Uutisarkisto

Prätkällä Töihin -päivässä keskityttiin myös suomalaisen kaupunkiliikenteen tilaan

SMOTON asiantuntija Veli-Pekka Ratinen.

Viime perjantain Prätkällä Töihin -päivä oli kelin puolesta harmaa, mutta se avattiin erittäin mielenkiintoisella tiedotustilaisuudella, jossa keskityttiin suomalaisen kaupunkiliikenteen tilaan Suomen Motoristit ry:n tekemän Mobility Testin pohjalta.

Tilaisuus oli MP-alan yhteistyöforumin, MCF:n, eli Motorcycle Cooperation Forumin käsialaa, ja siinä olivat puhujina SMOTOn Veli-Matti Ratinen, moottoripyöräkauppiaiden puheenjohtaja Mikko Summa sekä eurokansanedusta Petri Sarvamaa (kok) ja kansanedustaja, eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Markku Eestilä (kok) sekä Eduskunnan mp-kerho Arkadian puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Suutari (kok). Viimeisen puheenvuoron sai mp-tutkija Janne Saarikoski, joka tekee tutkimusta tulevaisuuden moottoripyöräilystä.

Mikko Summa: Mp-myynti hyvässä jamassa

Mikko Summa, Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja, Harley-Davidson, kertoi, että tilaisuus on ensimmäinen, jonka Motorcycle Cooperation Forum järjesti. Yhteistyö sai alkunsa hallituksen moottoripyöräverokaavailujen vastustamiseksi.

– Meillä oli tarve saada aikaan vahva mp-alan edunvalvoja, joka on proaktiivinen lainsäätäjän suhteen. Kaikkien meidän tavoitteena on myös alan koulutuksen ja osaamistason kehittäminen. Haluamme yhteisellä näkyvyydellä viedä tehokkaasti mp-alaa eteenpäin, Mikko Summa kertoi. – Tämä on meidän ensimmäinen yhdessä järjestämämme tapahtuma ja varmuuden vuoksi samaan aikaan Helsingissä ja Tampereella.

Summa myös selvitti Mp-kaupan tilaa, joka alkuvuoden spurtin jälkeen otti huhtikuussa vähän takapakkia ilmeisesti huonojen kelien vuoksi.

– Alkuvuosi näytti hyvältä, kääntymisen merkkejä näkyi jo viime vuoden loppupuolella. Sitten huhtikuun kylmyys vaikeutti, ja jäimme rekisteröintiluvuivsta. Alalla on kuitenkin sellainen kutina, että tilanne näyttää ihan mukavalta, Summa jatkoi.

Veli-Pekka Ratinen ja SMOTO: Liikkuvuustutkimus paljasti mopon ja moottoripyörän nopeimmiksi ruuhkaliikenteessä

Veli-Pekka Ratinen sai toisen puheenvuoron, jossa esitteli Suomen Motoristit ry:n tekemää liikkuvuustestiä, Mobility Testiä, jossa noin 12 kilometrin reitillä Helsingin aamuruuhkaliikentessä ajettiin sama reitti kuudella eri ajoneuvolla. Tarkoituksena oli selvittää, mikä ajoneuvoista on nopein ruuhkaliikenteessä. Kulkuneuvot lähtivät matkaan samasta paikasta suurin piirtein yhtä aikaa, ja moottoripyörä sekä mopo olivat nopeimpia. (Linkki tutkimuksesta kertovaan juttuun tässä).

– Tällaista tutkimusta Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty. Kerran aiemmin sitä on yritetty toteuttaa FEMA:n mallin mukaan, mutta silloin ei saatu tuloksia aikaiseksi. Tavoitteenamme oli selvittää, millaisia erityispiirteitä suomalaisessa ja helsinkiläisessä liikkumisessa on. Esimerkiksi sähköpyörä pärjäsi tutkimuksessa hyvin siksi, että valoissa joutui seisomaan jopa minuutin, jolloin sähköpyörä ehti saada kiinni edellämenijät, Ratinen selvensi.

