Uutisarkisto

Posts by Erkki Mäki

SMOTOn panos edunvalvojana suuri: Mp-verolakiesitys vedetään pois – Hallitus twiittasi pelin seis

Tänään keskiviikkona 15.2.2017 mediassa levisi hartaasti odotettu tieto: pääministeri Juha Sipilä ja muut hallitustahot ilmoittivat vihdoin ettei moottoripyörille ja veneille esitettyä vuosiveroa toteuteta.

Kyse on isosta yhteistä kamppailusta veroa vastaan, jossa samalla puolen ovat olleet SMOTO, moottoripyöräkauppiaat sekä moottoripyörien maahantuojat.

Kaikkien näiden osapuolten argumentaatio on perustunut SMOTOn asiantuntijoiden tekemälle arviointi- ja selvitystyölle verosta ja sen vaikutuksista.

SMOTO kertoi ensimmäisenä, että veron tuotto jää negatiiviseksi, että se perustuu vääriin olettamuksiin veron tuotoista, että se aiheuttaa pyöräkannan pienentymistä ja kerrannaisvaikutuksia sekä moottoripyörä- että matkailualalle, polttoainekauppaan ja vakuutuksiin, johtaen pahimmillaan jopa satojen työpaikkojen menetyksiin ja konkursseihin. Sama käsitys asiasta vallitsi myös venealalla.

SMOTOn asiantuntijat ja yhdistyksen hallituksen edustajat ovat tehneet väsymättä työtä syyskuusta lähtien osoittaakseen, miksi veroa ei kannata toteuttaa. He ovat keskustelleet poliitikkojen, kansanedustajien ja virkamiesten kanssa kaduilla ja konttoreissa tehden sitä parasta, mitä motoristi voi omalta järjestöltään odottaa: uupumatonta edunvalvontatyötä meidän kaikkien motoristien parhaaksi.

Tilanne vaikutti hetkittäin epätoivoiselta, mutta tänään saimme vahvistuksen sille, että päätöksentekoon vaikuttamisessa tieto voittaa luulon ja kansalaisten laaja aktiivisuus noteerataan politiikassa.

Motoristien kannalta hallituksen ilmoitus tuli viime tinkaan. Moottoripyörien ajokauteen valmistautuminen on alkamassa, moottoripyöräkaupan sesonki on pian päällä ja kunnallisvaalit ovat käynnistymässä.

Viimeinen puoli vuotta oli kipeä kokemus, mutta siihen ei kannata jäädä piehtaroimaan. Katse talliin, ja pyörä ajokuntoon valmiiksi odottamaan kesän seikkailuja.

SMOTO huolehtii edunvalvonnastasi myös tulevissa verokeskusteluissa.

Suomen Motoristit ry:n puolesta suuri kiitos kaikille veroasiaan myötämielisesti vaikuttaneille.

Puheenjohtaja
Marja Kuosmanen

Motoristien hermoja venytetään veron osalta loppuun saakka – hallitus riitelee veneverosta

Aiotut vene- ja moottoripyöräverot herättävät edelleen keskustelua hallituksessa. Siinä missä kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät ovat kertoneet valmiutensa luopua kummastakin, perussuomalaiset pitävät kiinni veneverosta.

Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo näkee, että verot on käsiteltävä samalla kertaa ja samalla tavalla. Asiasta on kehkeytynyt riitaa hallituksen sisällä.

Lisää aiheesta sanomalehti Kalevan sivuilla täällä.

Veneiden ja moottoripyörien verolakiesitykset joutuivat lainsäädännön arviointineuvostoon

Valtioneuvoston kanslian nettisivuilla (vnk.fi/arviointineuvosto) ilmoitetaan, että lainsäädännön arviointineuvosto ottaa käsittelyynsä moottoripyörille ja veneille esitetyt verolait. Neuvoston verolakiesityksistä laatimat arviot toimitettaneen lainvalmistelijoille muutaman viikon sisällä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti joulukuussa 2015 perustettu poliittisesti riippumaton itsenäinen elin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Neuvoston tavoitteena on lisätä lainvalmisteluun sisältyvien taloudellisten vaikutusarviointien laatua ja kehittää yleistä lainvalmistelukulttuuria. Arviointineuvoston professoritasoisella jäsenistöllä on mm. verolainsäädännön ja taloustieteiden vahvaa asiantuntijuutta.

Suomen Motoristit ry:n lausunnossa hallituksen esitykseen kevyiden moottoriajoneuvojen verolaista nimenomaan korostettiin lakiluonnoksen merkittäviä puutteita kotitalouksiin, elinkeinoihin, työllisyyteen ja valtiontalouteen kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arvioinneissa. Puutteet edellyttävät vähintään lakiesitysten palauttamista pidempään valmisteluun. Odotamme erityisellä mielenkiinnolla arviointineuvoston lausuntoa ja sen vaikutuksia lainvalmistelun sisältöön ja kulkuun.

Emme tiedä, käsitteleekö lainsäädännön arviointineuvosto juuri sen moottoripyöriä koskevan lakiesitysversion, kuin mille valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja 16.1. päättyneellä kannanottokierroksella, vai onko lakiesityksen luonnosta sittemmin muutettu tai täydennetty.

Ottaen huomioon arviointineuvoston työskentelyn vaatiman ajan sekä joulukuussa julkaistuun lakiesitykseen sisältyneet lainsäädännölliset ongelmat ja taloudellisten vaikutusarviointien puutteet voidaan olettaa, että hallituksen kevätohjelmassa esitetty aikataulu lakiesitysten tuomisesta eduskuntaan viikolla 8 ei onnistu. Suotavaa olisi, että viimeistään hallitusohjelman puoliväliriihessä vapun tienoilla hallitus toteaisi moottoripyörä- ja veneveroja koskevissa lakiesityksissä olevan niin paljon ongelmia, että lakien valmistelusta voidaan luopua.

Verolaki ja kuntavaalit

Moottoripyöriä ja veneitä koskevilla verolakiesityksillä tulee väistämättä olemaan vaikutuksia pian alkavissa kuntavaaleissa siitä huolimatta, etteivät verolakien valmistelu ja täytäntöönpano kuulu kunnallisen päätöksenteon piiriin.

Verolakien sisällyttäminen hallitusohjelmaan ja sittemmin tapahtunut lakiesitysten valmistelu ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa huomattavaa mielenkiintoa hallituspuolueita ja niiden edustajia kohtaan. Lakiesitysten voittopuolisesti aikaansaamalla närästyksellä on jo ollut ja tulee olemaan vaikutuksia kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen myös kuntapolitiikan tasolla. Osa verolakien takana seisovista kansanedustajista on ehdokkaana kuntavaaleissa. Hallituspuolueiden vastuu verolakien valmistelusta vaikuttaa joka tapauksessa äänestettävän puolueen valintaan, ja asetelma voi johtaa jopa äänioikeuden käyttämättä jättämiseen.

Hallituspuolueiden johdolla on vain hetki aikaa vetää moottoripyöriä ja veneitä koskevat verolakiesitykset pois valmistelusta! Vain sillä tapaa kuntavaaleissa katutasolla käsiteltävistä teemoista voidaan siivota pois sinne kuulumattomat verolakikysymykset. Vetoamme puolueiden johtoportaan järkeen. Älkää tehkö kuntavaaleista moottoripyörä- ja veneverovaaleja!

Suomen Motoristit ry

Suomen Motoristit MP17-messuilla: Lähetä kansanedustajalle mp-vuosiveroa vastustava postikortti!

Motoristin ääni kuuluu kauas kuntavaaleissa. Kuka sinua äänestää? Sano siis EI mp-verolle.

Suomen hallituksen valmistelema moottoripyörien vuosivero etenee eduskuntaan kiireiseksi merkittynä asiana viikolla 8. Voimme vielä vaikuttaa tulevaan. Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) osastolla voit lähettää veroa vastustavan kortin valitsemallesi kansanedustajalle. Vaadi, että verolakiesityksestä luovutaan. Vaadi, että jos verolaista ei voida luopua, sen tulee olla oikeudenmukaisesti malliltaan samanlainen kuin henkilöautojen ajoneuvoveron perusvero.

