamisen moottoripyörille hyvänä mahdollisuutena, joskin kaipasi seurantaa.

– Suhtaudun asiaan alustavasti myönteisesti. Tällä hetkellä jo mopot ja polkupyörät voivat ajaa bussikaistoja, joten ne voisi aivan hyvin avata myös moottoripyörille. Perusajatus on kuitenkin se, että on huolehdittava siitä, ettei bussiliikenne häiriydy.

– Kannatan myös kaksipyörästrategian luomista. Tämä asia sopisi luontevasti siihen, samoin se, että moottoripyörät voisi pysäköidä jalkakäytävälle, elleivät ne aiheuta häiriötä, Eestilä pohtii. – Parlamentaarisen liikennetyöryhmän ohjelmaan on kirjattu näkemys 2-pyörästrategian laatimisesta, toteuttamisaikaa en vielä uskalla sanoa.

– Kaksipyörästrategian kautta pystymme vaikuttamaan ihmisten liikennetottumuksiin. Sillä on paljonkin tekemistä päästöjen kanssa, ja aiheeseen liittyvät tietysti myös sähkömopot ja sähkömoottoripyörät. Jo sinänsä 2-pyöräiset moottoridut ajoneuvot pienentävät ruuhkia ja vähentävät saasteiden määrää, Eestilä uskoo.

– Se, onko maanteiden bussikaistojen antamiseen moottoripyöräilijöiden käyttöön oikeasti tarvetta, on oma kysymyksensä. Sen voi ajatella niin, että jos se edistää sujuvaa liikkumista, niin ok, mutta jos siitä on haittaa bussiliikenteelle, niin asia on arvioitava uudelleen.

Moottoripyörälle ei välttämättä hyötyä maantieliikenteen bussikaistoista

Uudenmaan ELY-keskuksen insinööri Sami Mankonen on ollut mukana Länsiväylän tiesuunnitteluhankkeessa jo vuosia. Hän on pohtinut asiaa sen pohjalta, miten liikenne pitäisi järjestää, kun bussiliikenteen määrä tiellä vähenee Länsimetron käyttöönoton myötä.

– Alunperin selvittelimme erilaisia vaihtoehtoja bussiliikenteen kaistalle; monimatkustaja-autoja, vähäpäästöisiä autoja, pakettiautoja. Viimemainitut olisivat luonteva, elinkeinoelämän tarpeita tukeva ratkaisu bussiliikenteen vähentyessä metroliikenteen käynnistyttyä.

Mikäli nykyiset aikataulut toteutuvat, marraskuussa bussivuorot loppuisivat, ja bussikaistalle tulisi tilaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se tulee vähäpäästöisten autojen käyttöön.

Asiasta saa helposti suuremman kuvan kuin se onkaan, sillä kyse on lännen suuntaan vain kolmen kilometrin mittaisesta tienpätkästä. Itään mentäessä pituutta on vajaa kuusi kilometriä.

Siinä mielessä kokeilu on marginaalinen, mutta sen avulla saadaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin, kuten mitä se vaikuttaa bussien ja taksi- sekä pakettiautojen ja kuorma-autojen sekä vähäpäästöisten autojen liikennöinnin sujuvuuteen. Miten kokeilua jatketaan, laajennetaan, mitä muita ajoneuvoja pitäisi ottaa mukaan. Moottoripyörät eivät tällä hetkellä ole mukana selvityksessä.

Mankosen mielestä bussikaistat eivät tieliikenteessä ole paras paikka moottoripyörille.

– Uusi tieliikennelaki on parhaillaan lausuntokierroksella, joten sen jälkeen on ehkä olemassa liikennemerkki, joka sallii ajon vähäpäästöisille ajoneuvoille. Nyt käytössä on erillinen lisäkilpi, kuten kokeilun muillekin ajoneuvoille.

– Länsiväylän kokeilun alkamisesta tiedotetaan, kun saadaan asiasta päätös. Lisäkilvet asennettiin jo viime vuoden kesänä, kun oletimme, että metro tulee jo vuosi sitten.

Kokeilu on saanut paljon julkisuutta, mutta sen hyödyt todennäköisesti ovat varsin vähäiset lyhyiden matkojen ja monien liittymien vuoksi. Teillä on jonkin verran sähköautoja, joten se tuonee bussikaistoille aikanaan lisäliikennettä.

Arvioitu aikataulu on noin kuukausi siitä, kun metron liikennöinti alkaa. Moottoripyörille kaistan käytöstä ei talviaikaan juuri olisi hyötyä muutenkaan, kun niitä ei ole liikenteessä. Tässä vaiheessa moottoripyörät jäävät pois.

Asiaa arvioidaan kuitenkin viimeistään keväällä uudelleen. Kunhan nyt ensin näemme, miten paljon tieliikenteen bussiväylällä on käyttöä muille ajoneuvoille. Asiaa ei ole aiemmin kokeiltu, joten tästä on oikeasti hyötyä asia selvittämiseksi. Kokeilu on merkittävä, vaikka tiejakso on lyhyt, vastaavia tilanteita on Suomessa vähän ja meillä on vain rajalliset mahdollisuudet laajentaa kokeilua, Mankonen päättää.

Tutkimustietoa

Moottoripyörätutkija Janne Saarikoski on tehnyt aiheesta hyvän selvityksen. Esimerkiksi Norjassa moottoripyörien on kansallisen moottoripyörästrategian mukaisesti sallittu ajavan kaikilla bussikaistoilla koko maassa. Perusteluksi on todettu se, että moottoripyörien on turvallisempaa liikkua bussikaistoilla kuin luovia ruuhkissa kaistaa vaihtelemalla ja kaistojen välissä edeten.

Iso-Britanniassa jo 30 kaupungissa sallitaan moottoripyörät bussikaistoille vuodesta 1995 alkaen. Lontoossa Westminster on sallinut syyskuusta 2005 lähtien moottoripyörät kahdeksalle bussikaistan pätkälle. Etukäteen arvioitiin, että se aiheuttaa runsaasti ongelmia liikenteeseen. Asiasta toteutettiin ennen-jälkeen-tutkimus, jonka mukaan

• kaistakuri parani, kun moottoripyöräilijöiden edestakainen kaistanvaihtelu väheni
• bussien matka-ajat kasvoivat hienoisesti, keskimäärin 4 sekuntia ajanottopisteiden välillä
• kuudella testialueella kahdeksasta moottoripyöräilijöiden onnettomuudet vähenivät
• alueilla, joilla oli vilkkaita sivutien risteyksiä ja voimakas liittymisliikenne ajoradalle pysäköintiruudusta tms., moottoripyöräonnettomuudet lisääntyivät.

Vuoden 2012 alussa puolestaan Transport for London salli moottoripyörät hallitsemiensa ”punaisten reittien” linja-autokaistoille. Sallittavuus osoitettiin liikennemerkein. Ennen päätöstä tehtiin kaksi 1,5 vuoden mittaista kokeilua. Ensi kokeilun jälkeen lisättiin moottoripyöräilijöiden nopeusvalvontaa ja turvallisuusvalistusta. Kokeilussa ei ilmennyt merkittäviä turvallisuusongelmia moottoripyöräilijöiden yhtä vähän kuin muidenkaan tienkäyttäjien osalta.

Tutkimuksen mukaan
– moottoripyörien sallimisella bussikaistoille ei ollut merkittävää vaikutusta jalankulku- eikä pyöräilyonnettomuuksiin.
– polkupyöräilijöiden määrä ei laskenut bussikaistoilla
– moottoripyöräilijät siirtyivät käyttämään bussikaistoja reiteiltä, joissa bussikaistaa ei ole, tai sitä ei saa käyttää
– ensimmäisen kokeilun aikana moottoripyörän ja auton väliset risteysonnettomuudet lisääntyivät testialueilla.
– moottoripyörien keskinopeudet kasvoivat testialueilla noin 10 %
– moottoripyörillä ei havaittu olevan vaikutusta bussien matka-aikaan.

Lontoossa moottoripyöräilijät kokevat ongelmaksi sen, ettei linja-autokaistan käyttö ole sallittua kaikissa kaupunginosissa.

Moottoripyörät bussikaistalle, kyllä vai ei?