– Splittauksen eli lane splittingin tulkitsimme juridisesti niin, että Kehä I:stä esimerkiksi on laitonta ajaa kaistojen välissä, kun liikennejono kulkee, mutta sitten kun jono seisoo, niin polkupyörät ja mopot voivat ajaa oikealta puolelta, moottoripyörät puolestaan vasemmalta valoissa kärkeen. Poliisin tulkinta eri puolilla Suomen saattaa olla toisenlainen.

Splittauksessa kävi kuitenkin ilmi, että sitä ei pysty käyttämään: mopot ja polkupyörät eivät kaupungissa mahdu oikealta ohi, koska kaistat ovat niin kapeat, ja moottoripyörät taas eivät mahdu, koska tilaa ei oikein ole, ja kulttuurinen asia on se, että sitä ei myöskään anneta, Ratinen valaisi.

– Helsingissä on tällä hetkellä 11 moottoripyöräparkkia, joissa on yhteensä 67 ilmaista moottoripyörien pysäköintiruutua. Jos niitä olisi enemmän, ja bussikaistojen käyttö olisi moottoripyörille sallittua, niin moottoripyöriä ja skoottereita olisi varmasti enemmän. Yksi tutkimuksen tuloksista on, että jalankulun, pyöräilyn ja autoilun välissä on gäppi, johon pitäisi ajatella myös sähköpolkupyöriä ja pieniä moottoripyöriä. Tulevaisuudessa voi olla, että liikkuminen on aivan erilaista.

Ratinen myös muistutti, että jos autoilu onkin turvallisempaa, niin työikäisten moottoripyöräillä kaupungissa liikkuvien onnettomuustilastot ovat pienet, ja autot puolestaan saastuttavat huomattavasti enemmän.

Petri Sarvamaa kannustaa edunvalvontaan

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kunnostautui aikanaan EU:n pohtiessa katsastuspakkoa moottoripyöräilijöille. Tai ainakin hän itse epäili sitä syyksi siihen, miksi oli saanut kutsun tilaisuuteen puhumaan.

– Moottoripyöräily on sen takia kiinnostava, että se on osa liikennettä, liikkumista ja liikennepolitiikkaa. Se on tärkeämpi, kuin mikä painoarvo sille annetaan ja tahtoo jäädä lapsipuolen asemaan. Hyvällä liikennepoliittisella ohjauksella se voisi vaikuttaa myönteisesti sekä talouteen että ympäristöön.

– EU:n vinkkelistä moottoripyöräilyn nykytilanne on varsin lyhyt tarina. Vuoden 2014 jälkeen ei ole säädetty mitään moottoripyöräilyyn liittyvää vuoden 2014 tyyppihyväksyntäasetuksen jälkeen. Vuonna 2015 muistiota päivitettiin – vedettiin yleisiä linjoja sen suhteen, mitä liikennepolitiikassa olisi tarkoitus tehdä, Sarvamaa selvensi.

– Vuoden 2014 eurovaalien jälkeen maailmanpolitiikka on ollut sekavassa tilassa. Sen vuoksi Euroopan liikennepolitiikka on jäänyt sivuun, kuten moni muukin asia. 31.5. tuli isohko tulevaisuuteen vaikuttava esitys komissiosta. Siinä käsitellään tienkäyttömaksujen lainsäädäntöä. Siinä ei ole vielä mitään mainintaa moottoripyöristä. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on yhtenäinen eurooppalainen tiemaksukäytäntö, jossa ovat mukana paketti- ja henkilöautot. Jäsenmaat päättävät itse, lähtevätkö mukaan vai eivät.

– Mikä on sitten moottoripyörien kohtalo tienkäyttömaksujen osalta? Nyt käytäntö on kirjava ympäri Euroopan. Se, että moottoripyörä on vielä katveessa, on hyvä puoli asiassa, sillä se on hyvää etsikkoaikaa SMOTOlle, Sarvamaa painotti. – Kannustan olemaan mahdollisimman paljon mukana ja läsnä EU-edunvalvonnassa. Pitää olla hereillä, millä ehdoilla asiaa saadaan jatkossa harrastaa.

– Liikennepolitiikassa kultaisia ohjenuoria ovat ympäristö, turvallisuus sekä kolmantena talous. Viimemainittu on vaikeammin hahmotettava, koska siinä on monia ulottuvuuksia.