Valmiiksi painettuja kortteja jaetaan kaikkina messupäivinä SMOTO:n osastolla 6f78.

Suomen Motoristit ry ja koko motoristikunta ovat erittäin huolissaan. Verolakia ajetaan kuin käärmettä pyssyyn siitä huolimatta, että vero on valtiontaloudellisesti hyödytön, ja sillä on mm.
elinkeinoja haittaavia ja työttömyyttä lisääviä vaikutuksia.

Vero siinä muodossa kuin se jätettiin lausuntokierrokselle, kohtelee moottoripyöräilijöitä eriarvoisesti autoilijoihin verrattuna.

Suomen Motoristit ry. on suomalaisten moottoripyöräilijöiden edunvalvontajärjestö. Tärkein osa edunvalvontatyötä on vaikuttaminen asioihin niiden valmisteluvaiheessa. SMOTO tekee tätä työtä talkoilla ja käyttämällä harkitusti eri alojen asiantuntijoita.

Tätä työtä olemme tehneet myös mp-vuosiveron vastustamisessa. Olemme jättäneet verolakiluonnoksesta lausuntomme 13.1.2017 ja vaatineet, että veron valmistelusta luovutaan. Suurin osa lausunnoista vaati samaa.

Suomen Motoristit ry vetoaa motoristeihin ja järkeviin kansalaisiin. Aikaa on enää muutama viikko. Pitäkää huoli siitä, että tuntemanne poliitikot ja puolueketju paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle tietävät kantamme ja miten se määrittää äänestyskäyttäytymisesi. Moottoripyörien vuosiverosta on luovuttava yksiselitteisesti haitallisena lakihankkeena!

Tulkaa messuosastollemme keskustelemaan verosta ja muistakin asioista. Ja lähettäkää kansanedustajallenne postikortti.

Suomen Motoristit ry: Poliittinen nappikauppa motoristien kohtalona. Kyseenalaiseksi hankkeeksi todettu lakiesitys etenee kohti päätöksiä

Suomen Motoristit ry (SMOTO) on huolissaan siitä, että kyseenalaiseksi hankkeeksi todettu lakiesitys etenee kohti päätöksiä. Moottoripyörille esitetty vuosivero on arvioitu motoristien, alan yrittäjien ja lukuisien asiantuntijoiden toimesta hyvin kyseenalaiseksi hankkeeksi. Myös monet kansanedustajat ja poliittiset vaikuttajat ovat todenneet veron olevan kertakaikkinen virhe. Vero haittaisi elinkeinoja ja työllisyyttä, ankeuttaisi yhden harrastusmuodon toimintaolosuhteita, vääristäisi eri kulkuneuvojen käyttäjien verokohtelua ja todennäköisesti vähentäisi valtion verotuloja. Lisäksi lakiluonnos on valmisteltu arvioitsijoiden mukaan heikosti. Kaikesta huolimatta hallituksen kevätohjelmassa verolakiesitys on merkitty eduskuntaan tuotavaksi kiireellisenä asiana viikolla 8.

Suomalaisten moottoripyöräilijöiden edunvalvontajärjestön Suomen Motoristit ry:n mielestä lakiesityksen eteneminen kohti päätöksentekoa on käsittämätöntä niin siitä laadittujen arvioiden kuin tuoreiden tilastotietojen valossa. Moottoripyörien liikennekäytöstä poistoja on tehty huikea määrä ja poistot jatkuvat. Kevään mp-myynnistä odotetaan hyvin vaatimatonta.

Osa motoristeista on ilmoittanut veron johtavan harrastamisen vähentämiseen ja jopa lopettamiseen. Valtion verotulot kutistuvat jo nyt vähittäiskaupan ja vakuutuskannan vähenemisen vuoksi. Verolaille ei ole edelleenkään esitetty pitäviä perusteluja. Sen sijaan negatiiviset vaikutukset vyöryvät päälle jo ennen kuin laki ehtii edes tulla voimaan.

Tilanne on omituinen siksi, että viime vuosina moottoripyöriä koskevan teknisen lainsäädännön kehittämisessä on toimittu motoristien ja päättäjien kesken rakentavasti näyttöperusteisen argumentoinnin pohjalta. Moottoripyörien vuosiveron käsittelyssä faktoilla ei vaikuta sen sijaan olevan päättäjille mitään merkitystä. Osa niistäkin kansanedustajista, jotka ovat suoraselkäisesti ilmoittaneet vastustavansa toivotonta veroa, ovat alkaneet väistellä aihetta. Olettavasti kansanedustajia on palautettu puoluejohdon toimesta hallitusohjelman mukaiseen ruotuun.

Hallituspuolueiden välille kehkeytyi kuitenkin tulokseton syyttely veron keksijästä sen sijaan, että yksissä tuumin olisi käyty hautaamaan haitallista lakiesitystä.

Kansanedustajien kanssa pitkin talvea käymiemme keskustelujen nojalla voimme arvioida, että absurdin tilanteen takana on poliittinen nappikauppa. Poliitikot eivät tarkastele moottoripyörien vuosiveroa järkiargumenttien pohjalta hallitusohjelman laatimisessa tapahtuneena vahinkona. Sen sijaan veron kohtalo ratkeaa nappien lukumäärään perustuvalla kaavalla. Yhden tai kahden hallituspuolueen painostaminen verosta luopumiseen luo heille oikeuden vaatia jonkin verosta luopumista vaatineelle puolueelle tärkeän napin poistamista hallituksen agendalta.

Kaiken lisäksi vastakkain laitetaan yhteiskunnalliselta merkitykseltään ja sisällöllisesti täysin eri paria olevia asioita. Moottoripyörien vuosiveronapista pitkin hampain luopuva puolue vaatisi vastavuoroon toista puoluetta luopumaan vaikkapa sille tärkeästä alue- tai sosiaalipoliittisesta napista.

Järkevää päätöksentekoa odottava kansalainen ei voi hyväksyä tällaista menettelyä yhteisistä tärkeistä asioista päättämisessä. Valtiota ja isänmaata vahingoittavia päätöksiä ei voida tehdä nokittamalla vastakkain eriparisia poliittisia nappeja. Päätösten tulee perustua puhtaasti oikein tai väärin toimimisen puntarointiin. Poliittinen peli ei saa johtaa vääriin päätöksiin!

Suomen Motoristit ry vetoaa Sinuun hyvä motoristi ja järkevä kansalainen. Sinulla on enää muutama viikko aikaa. Pidä huoli siitä, että tuntemasi poliitikko ja puolueketju paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle saakka tietävät kantasi ja kuinka se määrittää äänestyskäyttäytymisesi. Moottoripyörien vuosiverosta on luovuttava yksiselitteisesti haitallisena lakihankkeena!

41. Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä järjestetään sittenkin!

Moose kertoo, että tehdäänkin Hymyilevän Motoristin KevätPäivä 2017 Special!!!

SMOTOn alainen HMKP-tapahtuma on Suomen perinteisin moottoripyörätapahtuma, seuraavaksi jo 41. kerran.  Vuoden 2017 Hymyilevää oli tarkoitus viettää Turussa, mutta vietetäänkin sitä Mäntsälässä, jossa Moosehead Bikers järjesti sen viime vuonnakin.

Tapahtuma järjestetään totutusta poikkeavalla konseptilla, koska järjestelyaikaa on vähän.

Valitettavasti Hymyilevän lehteä ei ehditä toimittamaan.

Olemme huomioineet usein esitetyn toiveen pidemmästä letka-ajosta ja perinteinen Hymyilevän tarrakin on jaossa.

Tapahtumapäivä on poikkeuksellisesti sunnuntai, 21.5.2017 klo 10.30-15.oo.