Voimassaolevan tieliikennelain mukaan tienpitäjä voi jo nyt osoittaa lisäkilvellä linja-autokaistan myös moottoripyörien käyttöön. Uusi tieliikennelain keväällä päivätty luonnos ei sisällä muutoksia nykytilaan.

Argumentointi moottoripyörien bussikaistoille sallimista vastaan perustuu yleensä vetoamiseen moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen. Epäilystä herättää se, että suuri ja pieni tienkäyttäjä ovat samalla kaistalla. Molemmat edustavat massan ja kiihtyvyyden ääripäitä.

Huolta herättää myös se, että moottoripyöräilijä jää helposti pysäkiltä lähtevän bussin tai risteyksessä kaistaa vaihtavan auton kuolleeseen kulmaan. Kolmantena seikkana on se, että kaistojen välillä on isot nopeuserot.

Se, että joukkoliikenteen kaistat on tarkoitettu massojen liikuttamiseen, saattaa vaikuttaa siihen, että moottoripyöräily kaistoilla voisi aiheuttaa närää.

Viimeinen argumentti on, että mikäli moottoripyörien sallitaan käyttää bussikaistaa, toisi se muitakin tienkäyttäjäryhmiä kaistoille, kuten vähäpäästöiset tai sähköautot, kimppakyydit jne.

Bussikaistan käytön edut

Moottoripyörä säästää tilaa monin verroin henkilöautoon verrattuna. Jos henkilöautossa on vain yksi henkilö, moottoripyörä on kooltaan vain neljänneksen jos sitäkään henkilöautosta. Se vie siis vähemmän tilaa kaistalla sekä jonon mitassa, rinnakkain että myös pysäköitäessä. Samaan parkkiruutuun mihin mahtuu yksi auto, mahtuu kaksi-kolme moottoripyörää.

Kaksi moottoripyörää mahtuu myös kaistalle jonoon rinnakkain. Risteyksessä moottoripyörä mahtuu vajaalla kaistalla ohi tarvittaessa.

Moottoripyörä siis vähentää kaupunkiruuhkia sekä ajossa että pysäköinnissä.

Moottoripyörä on turvallisempi sikäli, että sen selästä näkee muun liikenteen paremmin, ja se kiihtyy nopeammin tavoitenopeuteen hyvän tehopainosuhteen ansiosta ilman revittelyä. Myös taaksepäin vilkaiseminen kaistanvaihdon yhteydessä on helpompaa.

Moottoripyörä on myös energiatehokas ja useimmiten sen koko elinkaaren päästötaso on alhaisempi kuin tavallisen auton valmistuksesta käyttöön pienempien materiaalintarpeen ja polttoaineenkulutuksen johdosta.

Suomessa liikenneinfrassa moottoripyöräily on käytännössä jätetty huomioimatta. Moottoripyöräilyn turvallisuutta voitaisiin parantaa paljon – ja samalla sen sopivuutta kaupunki- ja työmatkakäyttööön ottamalla moottoripyörä tasaveroisena liikennenmuotona mukaan suunnitteluun ja huomioimalla sen erityistarpeet.

Kansanedustajat tutustuivat sähkömoottoripyöriin ja Suomen Motoristit ry:n näkemyksiin moottoripyöräilyn tilasta

SMOTOn kumppanuusjohtaja Veli-Pekka Ratinen kertoi kansanedustajille moottoripyöräilyn tilasta Suomessa. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Mp-kerho Arkadia eli eduskunnan moottoripyöräkerho järjesti sähkömoottoripyörien koeajotilaisuuden sekä pyysi Suomen Motoristit ry:n edustajan kertomaan moottoripyöräilyn tilasta Eduskuntatalon pihamaalle. Paikalla oli kymmenkunta SMOTOn edustajan puheenvuorosta ja sähkömoottoripyöristä kiinnostunutta kansanedustajaa sekä muita MP Arkadian moottoripyöräkerhon jäseniä.

Koeajotilaisuuden aluksi Suomen Motoristit ry:n kumppanuusjohtaja Veli-Pekka Ratinen piti katsauksen suomalaisen moottoripyöräilyn tilaan. Hän totesi aluksi, että Ruotsin hallitus esittää 35 miljoonan euron tukea sähköpyörien tai -mopojen hankintaan. Valtio korvaisi jopa neljänneksen pyörän hankintahinnasta. Ratisen mukaan se on vahva kannanotto puhtaamman kaupunkiliikkumisen puolesta.

Ratinen ilmaisi myös tyytyväisyytensä siitä, että Suomen Motoristien ajama hanke moottoripyöräilyn strategian saamisesta Suomeen etenee, ja on kirjattu Parlamentaarisen työryhmän tehtävien listalle. Myös SMOTOn ajatus moottoripyöristä osana liikennejärjestelmää on saanut hyvän vastaanoton.

SMOTOn huolena on, kohteleeko lopputulos kaikkia liikkumismuotoja tasavertaisesti. Ratinen kuuluttikin käyttäjänäkökulmaa aiheeseen. Kaupungin autoileva työmatkaliikkuja voisi kaivata ekologisempaa vaihtoehtoa, esimerkiksi SMOTOn Mobility Testissä hyvin selvinnyttä mopoa. Mopolla kun voi kaupunkialueella ajaa myös bussikaistalla ja sen voi pysäköidä ilmaiseksi kuten polkupyörän.

– Ratisen mukaan pieni moottoripyörä, 125-kuutoinen kaupunkiskootteri tai kevymoottoripyörä on myös liikkuvuuden ja päästöjen kannalta parempi kuin henkilöauto. Asiaa varjostaa se, että mikäli henkilöllä ei ole valmiiksi sopivaa ajokorttia taskussaan, hän joutuu erikseen suorittamaan sen.

Ylimääräisen kortin suorittaminen voi nostaa kynnystä hankkia kaksipyöräinen.

Entäpä sitten parkkeeraaminen kaupungissa?

– Ilmaisia pysäköintipaikkoja on Helsingissä 11 eri paikassa yhteensä 67 kappaletta. Olisiko hän niiden onnellisten joukossa, joka ehtii saada omansa joka aamu?

– Helsingin kaupunginhallituksen päätöksessä marraskuulta todetaan, että tavallisten moottoripyörien ja mopojen korvautuminen toisi etuja paitsi ilmanlaadun, myös melun kannalta. Voiko moottoroitu kaksipyöräinen olla vaihtoehto yksityisautoilulle? Voi, kun huolehdimme siitä, että se on oikeasti vaihtoehto, Ratinen päättää.

Sähköpyöräkö helppo vaihtoehto?

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen otti vauhtia sähkömopolla. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Kansanedustajat ja muut MP Arkadian jäsenet kokeilivat varsin ennakkoluulottomasti paikalle tuotuja sähköisiä ajolaitteita. Kysyimme Vihreiden kansanedustajan Heli Järvisen kokemuksia täyssähköpyörällä ajamisesta.

– Nyt et kyllä varmasti tykkää siitä, mitä sanon. Minulla on vauhti verissä, joten tuo, mitä kokeilin on itsemurhavehje, Järvinen nauroi. – Se hyökkää kuin parempikin mopo, joten minusta se ei ole tarkoitettu kaupunkien pyöräteille, vaan paremminkin maaseutukäyttöön.

– Kaupungeissa pitäisi pyöräteillä olla turvallisuuden vuoksi 20 km/h nopeusrajoitus, himotyömatkapyöräilijäksi tunnustautunut Järvinen pohti. – Ihmisillä pitäisi kaupunkien pyöräilyliikenteessä olla tolkku päässään. Pitää ymmärtää missä liikkuu, ja muistaa, että pienempi väistää.

– Maaseudulla pyörämatkat ovat pitkiä, joten sinne tämän tyyppinen sähköpyörä sopisi loistavasti. Se ei kuitenkaan sovi henkilölle, jolla mopo karkaa helposti käsistä. Tästä syystä minulla on yksivaihteinen työmatkapyörä: oman ja muiden turvallisuuden takia, Järvinen hymyilee.

Moottoripyöräilijän näkemyksiä

Eero Suutari on moottoripyöräillyt vuodesta 1974 asti yli 500 000 kilometriä. Mies piti selvästi sähkö-mpllä ajamisesta. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Mp Arkadian puheenjohtaja kansanedustaja Eero Suutari (kok) on ajanut moottoripyörällä vuodesta 1974 lähtien yhteensä yli 500 000 kilometriä. Tällä hetkellä ajoneuvona on BMW 1600 GTL.

