Uutisarkisto

Posts by Erkki Mäki

VII Motoparlamentin salaiset pöytäkirjat: Älyliikenne on moottoripyöräilijöille haaste ja mahdollisuus

Suomen Motoristit ry järjesti keskiviikkona 15.11. Helsingissä VII Motoparlamentin, jonka pääteemana oli ”Moottoroitu kaksipyöräinen ajoneuvo ja älyliikenteeseen liittyvän toiminnan suuntaaminen”.

Jan Juslén ja VII Motoparlamentin osanottajia.

Käydyn keskustelun pohjana oli Suomen Motoristit ry:n eli SMOTOn vastikään julkistama lausunto älyliikenteestä motoristin silmin sekä FEMA:n pääsihteerin Dolf Willingerin etäyhteyden avulla pitämä aloituspuheenvuoro, missä hän selvitti älyliikenteen sisältöä ja kehitysvaiheita.

VII Motoparlamentin asiantuntijaraadin jäseninä oli alan huippuasiantuntemusta edustavia virkamiehiä, poliitikkoja ja tutkijoita. Tilaisuuden vetäjänä toimi Liikenneviraston tieto-osaston johtaja Jan Juslén.

Ohessa keskustelun kulku. Moottoripyörät ja älyliikenne -aihe sisältää paljon kiinnostavia asioita, jotka vaikuttavat jatkossa elämäämme moottoripyöräilijöinä halusimmepa tai emme. Eli kannattaa lukea artikkeli, jos haluaa pysyä selvillä siitä, missä tässä keskustelussa mennään ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

VII Motoparlamentin asiantuntijat:

  • Projektipäällikkö Ilkka Kotilainen, Liikennevirasto
  • Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
  • Yli-insinööri Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Asiantuntija Hannu Kyyhkynen, Teknisen Kaupan liitto
  • Kansanedustaja Markku Eestilä, Liikennejaosto
  • Kansanedustaja Jukka Kopra, Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
  • Kansanedustaja Jani Mäkelä, Mp Arkadian puheenjohtaja
  • Kansanedustaja Ari Jalonen, Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
  • Projektipäällikkö Harri Santamala, Metropolia-ammattikorkeakoulu
  • Johtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteenlaitos
  • Älyliikenne-asiantuntija Kari Hanski, Ramboll Finland Oy

VII Motoparlamentti

VII Motoparlamentin avasi Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen. Hänen mielestään älyliikenteen ratkaisuilla katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen, liikennejärjestelmän kehittämiseen, tiedon ja tietopalvelujen tuottamiseen tienkäyttäjille.

– Älyliikenteen kehittäminen on tiukasti ajassa kiinni ja nykyisten liikennejärjestelmien katsotaan kehittävän älykkäiden järjestelmien ja digitalisaation avulla parempaa liikenneturvallisuutta.

Älyliikenteen ratkaisujen tavoitteena on ajoneuvon turvallisempi hallinta,liikennejärjestelmien toimivuuden lisääminen, energiatehokkuuden nostaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, Kuosmanen pohti.

Epäkohdaksi hän nosti sen, että älyliikenteen ratkaisut on suunniteltu ja kehitetty autoliikenteen tarpeista ja ne perustuvat autojen asettamaan viitekehykseen

– Digitalisaatio vaatii ajattelutavan muutosta. Se mullistaa lähivuosina merkittävästi liikennettä Suomen teillä ja siitä saadaan oikein hoidettuna suuria hyötyjä, Kuosmanen uskoo.

SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen piti tilaisuuden avauspuheenvuoron.

Muutokseen vastatakseen Suomen Motoristit ry on julkistanut älykkään liikenteen julkilausumansa, ITS Statementin. Siinä tuodaan esille näkökohtia myös moottoroidun 2-pyöräisen ajoneuvon lähtökohtien huomioonottamiseksi älyliikenteeseen liittyvän toiminnan kehitystyössä.