Pysykää taajuudella, päivitämme lisätietoa pitkin matkaa.

Facebookissa aiheesta lisää.

HYMYILLÄÄN KUN TAVATAAN MÄNTSÄLÄSSÄ 🙂

VI Motoparlamentti 9.11.2016: Vaikeitten aiheitten käsittelyä rakentavassa hengessä

VI Motoparlamentti täydessä vauhdissa.

VI Motoparlamentti täydessä vauhdissa.

Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) järjestämä VI Motoparlamentti pidettiin Helsingissä Hotelli Seurahuoneella marraskuun yhdeksäntenä päivänä hyvällä menestyksellä. Mukaan oli kutsuttu mp-alan tärkeimmät toimijat ja viranomaiset. Käsiteltävänä oli kolme mielenkiintoista ja haastavaa aihetta, joista käytiin keskustelua hyvässä yhteisymmärryksessä.

Parlamentti käsitteli moottoripyöriä osana liikennejärjestelmää, aiotun mp-ajoneuvoveron vaikutuksia sekä kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittämistä.

Paikalla olivat:

– Liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä, Eduskunta

– Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Liikennevakuutuskeskus

– Vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela, If-vakuutus Oy

– Puheenjohtaja Jarmo Jokilampi Suomen Autokoululiitto ry

– Johtaja Jan Juslen, Liikennevirasto, Tieto-osasto

– Toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist, Suomen Moottoriliitto ry

– Johtava asiantuntija Annu Korhonen Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)

– Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen, Poliisihallitus

– Tietojohtaja Juha Kenraali, Liikenteen Turvallisuusvirasto

– Koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva

– Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva

– Liikenneneuvos Leif Beilinson Liikenne- ja viestintäministeriö

– Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry

Puhetta pyöreässä pöydässä johtavat SMOTOn puolelta Juha ”Juupe” Tervonen, Tero Hannula ja Juho Levänen sekä Aki Lumiaho.

Tilaisuuden avasi SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen, jonka jälkeen se jatkui kolmella käsiteltävänä olevia asioita koskevalla alustuksella. Ne oli tarkoitettu antamaan riittävästi pohjaa varsinaiselle keskusteluosuudelle.

Alustusten videot ovat nähtävissä, ja niiden linkit on lisätty tämän artikkelin loppuun.

I Moottoripyörät osana liikennejärjestelmää

Ensimmäisen alustuksen piti SMOTO:n erikoisasiantuntija Aki Lumiaho, joka keskittyi moottoripyörien asemaan osana liikennejärjestelmää.

Hän totesi asian olleen varsin keskeinen osa edellistä Motoparlamenttia, ja käsitteli sitä, miten estää EU:n vaatimus moottoripyörien katsastuksesta ja miten parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta ilman vuosittaista katsastuspakkoa.

SMOTOn tavoite asiassa on, että moottoripyörä on oleellinen osa liikennejärjestelmää ja tasavertainen liikennemuoto muiden ajoneuvojen kanssa.

Valtaosa mp-onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, eikä niiden syistä tiedetä riittävästi varsinkaan vakavaan loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa. Niistä on vasta nyt saatavissa tutkimustietoa. Onnettomuuksien syyt eivät kuitenkaan ole teknisiä.

Mp-onnettomuuksien syyt on tutkittava paremmin, sillä onnettumuuksien syiden, aiheutumistapojen ja -taustojen tunteminen mahdollistaa sen, että pystytään vaikuttamaan niihin pienin toimenpitein.

Moottoripyörien katsastuspakon osalta tilanne on se, että Suomi voi määrittää joko miten katsastetaan moottoripyörät tai korvataan katsastaminen. Moottoripyöräonnettomuuksilla on vaikutuksia myös moneen muuhun asiaan kuten esimerkiksi vakuutusmaksuihin.

Moottoripyöräilijä on liikenteen loukkaantuvin ja heikoin lenkki. Tällöin motoristin ajotaidon parantaminen on keskeisessä osassa onnettomuuksien vähentämiseksi.

Lumiaho esitteli, mitä toimenpidealueita pitäisi SMOTOn mielestä kehittää. Niitä ovat mm. mp-onnettomuuksien tilastoinnin kehittäminen ja moottoripyörien ottaminen mukaan tasavertaiseksi liikennejärjestelmän osaksi.

Katsastuksen osalta tarjolla on vaihtoehtoisia turvallisuustoimia, kuten A-ajokortti- ja motoristin jatkokoulutuksen kehittäminen. Moottoripyöräystävällinen tiesuunnittelu puolestaan tekisi kulkuväylät moottoripyörille turvallisemmiksi.

Uudet tekniset järjestelmät tuovat mahdollisuuksia pyörän parempaan hallintaan läheltä-piti-ja aivan normaaleissakin ajotilanteissa. Lisäksi pyörien eCall-järjestelmät tuovat avun onnettomuustilanteessa nopeammin paikalle.

Motoristin henkilökohtaistilla turvavarusteilla ja niiden tulevan standardin mukaisella turvatasolla on jatkossa merkitystä, samoin olisi motoristien palautekanavalla tienpitäjän suuntaan. Se mahdollistaisi havaittujen liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten tienkohtien raportoimisen suoraan tienpitäjälle.

Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen vaaditaan vielä niiden jatkuvaa arviointia eri toimien vaikutuksesta.

II Moottoripyörille suunnitellun ajoneuvoveron vaikutukset

SMOTO on tehnyt paljon selvitystyötä ja mm. kyselytutkimuksen motoristien keskuudesta siitä, miten he suhtautuvat veroon, ja mitä vaikutuksia sillä heidän toimintaansa moottoripyöräilijänä ja moottoripyöräilyn suhteen on.

Samoin on selvitetty sitä, millaiset taloudelliset kerrannaisvaikutukset vero tuo tullessaan. Juha Tervonen totesi selvityksen kertovan korutonta kieltään siitä, että veron talousvaikutukset ovat negatiiviset. Mp-ala menettää pahimmillaan satoja työpaikkoja, ja verokertymä on lopulta valtion näkökulmasta negatiivinen.

Hän myös kertoi, että veron perusteet eivät kestä päivänvaloa: kyseessä on omistamiseen eikä moottoripyörän käyttöön kohdistuva vero. Moottoripyöräilijät maksavat jo autoveroa enemmän kuin mitä autoilta peritään, ja lisäksi aiotun uuden veron perusteet ovat erilaiset kuin autoille, joten verotuksen kohteita ei kohdella samanarvoisesti.

Moottoripyöräilijöille suunnatussa kyselyssä kävi hyvin selville, miten raskas taloudellinen taakka vero monelle on. Vastaajista 43 % vähentäisi alan palveluihin käyttämiään varoja, ja kaikkiaan 79 % reagoi veroon kielteisesti

Verolla on vaikutusta myös mp-matkailun vähenemiseen sekä polttoainekauppaan ja valtion verotuloihin unohtamatta moottoripyörämyynnin hiipumista entisestään sekä sitä, että markkinoille tulisi runsaasti käytettyjä moottoripyöriä ihmisten – varsinkin sellaisten, joilla on useampia pyöriä, realisoidessa pyöriään.

III Suomalaisen moottoripyöräkuljettaja- ja kouluttajakoulutuksen kehittäminen

Moottoripyöräkouluksen ja kouluttajakoulutuksen tilaa esittelivät Tero Hannula ja Juho Levänen Suomen moottoripyöräkouluttajat ry:stä, Smokista.

Koulutusten päätyypit ovat mp-ajokorttikoulutus, jatko- ja erityisryhmien kuten poliisin ja puolustusvoimien koulutukset.

Mp-kouluttajien koulutus on sitten oma lukunsa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa muutamassa oppilaitoksessa, Liikenneturva puolestaan järjestää mp-ennakoivan ajon kouluttajakursseja ja Smok järjestää kouluttajille lyhytkursseja ja auktorisointitestausta.