– Tämä Mobility Test on erinomainen. Tuloksena on konkreettista selväkielistä tekstiä mitä Brysselissä ymmmärretään. On oltava hereillä ja etukäteen aktiivinen, jolloin saa aikaan asioita yhdessä muiden kanssa, kuten esimerkiksi FEMA:n kautta, Sarvamaa kehotti.

– EU:ssa on 35 miljoonaa moottoripyörää ja mopoa ja EU:n väestöstä jo 70% asuu kaupungeissa. Kannustan meitä kaikkia yhdessä viemään tätä viestiä eteenpäin: moottoripyörä ja mopo ovat loistava ekovaihtoehto kaupunkiin, Sarvamaa päätti.

Markku Eestilä haluaisi poistaa autoveron

Kansanedustajat Markku Eestilä (kuvassa vasemmalla) ja Eero Suutari.

– Moottoripyörällä ajamisesta on tullut mieleeni, että autolla voi tehdä virheen, pelti vain vähän kolisee, mutta moottoripyörällä puolestaan ensimmäinen virhe voi olla myös se viimeinen. On surullista, että suomalainen liikennekulttuuri on yhden asian juttu: nopeusvalvonta ja ylinopeuksien poistaminen on se ainoa, mitä tehdään, Eestilä arvioi.

– Pitäisi enemmän pohtia, mistä isossa kuvassa liikenneturvallisuus koostuu? Sen lähtökohtana on koulutus, ja nimenomaan asennekoulutus. Väärin käytettynä autot ovat moottoripyörien tappovälineitä. On opittava kunnioittamaan moottoripyöriä.

– Tieliikennelain 23 pykälässä puhutaan tilannenopeudesta sekä oman ajoneuvon tuntemisesta. Ennen puhuttiin tulevan tilanteen ennakoimisesta. Meidän pitäisi myös olla keskittyneitä ajamiseen, kun olemme matkassa autolla tai moottoripyörällä. Katseen pitää pysyä tiessä ja peileissä.

– Tässä korostuu myös turvavälien merkitys. Erityisesti autoilijoiden olisi ymmärrettävä, että moottoripyöräilijät ovat tasaveroisia tekijöitä liikenteessä.

– Koska kukaan ei ole seppä syntyessään, niin ajoharjoittelun merkitys on suuri. Suomessa on olemassa joitakin kymmeniä ratoja, jotka mahdollistavat vapaaehtoisen harjoittelun, ja ne ovat erittäin tärkeitä moottoripyöräilevälle yhteisölle. Kaikki lähtee siitä, että hallitsee moottoripyörän tai auton hyvin eri tilanteissa, jarrutustekniikka on tässä yksi olennaisimmista asioista.

– Asian toinen puoli on lainsäädäntö ja verotekijät. Esimerkiksi mitä vanhempi auto- ja mp-kanta, sitä vaarallisempaa on ajaa. Erityisesti uusissa autoissa on uutta teknologiaa, jota vähitellen on tullut myös moottoripyöriin. Yksittäisenä kansanedustajana minulla on jo pitkään ollut se näkökulma, että autovero pitäisi poistaa, sillä uudet autot ovat paljon turvallisempia ja lisäksi ne saastuttavat vähemmän. Kaksipyöräiset eivät puolestaan saastuta niin paljon kuin autot, aikanaan moottoripyöräilyä harrastanut Markku Eestilä kertoo.

Eero Suutari patistelee ajoharjoitteluun

– Olin isäni Jawan kyydissä paljon aikanaan, ja minulla on ollut moottoripyörä vuodesta 1973 lähtien. Joka kevät pistos on samanlainen: pyörä odottaa Kainuussa, ja kilometrejä tulee vuosittain noin 15 000. Olen ehtinyt ajaa jo yli 500 000 kilometriä, ja hauskaa on se, että moottoripyöräillessä ikä ei paina samalla tavalla kuin autoillessa.

– Huolissani olen siitä, että moottoripyörien keski-ikä Suomessa on 18 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että tyypillinen moottoripyörä on vuosimallia 1999. 90-luvun moottoripyörät ovat tosi turvattomia uusimpiin pyöriin verrattuna: kun hyppäät sellaisen selkään uuden pyörän jälkeen, tiedät, että museopyörästä on kysymys.