Miten hyödyntää megatrendit 2-pyöräisten näkökulmasta

SMOTO kutsui Motoparlamentin paneeliin Suomen johtavat älyliikenteen toimijat keskustelemaan siitä, miten megatrendit, kuten palveluistaminen, automatisointi ja digitalisointi ovat hyödynnettävissä moottoroidun 2-pyöräisen ajoneuvon näkökulmasta.

Motoparlamentin puheenjohtajana ja puheenvuorojen jakajana toimi älyliikenneasiantuntija ja motoristi Liikenneviraston tieto-osaston johtaja Jan Juslén.

Tilaisuuden tietoiskusta vastasi etäyhteyden turvin FEMAn (The Federation of European Motorcyclists’ Associations) pääsihteeri Dolf Willigers alustamalla paneelikeskustelun. Hän kertoi, mitä älyliikenne on, ja millaisia asioita motoristit kaipaavat keskusteluun.

Juslén totesi, että digitalisaatio tulee muuttamaan merkittävällä tavalla liikennettä Suomen teillä. Hän kertoi myös olleensa tekemisissä älyliikenteen kanssa jo vuodesta 1999 lähtien ja motoristi 40 vuoden ajan, ja esitti, että paneelin osanottajat kävisivät läpi ensin kierroksen päällimmäisistä ajatuksista asiaan liittyen.

Kansanedustaja Ari Jalonen totesi olevansa liikkeellä motoristina, mutta että hänellä on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan rooli. Hän totesi vauhdin asiassa olevan suunnattoman kovan. Suuri yleisö ei tätä tajua, eikä sillä ole mahdollisuutta saada tietoa asiasta.
– Minun roolini täällä on asiantuntijan rooli tiedon saamisen kautta, Jalonen pohti.

Jussi Kaurola Ilmatieteenlaitoksesta puolestaan kertoi, että hänelle liikenneturvallisuuden paraneminen tapahtuu muun muassa olosuhdetietojen ajantasaisen levittämisen kautta. Digitaalisten palvelujen avulla voidaan jakaa olosuhdetietoja ajantasaisesti ja tuottaa dataa sekä infraan että palveluihin. Olosuhdetietojen palvelut tuovat liikenneturvallisuutta uudelle tasolle.

Ilkka Kotilainen Liikennevirastosta sanoi puolestaan, että turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen perustuu vahvasti EU-direktiiveihin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Mikko Karhunen Liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi perehtyneensä siihen lainsäädännön ympäristöön, missä toimitaan. Tavoitteena on poistaa esteitä asian etenemisen tieltä sekä samalla pystyä toimimaan kansainvälisten sopimusten ja direktiivien raameissa.

Turvallisuus liikenteessä ja tietotekninen kehitys ovat avainasemassa Karhusen mielestä.

Liikennejaoston jäsen ja kansanedustaja Markku Eestilä totesi, että liikenteen osalta on aina kysymys budjetista ja rahasta. Hän oli myös sitä mieltä, että täytyy osata erottaa auto ja moottoripyörä. Niillä on eri filosofia ja niitä hallitaan eri tavoin. Järjestelmät pitää rakentaa sen mukaan.

Eestilä peräänkuulutti myös tilannenopeutta. Digitaalisen avustuksen ei saa haitata liikenteeseen keskittymistä. Minne taas tuodaan älyä, se pitää tehdä liikenteen ja myös moottoripyöräilijöiden ehdoilla.

– En myöskään pidä hyvänä kyttäämistä enkä kontrollia. Viranomaisten ja päättäjien tehtävänä ei ole rankaista ja kontrolloida tienkäyttöä.

Kansanedustaja Jukka Kopra on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Hän totesi, että hänen näkökulmansa asiaan on lainsäätäjän näkökulma.

– Liikennejärjestelmät ovat erittäin suuren muutoksen alla. Digitalisaatio ja äly ovat kovalla vauhdilla tulossa. Ne herättävät uteliaisuutta ja kiinnostusta. Meidän on oltava proaktiivisia asian suhteen. Se tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, avoimia uusia ratkaisuja sekä myös jopa uusia keksintöjä.

Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista puolestaan kertoi edustavansa viranomaisnäkökulmaa.