Siinä missä ajokorttikoulutuksella annetaan motoristille perustaitoja, jatkokoulutuksessa opetetaan moottoripyörän käsittelyä. Sisältöön kuuluu yleensä hitaita harjoituksia, jarrutuksia ja väistöjä, kaarreajotekniikkaa moottoriradalla ja ennakoinnin ja onnettomuuksien välttämisen perusteita.

Suomalaisten motoristien tärkeimmät osaamisen puutteet liittyvät käsittelytaitoon, oman osaamisen rajallisuuden ymmärtämiseen ja riskienhallintataitoon.

Siinä missä hyväksyttyjä mp-ajokortteja tulee esimerkiksi 15 000 vuodessa, vain noin 600 osallistuu vuosittain jatkokoulutuksiin, mikä on liian pieni osuus.

Koulutuksissa on omat ongelmansa, mm. kouluttajien puutteelliset koulutustaidot ja puutteellinen aihepiirien tuntemus. Lisäksi koulutustarjontaa on liian vähän samoin kuin laadunvalvontaa ja harjoituspaikkoja.

Hommaa ollaan kuitenkin kehittämässä vauhdilla mm. SMOTOn koulutuskehitystyöryhmässä. Yksi osa sitä on ollut ongelmien tunnistaminen, ja olennaista on, että mp-kouluttajien järjestelmällinen jatkokoulutus puuttuu ja resursseja on liian vähän.

I paneeli: Moottoripyörä osana liikennejärjestelmää

Osallistujat: Markku Eestilä, Leif Beilinson, Annu Korhonen, Kalle Parkkari, Jani Juslen, Samppa Holopainen

Vetäjä Aki Lumiaho

Markku Eestilä: Eduskunta voi säätää lakeja ja Poliisihallitus ohjata poliisin toimintaa. Omat taidot pitää moottoripyörällä ajaessaankin ymmärtää ja teknisesti pyörän pitää olla kunnossa sekä tilannenopeus ottaa huomioon. Ministeriöt ohjaavat virastoja, ei eduskunta, joten eduskunnalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Leif Beilinson: Trafissa ja Liikennevirastossa otetaan moottoripyörät huomioon osana liikennejärjestelmää, eikä niitä kohdella eri tavalla kuin autoja. Moottoripyöräilyn erityispiirre on, että useimmiten onnettomuudet ovat yksittäisonnettomuuksia, joten suurin vaikuttaja niihin istuu moottoripyörän päällä. Tähän voisi auttaa koulutus, miten liikkua eri olosuhteissa.

Annu Korhonen: Moottoripyörä on aina heikoin lenkki liikenneonnettomuudessa. Viraston keinot edistää moottoripyöräilijöiden asemaa liikennejärjestelmässä ovat mm. moottoripyöräystävälliset tiet. Niihin pyritään tieurakoitsijoiden kautta. Me ohjeistamme heitä, ja ohjeita päivitetään tarpeen mukaan. Siihen liittyy myös tieympäristön pehmentäminen, suunnittelu on aikanaan lähtenyt autoilun tarpeista, suuntaus pehmentämiseen jatkuu.

Väylien korjausrakentamisen pieniin toimiin on myönnetty miljardin lisärahoitus. Teitten kaarteet ovat puolestaan geometriakysymys. Vanhoja on kallis korjata, mutta uusiin teihin ne on tehty, kuten pitääkin.

Motoristeilta tulee palautetta teitten kunnosta jo nyt, ja se on hyvä ja tärkeä asia. Pystymme reagoimaan jopa yksityiskohtiin. Kaikkia ilmoitettuja kohteita ei kuitenkaan ole löydetty, vaikka niitä on käyty konkreettisesti etsimässä.

Moottoripyöräilijöiden turvallisuus on yhtäläinen huolenaihe kuin muidenkin tielläliikkujien. Miten löydetään sitten tasapaino, ja jaetaan resurssit tienkäyttäjien kesken.

Merkitystä on myös valtion avulla liikenteen turvallisuustoimintaan. Liikenneturvamaksun jakaminen menee uusiksi vuonna 2017. Se sisällytetään valtion budjettiin, ja Trafi toimii valtionavun myöntäjänä.

Aki Lumiaho: Kaikki vakuutuksenottajat maksavat liikenneturvamaksua osaltaan. Tähän asti on jääty ilman kohdennettua avustusta. Tämä tehostaa ja mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustoiminnan.

Annu Korhonen: Osana vakuutusmaksua kyse on pienestä summasta vuositasolla eikä se ole ainoa rahoituskanava. SMOTOlla on hieno suunnitelma ja hyvä, että lähtee omatoimisesti kehittämään liikenneturvallisuustyötä.

Kalle Parkkari: Jatkossakin on tärkeää kohdentaa tiedon keruuta, että pystytään tekemään parhaat päätökset tutkimukseen perustuen. Moottoripyöräilyn tutkimukseen sekä siitä saatavan tiedon hyödyntämiseen kohdistetaan voimavaroja. Liikenneturvallisuusvisiomme on, ettei kenenkään tarvitsisi loukkaantua tai kuolla liikenteessä.

Kuolemaan johtaneissa mp-onnettomuuksien 8 vuoden tietomassassa on 160 onnettomuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavien onnettomuuksien tutkimukseen pitää saada entistä enemmän resursseja.

Ministeriöllä ja Trafilla on meneillään 3-vuotinen tutkimushanke vakavien liikenneonnettomuuksien osalta. Siinä tutkitaan vakavia vammautumisia ja tehdään myös niiden seurantaa. Vakavat vammautumiset korostuvat moottoripyöräilijöillä, joihin suuri osa niistä kohdistuu.

Aki Lumiaho: Kysymys Parkkarille: vuonna 2014 ensi kerran kerättiin tarkempaa tietoa kuolemaan johtaneiden lisäksi vakavista mp-onnettomuuksista. Kuolleita on vuositasolla 15-20 ja vakavampia onnettomuuksia noin 75. Kyseessä on siis noin sata onnettomuutta. Saako niistä riittävästi tietoa. Mitä vakuutusyhtiöt aikovat tehdä tilanteessa?

Kalle Parkkari: Meille on tarpeen saada hyvin tarkkaa tietoa yksittäisistä onnettomuuksista. Keräämme pitkäjänteisesti tietoa trendeistä sekä selvitämme myös, mihin toimenpiteisiin tarttua. Muita tietomassoja ovat kaikki ne liikennevahinkovakuutuksen korvaamat onnettomuudet.

Moottoripyörän mekaniikasta johtuen yksittäisonnettomuuksissa korostuvat henkilövahingot. Korvaamme lähes 2000 henkilövahinkoon johtanutta mp-onnettomuutta vuosittain. Se on jo valtava tietomassa, ja sitä voi käyttää vertailuun; löytyykö samantyyppisiä onnettomuuksia.

Leif Beilinson: Tarvitsemme lisää tietoa liikennevirroista myös sellaisista, missä onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Miten motoristi käyttäytyy liikenteessä? Ketkä niillä ajavat jne. Autopuolella uudet auto ovat turvallisempia, onko asia samoin moottoripyörien kohdalla? Mitkä ovat oikeat nopeudet ja oikea liikennekäytös? Niihin on vaikea vaikuttaa.

Jani Juslen: Vakavia onnettomuuksia on siis vuodessa noin sata. Motoristin oma käytös on ratkaiseva; mitä tilannenopeutta käyttää esimerkiksi. Hyvin harvat onnettomuudet johtuvat teknisistä vioista tai ajoväylän puutteista. Olisi kiinnostava tietää, miten paljon ennakointi ja oikea tilannenopeus vaikuttavat. Tilastoista saa tähän vain vähän apua, pitäisi päästä käyttöön kiinni.

Kalle Parkkari: Nopeus on kuolinonnettomuuksissa esillä korostetusti. Se on ongelma, johon on haasteellista vaikuttaa tieympäristön avulla. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on usein kyse riskikuljettajista. Vakavissa vammoissa törmäysnopeudet ovat alhaisemmat, ja niitä tapahtuu enemmän tavallisille kuljettajille. Silloin myös vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat.