– Minusta liikenteen turvallisuus on ykkösasia myös moottoripyöräillessä. Suomi on hoitanut hyvin katsastusasiaa, se on erikoistapaus, ja siinä SMOTO on tehnyt erittäin hyvää työtä. Tekninen vika aiheuttaa korkeintaan prosentin vakavista loukkaantumisista tai kuolemaan johtaneista mp-onnettomuuksista. 20 kuollutta per vuosi silti tietysti edelleen liikaa.

– Joka kevät kannattaa tehdä ajoharjoittelua uudestaan ja uudestaan sekä katsoa, mikä on hiekkatilanne kaduilla ja teillä. 70-luvulla puhuttiin, että moottoripyörä on huono liikenneväline, koska aiheutti paljon kuolemia. Moottoripyöristä tehtiin ei niin hyväksyttyjä, se vain ei ”ollut aikuisen miehen työväline”. Isäni ajoi työmatkat moottoripyörällä 60-luvulla, 70-luvulla niitä ei voinut ajaa, kun nyt taas uskalletaan kertoa, että käydään moottoripyörällä töissä, Eero Suutari selventää.

MP-tutkija Janne Saarikoski uskoo moottoripyöräilyn hauskuuskertoimeen

MP-tutkija Janne Saarikoski

Janne Saarikoski nauroi tulleensa itse paikalle vuoden 1999-mallisella moottoripyörällä – kunniakkaasti.

– Moottoripyöräilijä tarvitsee turvallisesti ajaessaan ennakointia, ja sitä kaipaa myös koko mp-ala. Suomalaista moottoripyöräilyä ei ole kovin paljoa tutkittu, joten aloin tehdä väitöskirjaa aiheesta. Tutkimuksen työnimi on ”Prätkä 2040”, Tampereen Teknisessä korkeakoulussa työskentelevä Saarikoski kertoi.

– Tutkimuksen tavoitteena on luoda visio siitä, mitä moottoripyöräily voisi olla silloin. Siitä on hyötyä sekä itse alalle että myös päätöksiä tekeville virkamiehille.

– On villi ajatus, että tänä vuonna syntyvistä lapsista kukaan ei välttämättä aja autoa itse vuonna 2040. Ja toinen kysymys on se, että saako, onko enää mahdollista ajaa moottoripyörällä vuonna 2040?

– Mitä muutoksia on tulossa; miten digitalisaatio vaikuttaa mukavuuteen, kuskin opastukseen, ajovakauteen ja jarruttamiseen. Millä tavalla moottoripyörän lisääntyvä älykkyys on hyväksyttävää, ja miten tieto kuljettajalle välitetään?

– Entä mikä on sähkömoottoripyörän tilanne? Suomalaiset eivät tunnu lämpiävän edes sähköautolle, entä sitten sähkömoottoripyörille? Itse uskon vahvasti sähkömoottoripyörien tulevaisuuteen, Saarikoski paljastaa.

Oma lukunsa ovat myös moottoripyöräilijöiden osaamistarpeet tulevaisuudessa.

– Koulutusta ollaan ajokorttiasetuksen muutoksessa leikkaamassa rajusti. Teoriaa jää pois, samoin ajokoulutusta. Vuonna 2040 kuljettajan osaamistaitovaatimukset ovat erilaisia kuin esimerkiksi kytkimen käyttö nyt.

– Toinen mielenkiintoinen kysymys on motoristien ja robottiautojen tilanne. Miten moottoripyörät sopivat mukaan sekaliikenteeseen, vai kielletäänkö niiden käyttö?

– Toisaalta on puhuttu moottoripyöräilyn Fun Factorista: ajonautintoa haluavia riittää varmasti jatkossakin. Kaikkien kyselyjen mukaan moottoripyöräilyä harrastetaan sen takia, että se on kivaa. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, niin moottoripyöräilyn tulevaisuus on taattu, tutkija Janne Saarikoski uskoo.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi SMOTOn markkinointivastaava Marko Saarinen.

Kuvagalleria tiedotustilaisuudesta ja koeajotapahtumasta:

« 1 annettu 3 »