– Oma ajamiseni on aina ollut pitkänmatkan pyöräilyä. Olemme yhdessä vaimoni kanssa harrastaneet kulttuurimatkailua moottoripyörällä pääasiassa Euroopassa, mutta myös Yhdysvalloissa, Eero Suutari kertoo omasta suhteestaan moottoripyöräilyyn.

– Tämä kaksipyöräisiin sähköajoneuvoihin tutustuminen on MP Arkadian järjestämä. Pyysimme SMOTO:n asiantuntijaa paikalle puhumaan, sillä moottoroidut kaksipyöräiset ovat todella merkittävä vaihtoehto tulevaisuuden kaupunkien työmatka-ajoneuvoina.

Testattavana olivat sähköavusteinen polkupyörä, sähkömopo, sähkökevytmoottoripyörä sekä sähkömoottoripyörä.

– Sähkömoottoripyöräilyä on syytäkin edistää, sillä parhaimmillaan niillä pääsee jo yli 200 kilometriä latauksella, Suutari pohtii.

– Moottoripyöräilyä on varjostanut se, että niitä pidetään vaarallisina. Nyt pitäisi tuoda esiin myös moottoripyöräilyn hyvät puolet ja varmistaa niille turvalliset olosuhteet.

– Tavoitteena on edistää 2-pyöräisiä vaihtoehtona. Muualla Euroopassa 2-pyöräisten moottoroitujen ajoneuvojen määrä sen kuin kasvaa kasvamistaan samoin Kauko-Idässä, missä ne ovat liikenteen valtavirtaa.

Suutari samoilla linjoilla SMOTOn kanssa

Suutari oli moottoripyöräilyn edistämisessä samoilla linjoilla SMOTOn kanssa.

– Turvallisuutta voidaan joka tapauksessa parantaa ottamalla kaksipyöräiset huomioon liikenneolosuhteiden suunnittelussa kuten Tanskassa on tehty. Ne ovat joka tapauksessa ekologinen ja ruuhkia pienentävä vaihtoehto, Suutari uskoo.

– Englannissa ja muualla on jo kokeiltu sitä, että moottoripyörien on annettu ajaa bussikaistoilla, eikä missään ole syntynyt isoja murheita asiassa. Jos sillä tavalla saadaan sujuvampi liikenne aikaan, niin sehän on hyvä lähtökohta.

– Yksi epäkohta esimerkiksi Helsingissä on se, että täällä ei ole moottoripyörille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Esimerkiksi tässä Eduskuntatalon nurkalla on 8 metriä pitkä mp-parkki, joka on aina täynnä pyöriä.

– Parlamentaarisen liikennekomitean tulevassa 2-pyörästrategiassa tämäntyyppiset asiatkin pitää katsoa. Moottoripyörille ei tarvita katsastuspakkoa jatkossakaan – asiantuntijalausunnon mukaan syyt onnettomuuksiin johtuvat enemmän kuljettajista, vain prosentissa tapauksissa on kyse teknisestä viasta. Kokonaisturvallisuutta on kuitenkin kehitettävä.

Entä kansanedustajan oma suhde sähkömoottoripyöriin?

– Olen jo pitkään ajanut moottoripyörällä ja alkuun kun sähkömoottoripyörät tulivat, niin itsellänikin oli sellainen olo, että moottoripyöristä pitää lähteä ääntä. Aloin kuitenkin miettiä ajamisen filosofiaa, sitä miksi ajan, miksi moottoripyöräily on hyvä harrastus, ja lähtökohdat olivatkin aivan jossain muualla kuin äänessä.

– Hankin jo hybridiauton, ja nyt kun kokeilin tuota Zeron sähkömoottoripyörää, niin sellaisen voisin hyvin hankkia kaupunkimoottoripyöräksi. Ja kun akkuteknologia kehittyy ja ”tankkausvälit” kasvavat ja nopeutuvat, niin silloin sitten matkapyöräksikin, Suutari myhäilee.

Zero on kiinnostava

Eduskunnan atk-päällikkö Juha-Pekka Leskinen piti kovasti Zerosta. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Eduskunnan perustietotekniikasta vastaava atk-päällikkö Juha-Pekka Leskinen tuli tutustumaan sähköisiin kaksipyöräisiin ja erityisesti Zeron kevariversio ZFX kiinnosti.

– En ole 20 vuoteen ajanut moottoripyörällä, 48-vuotias Leskinen kertoi – Moottoripyörän hankkiminen on kuitenkin viime vuosina taas ollut mielessä. Ja nyt kun oli tilaisuus päästä kokeilemaan, niin pitihän se käyttää hyväksi.

– Mietityttää, että olisiko tämä hyvä vaihtoehto ihmiselle, joka etsii sopivaa harrastusta. Sähkömoottoripyörä voisi olla hyvä, huoleton ja ideologinen pyörä, jollei halua peliä, jota voi rassata rauhassa.

Leskinen mieltyi Zeroon kovasti.

– Kun ottaa huomioon, etten ole 20 vuoteen ajanut moottoripyörällä, niin sen kanssa oli heti kuin kotonaan. Pyörä on kevyt ja helppo käsiteltävä, aivan kuin polkupyörä. Siinä ei ole edes vaihteistoa, ja huollon tarve on olematon.

Akkujen kerrotaan kestävän 500 000 kilometriä ja vetohihna kestää viisi vuotta, Leskinen valottaa.

– Olen yrittänyt pysyä poissa moottoripyöräkaupoista, vaikka nyt olisikin saanut edullisesti moottoripyöriä, kun ala on ollut lamassa. Ei ehkä kannata innostua liikaa, miettii mies.

 

Suomen Motoristit: Hengenvaaralliset väärin jyrsityt urat odottavat paikkaustaan Alahärmässä – tienpitäjä reagoi moottoripyörille vaarallisiin kohtiin hitaasti

Suomen Motoristit on huolissaan tienpitäjän hitaasta reagoinnista vaarallisiin tienkohtiin

Virheellisesti jyrsityt tärinäraidat: tilalla urat. Keskiuran syvyyden mittarina tupakka-aski.

Alahärmässä Powerparkin huvipuiston kohdalla laskettiin valtatielle 19 päällyste, jonka jälkeen paikallisen SMOTOn jäsenkerhon väki totesi, että tien keskelle on tärinäraidan sijaan jyrsitty yhtenäinen syvä ura. Ura on pahimmillaan jopa senttimetrejä syvä, joten sadekelillä se saattaa aiheuttaa moottoripyöräilijän yllättävän vesiliirron

Uran olemassaoloa ei välttämättä huomaa, koska sellaista ei ole missään muualla, eikä se ole helposti havaittavissa. Ura on myös yli kämmenenleveyttä leveämpi eikä se ole säännönmuotoinen. Myös tien piennarviivat on jyrsitty samalla tavalla uralle.

Myös reunoihin on jyrsitty urat tärinäraitojen sijaan.

Lisäksi tien pinta on erittäin huonolaatuinen ja moneen kertaan paikattu sekä reikäinen Jepualle päin noin 20 kilometrin matkan.

Jäsenkerho ilmoitti tien vaarallisuudesta tienpitäjälle heinäkuun alkupuolella, mutta ei saanut asiasta koskaan mitään muuta palautetta kuin järjestelmän automaattisesti antaman. Siinä todettiin, että asia kirjataan tietojärjestelmään ja viesti välitetään eteenpäin.

Koska mitään konkreettista ei tapahtunut, jäsenkerho kertoi asiasta SMOTOlle, joka otti yhteyttä tienpidosta vastaavaan viranomaiseen. Sen jälkeen vasta tienpitäjäkin havahtui, ja korjauksia luvattiin.

Urat Alahärmässä.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kunnossapitopäällikkö vastasi ja kertoi, miten tärinäraitoja jyrsitään sekä syitä miksi niitä tehdään. Samalla hän totesi, että ”Kyseessä olevalla kohteella on havaittu osittain vaatimuksista poikkeavia jyrsintäsyvyyksiä, jotka tullaan korjaamaan.”