Aki Lumiaho: Pitäisikö tutkia myös vähemmän vakavia onnettomuuksia?

Kalle Parkkari: Kokonaiskuvan saaminen on tärkeää. Resurssien kohdistamiseksi joutuu pohtimaan paljonko on varaa sijoittaa yhteen onnettomuuteen. Mitä vakavampi, sitä enemmän tutkimusta.

Pitäisi kehittää ketteriä keinoja tutkia pienempiä onnettomuuksia, jolloin järkevästi yhdistäen saisi asiasta paljon tietoa.

Annu Korhonen: Lievistä onnettomuuksista ei ole niin hyvin ja monipuolisesti tietoa analysoitavaksi; miten isoja panoksia on mahdollista laittaa?

Jani Juslen: Suurten lievien onnettomuuksien tutkimusaineistojen ja normaalisti käyttäytyvän turvallisen kuljettajan tutkimisella aletaan päästä ongelmien ytimeen: siihen, mistä riskit syntyvät. On kuljettajia, jotka ovat ajaneet kymmeniä vuosia ilman onnettomuuksia. Siihen on jokin syy.

Aki Lumiaho: Pystyvätkö viranomaiset keräämään onnettomuuksista riittävän tarkkaa tietoa?

Samppa Holopainen: Vakavista kyllä, mutta mitä lievempään mennään, sitä vähemmän tulee viranomaisen tietoon. Poliisilla ei ole mahdollisuutta laajentaa onnettomuustutkimusten tekemistä. On kehitettävä eri malleja, millä tieto kerätään.

Tietoa kuitenkin liikkuu, ja poliisi osaa sen varassa kohdentaa valvontaa ja tutkia liikennerikkeitä. Tämä perustuu paikallistuntemukseen.

Suurten tietomassojen saamiseksi hyvät ideat ovat tervetulleita.

Markku Eestilä: Turvallisuustyö on tärkeää ja koulutusosiota kuunteli hyvällä mielellä. Rahaa pitäisi kohdistaa myös harjoituspaikkoihin. Jos puhutaan vain tutkimuksesta, mennään väärille urille.

Leif Beilinson: Kun 10 vuotta sitten tehtiin tutkimusta eri liikuntamuotojen välillä, niin 2-pyöräiset, mopot ja moottoripyörät olivat turvattomimpia.

Koulutus on hyvä asia. Siitä ovat kuitenkin kiinnostuneet he, jotka sitä eivät tarvitse. Miten saada heidät, jotka oikeasti ovat riskikuljettajia koulutuksen piiriin? Tarvittaisiin suoritetiedot, miten monta tuntia moottoripyörällä tien päällä, miten liikutaan.

Samppa Holopainen: Moottoripyörissä tekninen vika on ollut mukana alle prosentissa onnettomuuksista. Ulosajoja on ollut puolet ja vastaantuleva liikenne on aiheuttanut 25 % onnettomuuksista.

Jos ajatellaan katsastusta valvonnan näkökulmasta, niin jos pakollinen katsastus tulee, niin poliisi valvoo. Tekniset viat ovat pieni tekijä ja moottoripyörän käyttöaika lyhyt, mutta ei ole poliisialan asia halutaanko näin vai ei.

Kalle Parkkari: Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta arvioi ajoneuvon teknisen kunnon sekä sen, onko onnettomuuteen vaikuttanut tekninen vika. Tosin erilaisia ajoneuvojen virityksiä on vaikea arvioida. Mikäli katsastus tulee, virityksiin pitäisi puuttua. Suomessa harrastajat pitävät luontaisesti ajoneuvonsa hyvässä kunnossa. Kun ajokausi on lyhyt, niin talvella on aikaa huoltaa.

II paneeli: Kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittäminen

Kalle Parkkari, Jari-Pekka Koskela, Jarmo Jokilampi, Kurt Ljungvist, Toni Vuoristo, Satu Tuomikoski. Vetäjät Juho Levänen ja Tero Hannula SMOK

Kalle Parkkari: Jatkokoulutus on havaittu hyödylliseksi. Suomessa on vahva tarve verryttelyyn talven jäkeen. Varsinainen ajokoulutuskausi on lyhyt, motoristin pitää kerätä paljon kokemuksia, että tunnistaa tilanteet.

Jari-Pekka Koskela: On helppoa saada koulutukseen heitä, jotka muutenkin ajavat kunnolla. Riskikäyttäytymisestä esimerkki on se, että Estonian uppoamisen yhteydessä ihmiset eivät löytäneet pelastuslauttoja, koska eivät olleet koskaan käyttäneet niitä. Sama pätee esimerkiksi väistökäyttäytymiseen moottoripyörällä: jollei ole lihastoimintamallia, niin keho vain tekee jotain. Hallitusti harjoitellen hitaasti, että saadaan liikerata toimimaan. Jatkokoulutuksessa pääsee näitä kokeilemaan, kehittyäkseen niitä pitää treenata oma-aloitteisesti hiljakseen.

Paneelinvetäjät: Ajoharjoittelusta on osa pakko järjestää moottoriradalla, miten vakuutusyhtiö näkee erilaiset harjoituspaikat?

Jari-Pekka Koskela: Veikkaisin, että riski moottoripyörän rikkoutumiselle kasvaa radalla.

Paneelinvetäjät: Korostunut riski? Romuja ei kuitenkaan 11 vuoden kokemuksella ole näkynyt radalla. Ilmiö ei näy käytännössä. Kun siirrytään omatoimiseen harjoitteluun, kasko ei ole voimassa. Jos vahinko tulee, kaikki menee.

Jarmo Jokilampi: Moottoripyörä on väline. Jos harjoitellaan kilvanajoa, niin on ymmärrettävää, miksi vakuutusyhtiö ei pidä. Jos ajoharjoittelua, asia voi olla eri.

Juho Levänen: Mistä saamme kouluttajakoulutukseen lisää rahoitusta?

Jari-Pekka Koskela: Kyse on tiedottamisesta. Kannattaa tiedottaa koulutuksen merkitystä, että hankkii ohjattua ajoharjoittelua. Jotkut ajavat jopa yli 200 000 kilometriä. Että koulutuksesta tulisi businesta, tarvitaan työntöä, että ihmiset tulevat koulutukseen.

Kyse on myös olosuhteista. Jos koulutukset ovat parkkipaikoilla, niin ne eivät vedä niin helposti. Kun on puutetta hyvistä harjoituspaikoista, niin OKM:ään iso prässi päälle.

Jarmo Jokilampi: Suomessa on noin 30 ajoharjoittelurataa. Paikat loppuvat.

Jari-Pekka Koskela: Toivoisin ajoharjoittelusta ilmiötä.

Paneelinvetäjät: Voisiko ajatella, että vakuutusyhtiö osallistuisi moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksiin? Esimerkiksi koulutussetelin avulla? Samalla saisi myös kerättyä vakuutustietoa, onko osallistujien riski pienempi?

Jari-Pekka Koskela: Vakuutusyhtiö toimii valtakunnallisesti, ja sen pitää pystyä tarjoamaan kaikille asiakkailleen sama etuisuus. Asiaan pitää löytyä myös kiinnostusta. Jos asiakaskysyntää olisi enemmän, niin se olisi paremmin prioriteeteissa.

Jarmo Jokilampi: Niin, millaista ajokäyttäytyminen liikenteessä oikeasti on? Jos on käynyt koulutuksen ja tulos näkyy ajokäyttäytymisessä, niin lisäbonuksesta hyötyvät kaikki.

Jari-Pekka Koskela: Uskotaanko, että sillä pystyään ohjaamaan vahinkojen määrää? Vähenevätkö ne? Miten todennetaan se, että jos joku käy vapaaehtoisen koulutuksen, että se auttaa?