– Pyrimme pitämään suomalaisen sääntelyn niin avoimena, ettei se aiheuta esteitä kehitykselle, vaan johtaa turvallisuuteen. Kehitys on jo vienyt autojen avustaviin järjestelmiin. Niitä on jopa 10 prosentissa autokannasta jo nyt.

– Me vastaame luvista erilaisiin kokeiluihin. Samalla saamme tiedon, miten uudet asiat käytännössä toimivat. Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan keskittyy siihen, miten eurooppalainen ja globaali lainsäädäntö kehittyvät asian tiimoilla.

VII Motoparlamentin osanottajistoa.

Kansanedustaja Jani Mäkelä on puolestaan juuri valittu eduskunnan moottoripyöräkerhon Mp Arkadian puheenjohtaja ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.
– Lähestyn asiaa sekä lainsäätäjän että käytännön näkökulmasta. Mitä merkitsee digitalisaatio tavallisen kuljettajan turvallisuudelle ja mukavuudelle? Uskon, että kaksipyöräisten moottoroitujen ajoneuvojen digitalisaatio ja elektroniikan kehitys voivat parantaa liikenneturvallisuutta.

Älyliikenne-asiantuntija Kari Hanski toimii Rambol Finlandin älykkääseen liikenteeseen liittyvien asioiden kehitystoimissa.

– Olen ollut kehittämässä ja testaamassä kuljettajien erilaisia tukijärjestelmiä. Roolini on siten varsin teknissävytteinen.

Metropolia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Harri Santamala toimii projektinjohtajana älyliikenteeseen liittyvissä asioissa.

– Me kehitämme Metropoliassa avoimen ekosysteemin järjestelmää ja pyrimme avaamaan markkinoita. Olen väistymässä tehtävästäni, sillä siirryn automaatioyrityksen toimitusjohtajaksi.

– Näen liikenteen turvallisuuden kaksijakoisena, sillä usein tilanteesta on vastuussa henkilöauto, joka on vuorovaikutuksessa moottoripyörän kanssa. Olennaista on rakentaa järjestelmiä, jotka mahdollistavat sen, että toisen ajoneuvon kuljettajalla on mahdollisuus havaita moottoripyörä.

Asiantuntija Hannu Kyyhkynen Teknisen Kaupan liitosta kertoi edustavansa moottoripyörien maahantuojia tilaisuudessa.

– Digitalisaatiossa pitäisi kiinnittää huomiota tasapuolisemmin ja yhdenvertaisesti sekä autoihin, motoristeihin että julkiseen liikenteeseen. Kaikkien näiden yhteensovittelu on erityisen tärkeää.

– Samaten telekommunikaatiossa ja säätelyssä pitäisi valita mahdollisimman avoin ja järkevä sääntelymalli, joka mahdollistaisi tasapuolisen kehitystyön liiketoiminnan näkökulmasta.

Moottoripyöristä ei puhuta nykyisissä strategiapapereissa

Jan Juslén totesi, että moottoripyörät ja älyliikenne eivät esiinny nykyisissä strategiapapereissa yhdessä. Siksi FEMA:n ja SMOTOn ITS-Statementit ovat tärkeitä.

Pääsihteeri Dolf Willigers totesi omassa alustuspuheenvuorossaan, että moottoripyörän ja auton välillä on suuri ero. Ja lisäksi moottoripyörät elävät pidempään, kaikkiin niihin ei tule ITS-järjestelmiä.

Olennaista on myös se, miten verkottuneiden ajoneuvojen konseptia kehitetään – miten informoidaan molempia, autoja ja moottoripyöriä toisistaan.

Willigers painottikin tässä lainsäädännön merkitystä.

FEMA:n pääsihteeri Dolf Williger kertoi taustoja älyliikennekeskustelulle.

Jan Juslén kysyikin paneelin osanottajilta, miten he ovat törmänneet asiaan.