Koska vastaus tuntui hieman erikoiselta, pyysimme tarkennusta asiaan, koska mitään tärinäraitoja ei kyseisellä tieosuudella ole olemassa, vaan pelkät syvät yhtenäiset urat.

Elyn vastauksessa uteluihimme uuden tekniikan soveltamisesta todettiin, ettei kohteessa ole kokeiltu sellaista. Ely toimitti asian eteenpäin alueen päällysteiden sekä tiemerkintöjen ylläpidosta vastaavalle projektipäällikölle, jonka luvattiin käyvän asiaa läpi tiemerkintäurakoitsijan kanssa.

Ura ja viivamaalaus.

Hänen vastauksessaan taas todettiin, että jyrsinnän tehnyt alihankintayritys oli ”saanut tehdasuuden jyrsinkoneen. Koneen jyrsinrummun leikkaustason säätöautomatiikka ei alkuun toiminut toivotulla tavalla. Ongelma saatiin sittemmin korjattua. Tason vaihtelu aiheutti muutamiin kohtiin joidenkin metrien matkalla vaatimuksista poikkeavaa jyrsintälaatua.

Virheelliset kohdat tullaan täyttämään päällystemateriaalilla ja merkinnät uusitaan laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon loppukesän aikana.”

Viime viikolla suoritetun seurantakäynnin jälkeen SMOTOn edustaja voi todeta, että mitään ei ole tapahtunut, vaan tien keskiviivaa ja reunaviivoja osoittavat maalaukset on vedetty suoraan uriin, mikä suoraan pahentaa tilannetta, sillä maalaukset ovat liukkaat sateella.

– Suomen Motoristit ry. on suomalaisten moottoripyöräilijöiden edunvalvojana syvästi huolissaan tienpitäjän ja heitä ohjaavan viranomaisen hitaasta reagoinnista asiaan, toteaa SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

Virheellisesti tehty ura on luvattu paikata syksyn mittaan.

– Huolestuttavaa on ensinnäkin se, että kaksipyöräisen liikenteen huomioiminen liikenneympäristöä tehtäessä ja korjattaessa on lähes olematon. Eikä sekään anna hyvää kuvaa, että suomalaisten moottoripyöräilijöiden katto-organisaation eli SMOTOn pitää jyrähtää, että asiaan kunnolla vastataan.

Se, reagoidaanko asiaan lopulta, jää nähtäväksi. SMOTO pitää joka tapauksessa huolen siitä, että asiaa seurataan; korjataanko ongelmallinen tienkohta vai ei.

– Pelkonamme on, että vastaavia kohteita on muuallakin, tämä sentään onneksi nousi esille. Toivottavaa on, että myös muut moottoripyöräilijät ja moottoripyöräkerhot ilmoittaisivat, mikäli tällaisia vastaavia ”korjauksia” epäkuranteilla laitteilla on tehty, silloin voimme osoittaa korjaamisen tarpeen, Marja Kuosmanen kehottaa.

– Moottoripyöräilijälle sellainen tienkohta, joka nelipyöräiselle ei vielä ole vaarallinen, saattaa olla hengenvaarallinen.

– Liikenneympäristön merkitys moottoripyöräilijän turvallisuudelle on ensisijaisen tärkeä. Perusinfrastruktuurin kuntoon pitäisi voida luottaa. Tässä tilanteessa ongelman tekee poikkeuksellisen huolestuttavaksi se, että sen olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa, Kuosmanen korostaa.

– Tienpitäjä ei myöskään reagoinut kunnolla, ennenkuin vasta kun edunvalvontajärjestö otti asiassa yhteyttä.

– Toivomme, että ura täytetään mahdollisimman nopeasti, jotta ongelma poistuu päiväjärjestyksestä.

Prätkällä Töihin -päivässä keskityttiin myös suomalaisen kaupunkiliikenteen tilaan

SMOTON asiantuntija Veli-Pekka Ratinen.

Viime perjantain Prätkällä Töihin -päivä oli kelin puolesta harmaa, mutta se avattiin erittäin mielenkiintoisella tiedotustilaisuudella, jossa keskityttiin suomalaisen kaupunkiliikenteen tilaan Suomen Motoristit ry:n tekemän Mobility Testin pohjalta.

Tilaisuus oli MP-alan yhteistyöforumin, MCF:n, eli Motorcycle Cooperation Forumin käsialaa, ja siinä olivat puhujina SMOTOn Veli-Matti Ratinen, moottoripyöräkauppiaiden puheenjohtaja Mikko Summa sekä eurokansanedusta Petri Sarvamaa (kok) ja kansanedustaja, eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Markku Eestilä (kok) sekä Eduskunnan mp-kerho Arkadian puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Suutari (kok). Viimeisen puheenvuoron sai mp-tutkija Janne Saarikoski, joka tekee tutkimusta tulevaisuuden moottoripyöräilystä.

Mikko Summa: Mp-myynti hyvässä jamassa

Mikko Summa, Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja, Harley-Davidson, kertoi, että tilaisuus on ensimmäinen, jonka Motorcycle Cooperation Forum järjesti. Yhteistyö sai alkunsa hallituksen moottoripyöräverokaavailujen vastustamiseksi.

– Meillä oli tarve saada aikaan vahva mp-alan edunvalvoja, joka on proaktiivinen lainsäätäjän suhteen. Kaikkien meidän tavoitteena on myös alan koulutuksen ja osaamistason kehittäminen. Haluamme yhteisellä näkyvyydellä viedä tehokkaasti mp-alaa eteenpäin, Mikko Summa kertoi. – Tämä on meidän ensimmäinen yhdessä järjestämämme tapahtuma ja varmuuden vuoksi samaan aikaan Helsingissä ja Tampereella.

Summa myös selvitti Mp-kaupan tilaa, joka alkuvuoden spurtin jälkeen otti huhtikuussa vähän takapakkia ilmeisesti huonojen kelien vuoksi.

– Alkuvuosi näytti hyvältä, kääntymisen merkkejä näkyi jo viime vuoden loppupuolella. Sitten huhtikuun kylmyys vaikeutti, ja jäimme rekisteröintiluvuivsta. Alalla on kuitenkin sellainen kutina, että tilanne näyttää ihan mukavalta, Summa jatkoi.

Veli-Pekka Ratinen ja SMOTO: Liikkuvuustutkimus paljasti mopon ja moottoripyörän nopeimmiksi ruuhkaliikenteessä

Veli-Pekka Ratinen sai toisen puheenvuoron, jossa esitteli Suomen Motoristit ry:n tekemää liikkuvuustestiä, Mobility Testiä, jossa noin 12 kilometrin reitillä Helsingin aamuruuhkaliikentessä ajettiin sama reitti kuudella eri ajoneuvolla. Tarkoituksena oli selvittää, mikä ajoneuvoista on nopein ruuhkaliikenteessä. Kulkuneuvot lähtivät matkaan samasta paikasta suurin piirtein yhtä aikaa, ja moottoripyörä sekä mopo olivat nopeimpia. (Linkki tutkimuksesta kertovaan juttuun tässä).

– Tällaista tutkimusta Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty. Kerran aiemmin sitä on yritetty toteuttaa FEMA:n mallin mukaan, mutta silloin ei saatu tuloksia aikaiseksi. Tavoitteenamme oli selvittää, millaisia erityispiirteitä suomalaisessa ja helsinkiläisessä liikkumisessa on. Esimerkiksi sähköpyörä pärjäsi tutkimuksessa hyvin siksi, että valoissa joutui seisomaan jopa minuutin, jolloin sähköpyörä ehti saada kiinni edellämenijät, Ratinen selvensi.

– Splittauksen eli lane splittingin tulkitsimme juridisesti niin, että Kehä I:stä esimerkiksi on laitonta ajaa kaistojen välissä, kun liikennejono kulkee, mutta sitten kun jono seisoo, niin polkupyörät ja mopot voivat ajaa oikealta puolelta, moottoripyörät puolestaan vasemmalta valoissa kärkeen. Poliisin tulkinta eri puolilla Suomen saattaa olla toisenlainen.

Splittauksessa kävi kuitenkin ilmi, että sitä ei pysty käyttämään: mopot ja polkupyörät eivät kaupungissa mahdu oikealta ohi, koska kaistat ovat niin kapeat, ja moottoripyörät taas eivät mahdu, koska tilaa ei oikein ole, ja kulttuurinen asia on se, että sitä ei myöskään anneta, Ratinen valaisi.