Koulutuksen vaikuttavuuteen pitää suhtautua kriittisesti. Asiasta on saatava tutkittua tietoa, sillä moni asia vaikuttaa. Pystyykö ennakoivan ajon koulutus vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen? Koulutuksia on monenlaisia.

Haluaisin koulutusten osalta merkitystä sellaiselle ajattelutavalle, että se on minun oma etuni, ja lisää turvallisuuttani, omalähtöisyyttä.

Jarmo Jokilampi: Koulutuksen pitää osua koulutettavan mukaan, ja kehityksen pitää näkyä. Koulutuksen pitää myös olla aitoa. Kun koulutuspaikkoja on vähän, niin pyörän käsittelyä on pieni osa. Mennään liikenteeseen livetilanteeseen ja käydään tapahtumat läpi. Myös koulutusvalmiuksia on kehitettävä. Valmistuva liikenneopettaja ei saa tehdä mp-koulutusta ennenkuin valmistuu.

Kurt Ljunqvist: Hyvät avaukset, koulutuksissa on erilaista tasoa. Moottoripyöräpoliiseilla on kokemusta eri ajotilanteista. Silti he eivät lähde liikenteeseen ennen kevään koulutusjaksoa.

Välineet joka tapauksessa kehittyvät. MotoGP:ssä tulee 2018 airbag-puku pakolliseksi; toivottavasti myös liikennekäyttöön aikanaan.

Suuri kysymys on se, miten saadaan koulutukseen törkeää ylinopeutta ja levottomasti liikenteessä ajavat tyypit. Suurin vihollinen itselle on se, joka luulee liikaa itsestään

Satu Tuomikoski: On yritettävä välttää etukäteen joutumista onnettomuustilanteeseen. Ratakoulutuksessa on syytä muistaa nöyryys. Radalla ei ole tieliikenteestä johtuvia riskejä, tieliikenteessä ajaessa riskit ovat ympärillä koko ajan.

III Paneeli: Moottoripyörille suunnitellun ajoneuvoveron vaikutukset

Osallistujat Kalle Parkkari, Markku Eestilä, Jari-Pekka Koskela, Juha Kenraali

Vetäjä Juha Tervonen

Juha Tervonen: Mihin veropoliittiseen oppiin vero perustuu?

Markku Eestilä: Minusta valtiovarainministeriön virkamiesten pitää virkavastuulla kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa. Jos tavoite on fiskaalinen, perusteiden pitäisi tukea sitä. Kaksi asiaa on, mitä en ymmärrä: toinen niistä on tämä. VVM:n tehtävä on kumota tämä väite. Toinen asia on päiväsakkojen korotus: fiskaaliset perusteet on julkistettu. VVM:n työ on kumota asia.

Juha Tervonen: EU:n Valkoisen kirjan mukaan 2-pyöräiset ovat ratkaisu liikenteelle. Miten vero istuu tähän?

Juha Kenraali: Toteutuuko näissä fiskaalinen puoli ja oikeudenmukaisuus? Vaikuttaa, että näitä ei ole mietitty. Voi olla, että poliittinen halu laatia vero säilyy, vaikka se ei toimikaan.

Juha Tervonen: Voitaneen odottaa, että moottoripyörälle ei voida asettaa veroa summittaisin perustein vailla joustavuutta ilman, että verovelvollinen voi vaikuttaa asiaan?

Juha Kenraali: Hallituksella on tarve kerätä 50 miljoonaa euroa. Jos verrataan autoveroon, niin se on noin 250 euroa ensi vuoden alusta. Puolet 50 miljoonasta tulee veneiden verotuksesta, joten  100 euroa on alarajalla, 200 liikaa, Vero ollee jossain siellä välillä.

Juha Tervonen: Moottoripyörän ajokausi on enintään 6 kk vuodesta, ja sen käyttö pätkissä. Päiväkohtainen vero on oikea malli. Olemme kuitenkin saaneet toisenlaista tietoa, että ankaran ehdottoman verotavoitteen vuoksi liiterinperällä olevat romutkin ovat verokelpoisia. Mitä muita väkisinverottamisen muotoja voi tulla? Emme hyväksy kiinteää vuosiveroa ilman joustavia osia.

Dynamiikka: SMOTOn arvion mukaan ajosuoritukset vähenisivät paljon, uusien motoristien mukaantulo vähenisi ja mm. mp-kanta ikääntyisi entisestään. Onko tämä liikennepoliittisesti hyvää kehitystä?

Markku Eestilä: Tämä ei ole liikennepoliittisesti hyvää kehitystä. Mitä vanhempaa kalustoa sen turvattomampaa. Jos rahaa kerätään, niin päästäänkö tasaveroisuuteen. Hallituksen dynamiikka vaatii, että päätöksiä tehdään, jonkun on osoitettava laskelmin, että pitää paikkansa. 170 miljoonaa euroa jää saamatta perintö- ja lahjaveroa. Syynä on se, että pääoma lähtee maasta.

Asioiden pitää olla neutraaleja. Rahan keruuta ja liikenteen valvonta ei saa sekoittaa keskenään.

Kalle Parkkari: Moottoripyörissä turvatekniikan kehitys ei ole yhtä vahvaa kuin autoissa. ABS-jarrut ovat tulleet moottoripyöriin. ABS-jarrullisen pyörän hankintaa tukemalla olisi tilaisuus poistaa jarrutusvirheet, jotka ovat iso tekijä onnettomuuksissa ja tukea turvallisen ajon kehitystä. Vaarana tilanteessa on se, että turvallinen ajoneuvo jää hankkimatta, ja jatketaan vanhoilla pyörillä ajamista.

Juha Tervonen: Menevätkö vanhat ajoneuvot paaliin? Lisäverottaminen ei ohjaa mp-kantaa keskimäärin turvalliseen suuntaan. Entä A-korttien lukumäärän lisääminen?

Jari Pekka Koskela: SMOTOn laskelma on hyvä, samoin perustelut. Jos ajattelee itseään kuluttajana, niin se raha minkä saan, käytän. Perheellä on tietty määrä tuloja, mihin kohdennetaan? Kaikki vero on samanlaista. Vaakakuppiin joutuu laittamaan asioita keskenään.

Leif Beilinson: Vero on ollut myös LVM:ssä kommentoitavana, ja on todettu, että perusteluissa kerrottaisiin se, että miksi jotain ajoneuvoluokkaa kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla kuin muita. Moottoripyörä 6 kk auto 12? Perusteet pitää kertoa.

Turvallisuus- tai yhteiskunnalliset hyödyt pitää pitää erossa verotuloista.

Kalle Parkkari:  On huomioitava onnettomuuskustannukset sekä yhteiskunnan tarpeet. Painetta moottoripyöräilyn turvallisuuden parantamiseen on. Turvallisuus kuuluu liikennejärjestelmissä kaikille. Moottoripyörien osalta se ei vielä toteudu.

Juha Tervonen: Uusi moottoripyörien vuosivero: onko se väkivaltainen könttävero vai joustava päivävero, vaikuttaa rekisterissä ja käytössä sekä vakuutuksissa olevien moottoripyörien määrään. Samalla se vaikuttaisi vakuutusmatematiikkaan sekä tulonmuodostukseen. Meillä on myös samalla  uusi liikennevakuutuslaki. Miten uusi vero vaikuttaa liikennevakuutuksen ominaisuuksiin tuotteena?

Jari-Pekka Koskela: Samalla tavoin kuin kaikki muukin verotus. Miten kenelläkin taloudellinen suhdanne harrastevälineisiin vaikuttaa.

Juha Tervonen: Nostaako vai laskeeko uusi vuosivero vakuutusmaksua?

Jari-Pekka Koskela: Vakuutusmaksu perustuu riskiin. Ei muuta riskiä sinänsä yksilön kannalta. Vakuutusyhtiön näkökulmasta maksutulo mp-portfoliosta muuttuu, jos luovut moottoripyörästä sen takia.

Lukijakysymys: Autovero katkeaa, kun auto poistuu liikenteestä. Uuden veron mukaan mp:n osalta ei katkea. Brutaali vero. Moottoripyörä on taas kerran eri asemassa.

Markku Eestilä: Lähtökohtaisesti pitää kohdella samalla tavalla. Lainsäädäntö välttää normiston tekemistä. Ei ole järkevää, pitäisi aina kohdella yhdenvertaisesti samalla logiikalla.

Juha Kenraali: Trafin kautta voi tehdä internetissä moottoripyörän liikenteestä poiston. Sillä on merkitystä joidenkin vakuutusten osalta, mutta se ei katkaise verovelvollisuutta. Järjestelmä mahdollistaa liikennekäytöstä poiston. Siihen ei liity hyvyyttä tai huonoutta.

Juha Tervonen: Pohdin henkilökohtaisesti jatkoa motoristina. Minulla on 3 moottoripyörää ja  1 auto. Auton maksusta pääsen eroon ilmoituksella. Jos verosta pääsee eroon vain poistamalla moottoripyörän rekisteristä, niin ainoa keino on viedä moottoripyörä paaliin?

Juha Kenraali: Jos lopettaa ja poistaa rekisteristä, moottoripyörä on vietävä paaliin?

Juha Tervonen: Veronkeruu suoritetaan kaikilta rekisterissä olevilta moottoripyöriltä omaisuusverolla. Jos haluaa eroon verosta, omaisuus on hävitettävä. Valtiolla ei voi olla sellaista valtaa.

Päätöskeskustelu

Aki Lumiaho: Mopojen osuus on merkittävä. Liikennemerkillä ”mopoilu sallittu” saa ajaa myös kevyen liikenteen väylillä samoin kuin uusilla sähköisillä liikuntavälineillä. Pitäisikö mopot siirtää ajoradalle? Niiden suurin rakenteellinen nopeus on 40 km/h.

Juha Kenraali: Pitää katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, miten volyymit kehittyvät. Yksittäinen tapaus ei voi vaikuttaa.

Kalle Parkkari: Se on siirretty jo nyt ajoradalle. Uhkatilanne jalankulkijalle. Pyritään turvaamaan turvallisen jalkakäytävät ja pääsemään eroon mopoilijoiden vakavista onnettomuuksista ajoneuvojen kanssa risteysalueilla.

Kevyet sähköiset välineet tulevat lisäämään konflikteja. Vielä ei ole tietoa miten tulevat Suomessa yleistymään.

Samppa Holopainen: Kevyet sähköiset ajoneuvot eivät vielä ole yleistyneet. Säätely on väljempää. On lähdetty siitä, että liikenteessä kulkevat tulevat toimeen ja huomioivat toisensa.

Mopojen osalta lainsäädäntö uusiutuu sen osalta, missä mopon paikka on. Vaaditaan yhä enemmän yhteistyötä ja pelisilmää. Yhteiskunta on kiireisempi, yhteensovittaminen on oma problematiikkansa.

Aki Lumiaho:  Milloin Suomessa siirrytään henkilökohtaiseen vakuutukseen?

Jari-Pekka Koskela: Se on mahdollista, puitteet ovat olemassa. Toisaalta, jos on useampi kuljettaja yhdelle ajoneuvolle, niin se aiheuttaa ongelmia. Englannissa on  henkilökohtaiset vakuutukset, ja silloin jokaisella kuljettajalla pitää olla, ja maksut ovat moninkertaiset. Markkinat ovat vapautumassa. Seurataan tarpeen mukaan, kun laki antaa myöten.

Parlamentin keskustelujen yhteenveto, Aki Lumiaho:

1. Moottoripyörät osana liikennejärjestelmää

Parlamentti totesit, että moottoripyörät on jo suurelta osin hyväksytty osaksi liikennejärjestelmää, mutta kohtaajien asenne ja käyttäytyminen saattaa vaihdella sen osalta, miten motoristia kohdellaan liikenteessä.

Koulutus todettiin monelta osin tärkeäksi: kortti on lupa ajaa, mutta ajamisen osaaminen kertyy vuosien ja koulutuksiin osallistumisen myötä.

Panelistit totesivat yksimielisesti, että moottoripyörien katsastusta ei tarvita. Monipuolinen lähestymistapa ja kuljettajien kouluttaminen sekä motoristiystävällisten teiden rakentaminen ovat tehokkaampia tapoja parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta.

2. Kouluttajakoulutus ja vapaaehtoinen ajokoulutus

Rahoitusta koulutukseen on saatava julkisista lähteistä, kuten OKM:ltä ja liikenneturvallisuusmaksusta, jottei yksityisen kouluttajan tarvitse repiä.

Miten todetaan, että koulutuksella on merkitystä liikennekäyttäytymiseen? Tutkimustietoa kaivataan rajusti lisää. Naturalistinen tutkimus voisi olla vertailuryhmineen hyvä keino selvittää, miten koulutus vaikuttaa ajoturvallisuuteen.

3. Moottoripyörille suunniteltu lisävero

Valtiovarainministeriön virkamiesten pitää kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa.

Veron laadintavaiheessa sen laajempia vaikutuksia tai seurauksia ei ole pohdittu lainkaan. Ongelmaksi koettiin myös se, että verotus ei kohdistu liikenteeseen vaan omistamiseen, mikä kohtelee moottoripyöriä eriarvoisesti muihin ajoneuvolajeihin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että verosta on tulossa niin tiukka, että ajoneuvon rekisteristä poistaminen ei riitä, vaan se pitää hävittää ja siitä olla todistus, ennen kuin verosta voi vapautua.

Erityisenä ongelmana parlamentti piti sitä, että veron seurauksena ihmisillä ei ole varaa uusia pyöriään, vaan he tekevät matkaa vanhalla kalustolla, jolloin he eivät pääse osallisiksi uusista teknisistä turvallisuusratkaisuista, kuten ABS-jarruista ja luistonestosta yms.

Linkit Youtube-videoihin:

Motoparlamentti 2016

Motoparlamentti 2016 – Aki Lumiahon alustus

Motoparlamentti 2016 – Tero Hannulan alustus

Motoparlamentti 2016 – Juha Tervosen alustus

Haluatko mukaan SMOTOn toimintaan? SMOTO etsii toimihenkilöitä seuraaviin tehtäviin

kuvituskuva_1

Arpajaisvastaava

Arpajaisvastaava on löytynyt.

Sihteeri

puheenjohtajan avuksi ja ”oikeaksi kädeksi”, mm.

– kokousjärjestelyt
– esityslistojen kokoaminen
– pöytäkirjojen kirjoittaminen, jakelu ja arkistointi
– muut yhdessä pj:n kanssa sovitut tehtävät

Molemmat tehtävät ovat ns. toimihenkilötehtäviä, jotka hoidetaan yhdessä SMOTOn hallituksen kanssa ja pääosin puheenjohtajan ohjauksessa.

Tehtävistä ei makseta palkkiota suoraan tehtävän hoitajalle. Tehtävän hoidosta maksettava 500 € suuruinen kulukorvaus maksetaan kerholle, joka asettaa henkilön ko. tehtävään.

Pikaiset esitykset henkilöistä ja lisätiedot järjestösihteeri Harri Forsberg, 0440-177664, harri.forsberg@smoto.fi.

Maksavatko moottoripyöräilijät enemmän veroja, kuin mitä he saavat niiden vastineeksi?

Tienkäyttäjät, erityisesti autoilijat ja moottoripyöräilijät, maksavat paljon enemmän veroja ja tulleja, kuin mitä he saavat takaisin investointeina infrastruktuuriin. Tähän lopputulokseen päätyy Federation of European Motorcyclists’ Associationin (FEMA) hollantilainen jäsenorganisaatio CE Delft.

FEMA:n pääsihteeri Dolf Willinger osallistui FIA:n Region 1:n kampanjan ”Parempi kohtelu motoristeille” -käynnistämiseen.