– Helsingissä on tällä hetkellä 11 moottoripyöräparkkia, joissa on yhteensä 67 ilmaista moottoripyörien pysäköintiruutua. Jos niitä olisi enemmän, ja bussikaistojen käyttö olisi moottoripyörille sallittua, niin moottoripyöriä ja skoottereita olisi varmasti enemmän. Yksi tutkimuksen tuloksista on, että jalankulun, pyöräilyn ja autoilun välissä on gäppi, johon pitäisi ajatella myös sähköpolkupyöriä ja pieniä moottoripyöriä. Tulevaisuudessa voi olla, että liikkuminen on aivan erilaista.

Ratinen myös muistutti, että jos autoilu onkin turvallisempaa, niin työikäisten moottoripyöräillä kaupungissa liikkuvien onnettomuustilastot ovat pienet, ja autot puolestaan saastuttavat huomattavasti enemmän.

Petri Sarvamaa kannustaa edunvalvontaan

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kunnostautui aikanaan EU:n pohtiessa katsastuspakkoa moottoripyöräilijöille. Tai ainakin hän itse epäili sitä syyksi siihen, miksi oli saanut kutsun tilaisuuteen puhumaan.

– Moottoripyöräily on sen takia kiinnostava, että se on osa liikennettä, liikkumista ja liikennepolitiikkaa. Se on tärkeämpi, kuin mikä painoarvo sille annetaan ja tahtoo jäädä lapsipuolen asemaan. Hyvällä liikennepoliittisella ohjauksella se voisi vaikuttaa myönteisesti sekä talouteen että ympäristöön.

– EU:n vinkkelistä moottoripyöräilyn nykytilanne on varsin lyhyt tarina. Vuoden 2014 jälkeen ei ole säädetty mitään moottoripyöräilyyn liittyvää vuoden 2014 tyyppihyväksyntäasetuksen jälkeen. Vuonna 2015 muistiota päivitettiin – vedettiin yleisiä linjoja sen suhteen, mitä liikennepolitiikassa olisi tarkoitus tehdä, Sarvamaa selvensi.

– Vuoden 2014 eurovaalien jälkeen maailmanpolitiikka on ollut sekavassa tilassa. Sen vuoksi Euroopan liikennepolitiikka on jäänyt sivuun, kuten moni muukin asia. 31.5. tuli isohko tulevaisuuteen vaikuttava esitys komissiosta. Siinä käsitellään tienkäyttömaksujen lainsäädäntöä. Siinä ei ole vielä mitään mainintaa moottoripyöristä. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on yhtenäinen eurooppalainen tiemaksukäytäntö, jossa ovat mukana paketti- ja henkilöautot. Jäsenmaat päättävät itse, lähtevätkö mukaan vai eivät.

– Mikä on sitten moottoripyörien kohtalo tienkäyttömaksujen osalta? Nyt käytäntö on kirjava ympäri Euroopan. Se, että moottoripyörä on vielä katveessa, on hyvä puoli asiassa, sillä se on hyvää etsikkoaikaa SMOTOlle, Sarvamaa painotti. – Kannustan olemaan mahdollisimman paljon mukana ja läsnä EU-edunvalvonnassa. Pitää olla hereillä, millä ehdoilla asiaa saadaan jatkossa harrastaa.

– Liikennepolitiikassa kultaisia ohjenuoria ovat ympäristö, turvallisuus sekä kolmantena talous. Viimemainittu on vaikeammin hahmotettava, koska siinä on monia ulottuvuuksia.

– Tämä Mobility Test on erinomainen. Tuloksena on konkreettista selväkielistä tekstiä mitä Brysselissä ymmmärretään. On oltava hereillä ja etukäteen aktiivinen, jolloin saa aikaan asioita yhdessä muiden kanssa, kuten esimerkiksi FEMA:n kautta, Sarvamaa kehotti.

– EU:ssa on 35 miljoonaa moottoripyörää ja mopoa ja EU:n väestöstä jo 70% asuu kaupungeissa. Kannustan meitä kaikkia yhdessä viemään tätä viestiä eteenpäin: moottoripyörä ja mopo ovat loistava ekovaihtoehto kaupunkiin, Sarvamaa päätti.

Markku Eestilä haluaisi poistaa autoveron

Kansanedustajat Markku Eestilä (kuvassa vasemmalla) ja Eero Suutari.

– Moottoripyörällä ajamisesta on tullut mieleeni, että autolla voi tehdä virheen, pelti vain vähän kolisee, mutta moottoripyörällä puolestaan ensimmäinen virhe voi olla myös se viimeinen. On surullista, että suomalainen liikennekulttuuri on yhden asian juttu: nopeusvalvonta ja ylinopeuksien poistaminen on se ainoa, mitä tehdään, Eestilä arvioi.

– Pitäisi enemmän pohtia, mistä isossa kuvassa liikenneturvallisuus koostuu? Sen lähtökohtana on koulutus, ja nimenomaan asennekoulutus. Väärin käytettynä autot ovat moottoripyörien tappovälineitä. On opittava kunnioittamaan moottoripyöriä.

– Tieliikennelain 23 pykälässä puhutaan tilannenopeudesta sekä oman ajoneuvon tuntemisesta. Ennen puhuttiin tulevan tilanteen ennakoimisesta. Meidän pitäisi myös olla keskittyneitä ajamiseen, kun olemme matkassa autolla tai moottoripyörällä. Katseen pitää pysyä tiessä ja peileissä.

– Tässä korostuu myös turvavälien merkitys. Erityisesti autoilijoiden olisi ymmärrettävä, että moottoripyöräilijät ovat tasaveroisia tekijöitä liikenteessä.

– Koska kukaan ei ole seppä syntyessään, niin ajoharjoittelun merkitys on suuri. Suomessa on olemassa joitakin kymmeniä ratoja, jotka mahdollistavat vapaaehtoisen harjoittelun, ja ne ovat erittäin tärkeitä moottoripyöräilevälle yhteisölle. Kaikki lähtee siitä, että hallitsee moottoripyörän tai auton hyvin eri tilanteissa, jarrutustekniikka on tässä yksi olennaisimmista asioista.

– Asian toinen puoli on lainsäädäntö ja verotekijät. Esimerkiksi mitä vanhempi auto- ja mp-kanta, sitä vaarallisempaa on ajaa. Erityisesti uusissa autoissa on uutta teknologiaa, jota vähitellen on tullut myös moottoripyöriin. Yksittäisenä kansanedustajana minulla on jo pitkään ollut se näkökulma, että autovero pitäisi poistaa, sillä uudet autot ovat paljon turvallisempia ja lisäksi ne saastuttavat vähemmän. Kaksipyöräiset eivät puolestaan saastuta niin paljon kuin autot, aikanaan moottoripyöräilyä harrastanut Markku Eestilä kertoo.

Eero Suutari patistelee ajoharjoitteluun

– Olin isäni Jawan kyydissä paljon aikanaan, ja minulla on ollut moottoripyörä vuodesta 1973 lähtien. Joka kevät pistos on samanlainen: pyörä odottaa Kainuussa, ja kilometrejä tulee vuosittain noin 15 000. Olen ehtinyt ajaa jo yli 500 000 kilometriä, ja hauskaa on se, että moottoripyöräillessä ikä ei paina samalla tavalla kuin autoillessa.

– Huolissani olen siitä, että moottoripyörien keski-ikä Suomessa on 18 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että tyypillinen moottoripyörä on vuosimallia 1999. 90-luvun moottoripyörät ovat tosi turvattomia uusimpiin pyöriin verrattuna: kun hyppäät sellaisen selkään uuden pyörän jälkeen, tiedät, että museopyörästä on kysymys.

– Minusta liikenteen turvallisuus on ykkösasia myös moottoripyöräillessä. Suomi on hoitanut hyvin katsastusasiaa, se on erikoistapaus, ja siinä SMOTO on tehnyt erittäin hyvää työtä. Tekninen vika aiheuttaa korkeintaan prosentin vakavista loukkaantumisista tai kuolemaan johtaneista mp-onnettomuuksista. 20 kuollutta per vuosi silti tietysti edelleen liikaa.