Huippukohtia raportista:

Ajoneuvoverona ja maksuina EU:n alueella (poislukien Kypros) maksettiin 2014 286,3 miljardia euroa. Autoilijat maksoivat tästä 71 % ja moottoripyöräilijät 3 %.

Vuonna 2013 178,4 miljardia euroa investoitiin tieverkostoon, joten voi sanoa, että vain 62,3 % rahoista saatiin vastinetta. Infrastruktuurin kokonaiskustannuksista vain 1 % voidaan laittaa moottoripyörien piikkiin. Täten voimme huoletta sanoa, että moottoripyöräilijät saavat vielä vähemmän vastinetta rahoilleen.

Moottoripyörille maksun kattavuus on 266 % (autoille 214 %). Kansallisella tasolla on nähtävissä suuria eroja. Virossa se on 84 %, joten siellä maksetaan vähemmän kuin saadaan. Tanskassa maksat 12-kertaisesti investointien määrät, 1226 % (autot 342%).

Vuodesta 2006 alkaen investoinnit tieinfrastruktuuriin ovat laskeneet 1,1 % koko EU:n bruttokansantuotteesta 0,8 prosenttiin vuonna 2013. Lasku on jyrkintä Itä-Euroopan maissa.

EU:n liikenteestä vastaava komissaari Violeta Bulc.

EU:n liikenteestä vastaava komissaari Violeta Bulc.

Kampanjan käynnistämisen yhteydessä EU:n liikenteestä vastaava komissaari Violeta Bulc totesi, että raportissa mainitaan vain infrastruktuurikulut, ei kokonaiskustannuksia. Tämä on tietysti oikein, mutta hänen mielestään asiaa voi argumentoida siten, että autoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden saamat edut ovat suuremmat kuin heidän maksamansa verot.

– On selvä, että tieverkosto tarvitsee päivittämistä ja lisää investointeja. Euroopan komissio järjestää tutkimuksen tieveroista ja -maksuista. Tutkimme FIA:n tuloksia sekä rakennamme sen johtopäätöksille varmistaaksemme, että tienkäyttäjiä laskutetaan oikein perustein läpinäkyvällä tavalla. Tavoitteenamma on luoda sen tasoinen leikkikenttä, joka tukee yhteentoimivuutta ja monenlaisia tapoja käyttää liikenneverkostoamma, Violeta Bulc sanoi.

Tapahtumaa isännöi Euroopan parlamentin hollantilainen jäsen Wim van de Camp (EPP).

– Tieinfrastruktuurimme laatu vaikuttaa turvallisuuteen, mukavuuteen ja kestävyyteen. Jos haluamme järjestelmän, jossa käyttäjä maksaa, sen mitä käyttäjä maksaa, pitää investoitaman kokonaan siihen mihin se on tarkoitettu, Wim van de Camp totesi.

Hän varoitti myös, että sellainen järjestelmä johtaisi budjettiongelmiin muualla, kuten esimerkiksi terveydenhuollossa.

FEMA:n visio:

Voimme argumentoida sen järjestelmän puolesta, missä kaikki, mitä tienkäyttäjät maksavat, tulee takaisin suorina investointeina infrastruktuuriin. Tämä on poliittista harkintaa. Tosiasia on se, että tasapaino verojen ja maksujen toisaalta sekä infrastruktuurin kustannukset toisaalta, ovat ajautuneet yhä enemmän pois balanssista sitten vuoden 2006, mikä on huolestuttava havainto.

Tosiasia on myös – ainakin lyhyellä aikavälillä – että yhteisö ei voi toimia ilman yksilöllistä moottoroitua kuljetusvälineistöä. Tämän pitäisi sen vuoksi olla kohtuuhintaista, ja me jaamme FIA:n johtopäätöksen siitä, että hallitusten pitäisi pidättäytyä laatimassa lisää tieveroja tai -maksuja ja että niiden pitäisi paremmin käyttää nykyään jo kertyvät varat.

Haluaisimme myös lisätä sen, että moottoripyöräilijöitä ylivelotetaan. Että päästäisiin asialliselle tasolle ja nykyisten ja tulevien ruuhkien ratkaisussa paremmalle tasolle, moottoripyöräilijöiden veroja ja maksuja pitäisi alentaa tasolle, kuin muilla tienkäyttäjillä.

FEMA:n alkuperäisen artikkelin ja raportin tienkäyttäien maksamista veroista löydät täältä.

Suomen Motoristit ry.: ”Hallitus on päättänyt tehdä kerralla selvää koko mp-alasta”

Suomen hallitus alkaa tietojemme mukaan käsitellä lakiesitystään mp- / veneverosta jo tällä viikolla ja veroa ollaan nuijimassa nopeutetulla käsittelyllä väkisin läpi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Suomen Motoristit ry (SMOTO) ottaa kantaa pääministeri Sipilän hallituksen aikeeseen ja muistuttaa, että verossa on useita arveluttavia ongelmia. Lisäksi SMOTO ihmettelee, miksei maan hallitus kuule asiantuntijoita veropäätöksessä tai keskustele motoristien edunvalvojien, moottoripyörämaahantuojien eikä moottoripyöräkauppiaiden kanssa verovalmistelun lähtökohdista.

Ensinnäkin vero iskisi tavallisiin suomalaisiin: tyypillinen motoristi on 46-vuotias ammattikoulun käynyt keski- tai pienituloinen mies.

Se huonontaisi lisäksi moottoripyöräalan maahantuonnin, kaupan ja palveluiden elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksia ja lisäisi työttämyyttä sekä vähentäisi näiden kaikkien kautta kokonaisverokertymää. Vero ei saavuta sille asetettua fiskaalista tavoitetta yksinäänkään, saati edellä mainittujen kerrannaisvaikutusten vuoksi.

Juridisesti arveluttavaa on se, että vero ei noudata ajoneuvoveron sisällöllisiä periaatteita, vaan perustuu pelkkään moottoripyörien omistamiseen eikä käyttöön. Veron määräytymisen suuruuden perusteena ei myöskään käytetä ajoneuvoveron mukaisesti päästöjä.

Suomalainen mp-alan kauppa kituu, ja liikenteessä olevat moottoripyörät ovat keski-iältään hyvin vanhoja. SMOTOn tekemän kyselytutkimuksen ja yli 4000 vastauksen mukaan niiden keski-ikä on 18 vuotta. Vuotuinen useiden satojen eurojen vero olisi kohtuuton verotuskohteen arvoon verrattuna.

Vero kohtelee autoja ja moottoripyöriä eriarvoisesti myös siten, että moottoripyörien kohdalla maksu on kiinteä. Siinä ei ole päiväkohtaisuutta, eikä liikennekäytöstä poisto keskeytä veroa. Pyörä pitää viedä mahdollisesti hajottamolle ja näyttää romutustodistus, jos aikoo päästä verosta eroon. Se olisi jo skandaalimaista sinänsä, mutta mahdollisesti myös perustuslain takaaman omaisuudensuojan vastaista.

Koska veron joutuu maksamaan kaikista moottoripyöristä, se iskee erityisesti kauppaan ja niihin motoristeihin, jotka ovat panostaneet suomalaisen moottoripyöräkulttuurin säilyttämiseen kunnostamalla, entisöimällä ja säilyttämällä vanhoja moottoripyöriä.

SMOTO:n kanta on, että verosta on ehdottomasti kokonaan luovuttava.

Sen sijaan SMOTO tarjoaa ratkaisuksi moottoripyörien autoveron reipasta alentamista. Se kiihdyttäisi uusien moottoripyörien myyntiä, toisi lisää töitä ja sitä kautta alan verokertymät kasvaisivat luonnollisella tavalla suuremmiksi, suuremmiksi kuin mikä ajoneuvoveron fiskaalinen tavoite on.

SMOTO muistuttaakin, että nyt on jokaisella motoristilla mahdollisuus vaikuttaa: ota yhteyttä poliitikkotuttuusi, ja kerro hänelle, miten asia veron osalta oikeasti on.