– Joka kevät kannattaa tehdä ajoharjoittelua uudestaan ja uudestaan sekä katsoa, mikä on hiekkatilanne kaduilla ja teillä. 70-luvulla puhuttiin, että moottoripyörä on huono liikenneväline, koska aiheutti paljon kuolemia. Moottoripyöristä tehtiin ei niin hyväksyttyjä, se vain ei ”ollut aikuisen miehen työväline”. Isäni ajoi työmatkat moottoripyörällä 60-luvulla, 70-luvulla niitä ei voinut ajaa, kun nyt taas uskalletaan kertoa, että käydään moottoripyörällä töissä, Eero Suutari selventää.

MP-tutkija Janne Saarikoski uskoo moottoripyöräilyn hauskuuskertoimeen

MP-tutkija Janne Saarikoski

Janne Saarikoski nauroi tulleensa itse paikalle vuoden 1999-mallisella moottoripyörällä – kunniakkaasti.

– Moottoripyöräilijä tarvitsee turvallisesti ajaessaan ennakointia, ja sitä kaipaa myös koko mp-ala. Suomalaista moottoripyöräilyä ei ole kovin paljoa tutkittu, joten aloin tehdä väitöskirjaa aiheesta. Tutkimuksen työnimi on ”Prätkä 2040”, Tampereen Teknisessä korkeakoulussa työskentelevä Saarikoski kertoi.

– Tutkimuksen tavoitteena on luoda visio siitä, mitä moottoripyöräily voisi olla silloin. Siitä on hyötyä sekä itse alalle että myös päätöksiä tekeville virkamiehille.

– On villi ajatus, että tänä vuonna syntyvistä lapsista kukaan ei välttämättä aja autoa itse vuonna 2040. Ja toinen kysymys on se, että saako, onko enää mahdollista ajaa moottoripyörällä vuonna 2040?

– Mitä muutoksia on tulossa; miten digitalisaatio vaikuttaa mukavuuteen, kuskin opastukseen, ajovakauteen ja jarruttamiseen. Millä tavalla moottoripyörän lisääntyvä älykkyys on hyväksyttävää, ja miten tieto kuljettajalle välitetään?

– Entä mikä on sähkömoottoripyörän tilanne? Suomalaiset eivät tunnu lämpiävän edes sähköautolle, entä sitten sähkömoottoripyörille? Itse uskon vahvasti sähkömoottoripyörien tulevaisuuteen, Saarikoski paljastaa.

Oma lukunsa ovat myös moottoripyöräilijöiden osaamistarpeet tulevaisuudessa.

– Koulutusta ollaan ajokorttiasetuksen muutoksessa leikkaamassa rajusti. Teoriaa jää pois, samoin ajokoulutusta. Vuonna 2040 kuljettajan osaamistaitovaatimukset ovat erilaisia kuin esimerkiksi kytkimen käyttö nyt.

– Toinen mielenkiintoinen kysymys on motoristien ja robottiautojen tilanne. Miten moottoripyörät sopivat mukaan sekaliikenteeseen, vai kielletäänkö niiden käyttö?

– Toisaalta on puhuttu moottoripyöräilyn Fun Factorista: ajonautintoa haluavia riittää varmasti jatkossakin. Kaikkien kyselyjen mukaan moottoripyöräilyä harrastetaan sen takia, että se on kivaa. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, niin moottoripyöräilyn tulevaisuus on taattu, tutkija Janne Saarikoski uskoo.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi SMOTOn markkinointivastaava Marko Saarinen.

Kuvagalleria tiedotustilaisuudesta ja koeajotapahtumasta:

« 1 annettu 3 »

Suomen Motoristit ry on huolissaan kasvavan peurakannan moottoripyöräilijöille aiheuttamista riskeistä

Hirvi- ja peuraeläinonnettomuuksien määrä sekä loukkaantuneet ja kuolleet 2003-2015

Suomessa tapahtuu noin noin 1808 hirvionnettomuutta ja 3659 peurakolaria, eli yhteensä 5467 hirvieläinonnettomuutta vuosittain, mutta moottoripyöräilijöiden osuus näistä onnettomuuksista on arvoitus, sillä niitä ei erikseen tilastoida.

Tieliikenneonnettomuuksissa peurojen kanssa loukkaantuu kuitenkin vuosittain useita kymmeniä ihmisiä. Peuraonnettomuudet ovat niin yleisiä, että 2015 poliisi linjasi, että se käy peurakolaripaikalla vain silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät sen läsnäoloa.

Liikennevirasto tilastoi poliisin ilmoituksen perusteella teillä tapahtuneet törmäykset hirvien sekä peurojen ja kauriiden (valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeura sekä metsäkauris) kanssa. Onnettomuudet jaotellaan hirvi- ja peuraonnettomuuksiin, joihin sisältyvät kaikki pienten hirvieläinten kanssa tapahtuneet onnettomuudet.

Moottoripyöräilijä on kaksipyöräisenä ja suojakuorettomana paljon heikommassa asemassa peuraeläinten kanssa tapahtuvissa törmäyksissä kuin autoilijat.

Suomen Motoristit ry. muistuttaakin kaikkia moottoripyöräilijöitä siitä, että peuroista varoittavat merkit on syytä ottaa tosissaan ja ajaa erityisen varovaisesti peurojen esiintymisalueilla.

Toiseksi Suomen Motoristit ry on sitä mieltä, että peurojen määrää voitaisiin riistanhoidollisesti vähentää. Eri asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on selvinnyt, että kaatolupien lisääminen olisi nopein tapa vähentää peurakolareiden riskiä.

Kauriit ja peurat ovat osallisina useissa kolareissa, eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen alueella, missä niiden kanta on tiheimmillään. Niillä ei ole ruuhka-Suomessa luonnollisia vihollisia, joten kantojen viimeaikainen kasvu on pahentanut ongelmaa dramaattisesti.

Peurakantojen kasvun myötä seuraa myös peurakolareiden määrän kasvu.

Muita keinoja peurojen aiheuttamien liikenneonnettomuusriskien pienentämiseen ovat esimerkiksi riista-aidat, mutta tiheän asutuksen alueella niiden vaikutus on rajallinen.

Suomen Riistakeskuksen mukaan hirvieläinten metsästys voisi myös alkaa aiempaa aikaisemmin eli 1.9. lukien vahinkojen estämistarkoituksessa. Valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksellä voitaisiin maatalousvahinkojen lisäksi vähentää paikallisesti myös liikennevahinkoja, koska metsästystä voitaisiin harjoittaa muillakin alueilla kuin pelloilla. Tämä mahdollistaisi metsästyksen tehostamisen vahtimalla erityisesti vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä jo syyskuun alusta lähtien, millä voitaisiin pienentää kantaa paikallisesti jo alkusyksystä vilkkaasti liikennöityjen teiden ja siten valkohäntäpeurojen liikennevahinkojen kannalta riskialttiimmilla alueilla.

Hyväntekeväisyys-Rautaperseajo syöpälasten hyväksi elokuussa – osallistu!

IBA Finland järjestää 5. – 6.8.2017 Hyväntekeväisyysajon, jonka ajotarkastusmaksujen tuotto käytetään Oulun yliopistollisen sairaalan syöpälasten hyväksi. Konkreettisena tavoitteena on 150 rautaperseajoa kyseisenä viikonloppuna. Tämä mahdollistaa osaston hankkimaan käyttöönsä tarvitsemansa kipupumpun. Rahasumma saadaan kokoon näiden ajojen ajotarkastusmaksujen tuoton luovuttamisesta hyväntekeväisyyteen.

Rautaperseajo? Mikä se sitten on? Vähintään 1000 mailin (=1609km) pituinen matka-ajo jonka aikaraja on 24h. Ajoreitti todistetaan kuitein ja ajosuoritus tarkastetaan ja hyväksytään IBA Finland ry. yhdistyksen toimesta.

Rautaperseajo ei ole kilpailu eikä kilvanajo, vaan ennalta suunniteltu matka-ajo, joka suoritetaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti tietyssä tavoiteajassa. Ajosuoritus tulee dokumentoida yhdistyksen sääntöjen mukaan.

Vuosittain suomalaiset ajavat eri pituisia ja vaativuudeltaan eri tasoisia Rautaperseajoja n.750kpl.

Hyväntekeväisyysajo toteutetaan “Superviikonloppuna”, jolloin Rautaperse- kuljettajilla on yksi “pakollinen” kuittipiste Porissa, josta he saavat ajoonsa yhden ylimääräisen kohdekäyntitodistuksen.

Eri puolelta Suomea starttaaville kuljettajille on tarjolla valmiiksi suunniteltuja reittejä, joista ensikertalainenkin löytää itselleen sopivan.

Superviikonlopun tapahtumia voi seurata yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa.

– Tervetuloa mukaan matkaan, ajamaan, seuraamaan, olemaan mukana, toivottaa IBA Finlandin puheenjohtaja Pekka Autio.

IBA Finland ry on moottoripyöräkerho, joka on Suomessa valtuutettu tarkastamaan ja hyväksymään rautaperseajoja. IBAF on myös SMOTO:n jäsenkerho.

Kevät tulee – nyt on motoristin aika poistaa ruosteet ajotaidosta!

Lumet häviävät teiltä kiihtyvää vauhtia ja kelit lämpiävät, mutta kannattaa muistaa pari asiaa: talven jäljiltä ajotaidot ovat ruosteessa ja kaipaavat lämmittelyä. Lisäksi autoilijat ovat unohtaneet moottoripyöräilijöiden olemassaolon, eivätkä näe näitä liikenteessä. Mikä avuksi?

Suomen Motoristit ry. eli SMOTO ei  järjestä moottoripyöräilijöille ruosteenpoistoa, mutta monet jäsenkerhoistamme ja  moottoripyöräkerhot järjestävät, joten niiden sivustoja ja jäsentiedotteita on syytä seurata silmä tarkkana.

Mikäli ehdit ajamaan jo ennen kursseja, niin omaehtoista ajoharjoitteluakaan ei kannata unohtaa. Markettien ja oppilaitosten parkkipaikat silloin, kun niillä ei ole muuta käyttöä, ovat sopivia paikkoja rauhalliseen harjoitteluun.

Katsastusasemien yhteydessä voi myös olla pienimuotoinen ajoharjoittelurata. Jos, niin voit käydä kysymässä, saako sitä käyttää aukioloajan ulkopuolella.

Olennaista on, että on käytettävissä paikka, jossa muun liikenteen häiritsemättä pystyy harjoittelemaan ajamista: kääntymistä, jarruttamista, hidasajoa, sekä mitä muuta järkevissä rajoissa mieleesi tulee.

Liikenteen seassa ensimmäiset kilometrit, jopa ensimmäiset sadat kilometrit menevät pyörään totutteluun sekä sen muistamiseen, miten kaikki taas tapahtuukaan, ja miten ympäristöön kannattaa reagoida.

Ohjaaminen ja tasapaino sekä muun liikenteen havainnointi palautuvat pikku hiljaa kilometrien karttuessa. Kauden alussa yllätyksellisiä tilanteita teillä ovat aiheuttamassa mm. routavauriot, hiekoitussora, muun liikenteen tottumattomuus pyöriin, sekä mahdolliset varjoisten alueiden jäätyneet tiet. Myös pien- ja isommatkin eläimet sekä sisäkaarteiden irtosora lisäävät omat haasteensa liikenteeseen.

Nyt kun aiottu moottoripyörävero saatiin torpattua kovan vääntämisen jälkeen, niin hyvä tapa palkita oma panoksesi asiassa on mennä ennakoivan ajon tai ruosteenpoistokoulutukseen. Se yhdessä omaehtoisen harjoittelun kanssa takaa turvallisempia kilometrejä kesälle!

Ja muistathan myös huoltaa moottoripyöräsi ennen tien päälle lähtöä ja varmistaa, että kaikki hallintalaitteet toimivat normaalisti.

Omat valinnat ovatkin tärkeä osa motoristin turvallisuutta.  Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä ”Tiedä mitä teet, huomioi muut tiellä liikkujat ja riskit. Ennakoi”, toivoo SMOTO.

Suomen Motoristit ry rakentaa moottoripyöräkouluttajille aktiivista koulutusjärjestelmää – kouluttajakunta vahvasti mukana työssä

Suomen Motoristit ry (SMOTO) rakentaa moottoripyöräkouluttajille uutta koulutusohjelmaa. Kouluttajapoluksi nimetyn ohjelman tavoitteena on tarjota kouluttajille ja kouluttajaksi aikoville nykyistä paremmat valmiudet toimia moottoripyöräkouluttajina, ja aktivoida heidät kehittämään itseään myös varsinaisen kouluttajakoulutusjakson jälkeen.

Uusi kouluttajakoulutusmalli koostuu joukosta päivän mittaisia kursseja, jotka voi suorittaa yhden ajokauden aikana. Ajo- ja liikenneopetuksen lisäksi koulutus sisältää johdanto-osan, kouluttajien opetustaitoihin perehdyttävän kurssin sekä tekniikkaa käsitteleviä kursseja. Peruskoulutusjakso päättyy kouluttajatesteihin. Tämän jälkeen on mahdollista osallistua jatkokursseille, joiden puitteissa kouluttajat voivat parantaa omia kouluttajavalmiuksia eri aihepiirien mukaisesti.

– Motorg ry on ollut keskeisesti mukana määrittelemässä suomalaisen moottoripyöräkouluttajakoulutuksen seuraavaa vaihetta tässä SMOTOn johtamassa työryhmässä. Tarve mp-kouluttajakoulutuksen uudistamiselle on ollut olemassa jo pitkään, ja työryhmän tulosten myötä saamme vihdoinkin mp-kouluttajakoulutukseen lisää kaivattua leveyttä ja syvyyttä. Kouluttajakoulutuksen sisältö ja sen laatu ovat avainasemassa, kun moottoripyöräilijöille tarjottavan ajokoulutuksen laatua, monimuotoisuutta ja vaikuttavuutta halutaan kehittää, kiteyttää koulutusvastaava Mikko Kallio Motorg ry:stä.

Nykyisin vapaaehtoiseksi moottoripyöräkouluttajakouluttajaksi voi kouluttautua Liikenneturvan ja Suomen moottoripyöräkouluttajat ry:n (SMOK) kursseilla. Vuosittain koulutetaan noin 30 uutta vapaaehtoista mp-kouluttajaa. Lisäksi liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon liittyvää valinnaista moottoripyöräkouluttajakoulutusta tarjotaan Hämeen Ammatti-instituutissa Riihimäellä ja Jyväskylän liikenneopettajaopistossa.

Nykymuotoisessa vapaaehtoisessa mp-kouluttajakoulutuksessa ongelmaksi on nähty koulutuksen suppeus sekä kouluttajan jääminen liian usein yksin kouluttajakoulutusvaiheen jälkeen.

– Osa uusista kouluttajista tippuu pois koulutustoiminnasta ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan, koska heillä ei ollut tilaisuutta päästä koulutusjakson jälkeen kokeneempien kouluttajien ohjaukseen. Vuosittain koulutetaan noin 30 uutta vapaaehtoista moottoripyöräkouluttajaa, mutta siitä huolimatta ajokoulutuksiin on ollut vaikeuksia löytää osaavia kouluttajia, kertoo SMOKin kouluttajatestit suorittanut Janne Tervola, joka toimii monissa mp-yhdistyksissä kouluttajana.

Uudessa kouluttajapolussa koulutuksen laajuutta on kasvatettu nykyisiin vapaaehtoisiin kouluttajakursseihin verrattuna. Lisäksi koulutukseen osallistuvilla on tukenaan tutorkouluttaja koko peruskoulutusvaiheen ajan, ja haluttaessa myös sen jälkeen.

Moottoripyöräkouluttajien koulutuksen nykytilanteessa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toivotulla tavalla. MP69:n kouluttajista monet ovat SMOKin kouluttajatestien läpäisseitä, ja siksi kerhomme kouluttajien jatkuva kehittyminen ja kouluttautuminen ovat meille tärkeitä. Kouluttajapolun myötä on mahdollista saada Suomen moottoripyöräkoulutus yhtenäiseksi ja kehittää mp-kouluttajien ammatillista osaamista. Tällöin mp-kurssille saapuva motoristi saa laadukasta koulutusta kouluttajaorganisaatiosta riippumatta. MP69 uskoo moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksen parantavan liikenneturvallisuutta, kertoo MP69:n varapuheenjohtaja ja pitkän linjan mp-kouluttaja Markku Ahlsten.

SMOTOn noin sadasta jäsenkerhosta monet ovat kokeneet ongelmaksi vaikeudet kouluttajien ja koulutettavien kohtaamisessa. Suomessa on noin 200 000 moottoripyörän omistajaa ja haltijaa. Moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksiin osallistuvia arvioidaan olevan vain noin 400-600 henkilöä vuosittain.

– SMOTO on aloittanut kerätä vapaaehtoisista mp-kouluttajista kouluttajarekisteriä, johon jokainen koulutettu mp-kouluttaja voi ”ilmiantaa” itsensä. Näin saadaan pienellä vaivalla suuri hyöty kouluttajia tarvitseville kerhoille, avasi tilanteen alkuaskeleita SMOTOn it-asiantuntija Keijo Salakari.

SMOTO uskoo, että moottoripyöräilijöiden jatkokoulutus parantaa liikenneturvallisuutta. Kun tavallisten motoristien kouluttajille annetaan entistä paremmat välineet kouluttamiseen, se koituu kaikkien motoristien ja tiellä liikkujien hyödyksi.

Kouluttajapolun pyrkimyksenä on ensi vaiheessa nostaa testattujen kouluttajien vuotuinen määrä kaksinkertaiseksi. Kun päteviä kouluttajia on enemmän, voi erilaisiin koulutuksiin osallistuvien motoristien määrä nousta noin kolminkertaiseksi eli yli 1 500 motoristiin vuosittain. Silti se olisi vain noin 10 % vuosittain moottoripyöräkortin saaneiden määrästä.

Kouluttajapolun kehittämisessä ovat olleet merkittävässä asemassa Moottoripyöräkerho 69 ry, Motorg ry ja Suomen moottoripyöräkouluttajat ry sekä lukuisa joukko johtavia vapaaehtoisia mp-kouluttajia.

  

”SMOTOn arpoja on helppo myydä yhteisen hyvän nimissä”

Ari Puontin mielestä SMOTOn arpojen myyminen on helppoa, hauskaa ja vielä sopivasti hyödyllistäkin.

Kuten joka kevät, SMOTOn arvat ovat jälleen tilattavissa, myytävissä ja ostettavissa. Jututimme kahta viime vuonna palkittua arpamyyjää siitä, miten vaativaa se on, ja vastaus oli, että homma on helppoa ja mukavaa. – Ihmiset ovat tottuneet jo odottamaan meiltä, että ”joko niitä arpoja saa, ja samoin kaikki ymmärtävät, että rahat menevät yhteiseen hyvään,” hehkuttavat Pekka Lankinen ja Ari Puonti. ”Ja on muistettava, että palkinnot ovat tosi hyvät”.

Arpoja painetaan vuosittain vain 4000 kappaletta, joten mahdollisuus pääpalkintoon eli tuliterään jopa 17 000 euron hintaiseen moottoripyörään on kympin hintaisella arvalla melko iso. Lisäksi muita voittoja on luvassa kasapäin.

Viime vuonna arpoja eniten myyneet palkittiin ensimmäisen kerran ja palkitseminen on kirjattu myös tämän vuoden toimintasuunnitelmaan. Siinäpä arpakauppiaille lisäporkkanaa.

– Tämä SMOTOn arpojen myyminen on helppoa, hauskaa ja vielä sopivasti hyödyllistäkin, kertoo porilainen Ari Puonti. – Missä tahansa onkin, SMOTOn arvat eivät juuri esittelyä kaipaa. Ennemmin aletaan kysellä, että missäs ne arvat oikein ovat?

– Parasta tässä on, että pääsee ihmisten kanssa juttelemaan, tämä on helppo tapa lähestyä. Samalla puhutaan monista muistakin asioista kuin vain arvoista. Juttua yleensä riittää sekä aiheesta että aiheen vierestä, toteaa Puonti ja samaa sanoo myös hämeenlinnalainen Pekka Lankinen.

– MP-messuilla arpoja on tietenkin erityisen helppo saada kaupan, koska kaikki ovat yhteisen asian parissa liikenteessä Lankinen toteaa.

– Arpoja ei tarvitse edes erikseen ryhtyä myymään, vaan riittää, että ne ovat mukana, ja silloin tällöin ottaa ne esille. Toki minäkin olen näitä myynyt jo useampana vuonna, joten porukka osaa myös jo kysellä asiasta. Tuntevat, että tuon näköinen jamppa se on, joka niitä myy, myhäilee Puonti.

– Ja oikein tutut tietävät, että tuo on taas myymässä niitä arpoja, niin että osaavat väistää, Lankinen nauraa. – Mutta missä tahansa motoristeja on enemmän koolla, vaikka ajoreissulla kahvilla, siellä on hyvä myydä. Kun itselläkin on ajoasu yllä, on helppoa napata toista motoristia hihasta kiinni.

Pekka Lankinen uskoo kaikkien muistavan, miten iso SMOTOn panos moottoripyörien veron kaadossa oli. Asian kertomisella pystyy motivoimaan ja selventämään, miten iso merkitys edunvalvontatyöllä on.

Molemmat miehet ovat sitä mieltä, että palkinnot, myös ”lohdutus”sellaiset ovat hyvät. Ainoa murhe asiassa on se, että varsinkin arpojen tullessa myyntiin tuntuu, että arvonta on kaukana. Se suoritetaan 10.8.

– Hienointa tässä on se, että arvan tuotot menevät yhteisen hyvän, SMOTOn toiminnan tukemiseen. Sitä kautta ne koituvat kaikkien motoristien hyödyksi. Kaikki moottoripyöräilijät varmaan noteerasivatkin sen, miten suuren työn Suomen Motoristit ry teki moottoripyörien käyttöveron kaatamiseksi, Lankinen ja Puonti pohtivat.

– Yllättävää on, että joskus vielä tulee vastaan ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet arvoista tai SMOTOsta. Yllätys siksi, että se on itselleni jo niin tuttua, Lankinen sanoo. – Joskus pitääkin myydä itse asia ensin. Toki nyt luulisi kaikkien muistavan, miten iso SMOTOn panos moottoripyörien veron kaatamisessa oli. Ainakin sen asian kertomisella pystyy motivoimaan ja selventämään, miten iso merkitys edunvalvontatyöllä on.

SMOTOn arvat ovat myynnissä 3.2. – 2.8.2017. Lisää asiasta SMOTOn sivuilla täällä.
Arpoja voi tilata myös internetin kautta. Lisäksi arpoja kannattaa kysellä jäsenkerhojen SMOTO yhteyshenkilöiltä.  Arpojen tuotto menee lyhentämättömänä SMOTOn toiminnan tukemiseen.

Voitot
Vuoden 2017 arpajaisissa päävoittaja valitsee jonkun seuraavista vaihtoehdoista
Ducati Scrambler Icon Red 2017
Honda CB500X
Honda CB650F
Honda NC750X DCT
HD 2017 XL883L Sportster Low
HD 2017 XL883N Sportster Iron
HD 2017 XL1200X Sportster Fortyeight Black
HD 2017 XL1200C Sportster Custom Black
HD 2017 XL1200C Custom Limited Black
Suzuki DL650A (2017)
Suzuki DL650XA (2017)
Suzuki GSX-S750A (2017)
Suzuki GSX-S1000A (2017)
Suzuki AN650ZA (2017)
Yamaha XSR700 ABS (2016)
Yamaha XSR900 ABS(2016)
Yamaha MT-09 ABS(2017)
Mikäli päävoittaja valitsee päävoitoksi moottoripyörän, jonka arvo on alle 12 800€, erotus katetaan palkintoon liitettävällä varustepaketilla.

Lisäksi lukuisia muita voittoja:
1 kpl 100€ Eurobiker verkkokaupan lahjakortti
1 kpl 150€ Hanx lahjakortti
1 kpl Helsinki – Tallinna – Helsinki risteily, 2 henkilöä, Luxe-hytti
1 kpl Linna-hotelli kahden hengen majoituslahjakortti
5 kpl Bike vuosikertaa
4 kpl Kopteri vuosikertaa