Älyliikenne ja moottoripyöräily

Ari Jalonen:

– Älyliikenteen ja moottoripyöräilyn yhdistämisessä on otettava huomioon, että kokonaisuus kehittyy autoilu edellä. Willigerin esityksestä taas tulee mieleen, että auton törmäyksenestin on turvallisuutta lisäävä ominaisuus. Autoissa, joissa järjestelmä on, tulee kuljettajalle usein yllätyksenä se, että auto estää törmäyksen – pyytämättä.

– Jos taas sama järjestelmä toimii moottoripyörässä tilanteessa, jossa ollaan kallistamassa kaarteessa, syntyy riski, että pyörä lähtee tangentin suuntaan. Pyörässä ja autossa on oltava eri välineet ratkaisulle.

Jukka Kopra:

– Ari Jalonen linjasi asian hyvin. Kun muutos on iso, nelipyöräiset ovat keskustelun keskiössä ja moottoripyörät jäävät vähemmälle huomiolle.

– Mielenkiintoinen kysymys on, mitä älyliikenne voi tarkoittaa tien päällä? Tuulilasinäyttö voi esimerkiksi antaa tietoja liikenteen tilasta, noteerata edellä ajavan auton jarrutuksen. Se on jo tätä päivää.

– Eikö voisi olla myös moottoripyörien head up -näyttöjä. Ne varmasti tulevat ajan mittaan. Moottoripyöräilijän pitää pystyä kommunikoimaan muulle liikenteelle sijaintinsa ja vauhtinsa.

– Hirvien esiintymisistä on jo yhteisöllisesti saatavissa tietoja.

Marko Sillanpää

– Teknisesti kyse on siitä, miten kohdellaan käytössä olevia pyöriä. Asiassa on myös ympäristötekijöitä. Erilaisia maailmoja tulee elämään pitkään rinnakkain kuten manuaalisia autoja, moottoripyöriä, hevosia.

– Voi olla, että jossain vaiheessa aletaan varaamaan ajokaistaa automaattiautojen käyttöön. Näillä kaistoilla ei pysty ajamaan käsipelillä lainkaan.

– Kuljettajaa avustavat järjestelmät tulevat myös moottoripyöriin.

– Mitä lähemmäs kaupallistamista (autonomisesti ajavat ajoneuvot) tulevat, niin kansa ja EU-lainsäädäntö pitää myös saada mukaan, ja moottoripyörien osalta kohtelun on oltava sama.

– Auto ja moottoripyörä ovat erilaisia, mutta on myös olemassa järjestelmiä, joita voidaan soveltaa keskenään.

Markku Eestilä:

– Älyliikennnekeskustelusta puuttuu konkretiaa.

– Samaten kaipaan asennetta peliin: moottoripyörillä ei ole suurta merkitystä tässä pelissä. Joissain piireissä kaksipyörästrategiaa ei koeta tarpeelliseksi. Keskusteluun tuodaan vain autoilu, julkinen liikenne ja polkupyöräily, mutta se asenne ei välttämättä ole tätä päivää.

Ilkka Kotilainen

– Eurooppalaisella yhteistyöllä on tässä merkitystä. Häiriötiedon välittäminen on tärkeää, ja moottoripyörät on nostettava esiin haavoittuvien tienkäyttäjien ryhmässä.

– Tielläliikkujien paikantaminen riittävällä tarkkuudella järjestelmissä tarkoittaa noin 30 cm tai parempaa paikannustarkkuutta. Teknologia siihen on jo kuitenkin olemassa.

Ari Jalonen

– Verkottuminen edistyy, kunhan 5G alkaa kunnolla toimia. Tällöin viipeet tiedon välittämisessä poistuvat ja dataa saadaan riittävästi liikkeeelle.

– On muistettava se, että pitkän aikaa liikenteessä tulevat olemaan sekaisin älyttömät ja älykkäät autot samaan aikaan. Voi sanoa, että aina tulee olemaan näin.

– Verkottuminen tarkoittaa myös sitä, että liikenneinfra varoittaa liikkeellä olevasta hirvestä, vaikka tällä ei ole anturia. Koko tieklusteri keskustelee lopulta keskenään; tie, pylväät, autot. Kaikki perustuu jo olemassa olevaan teknologiaan. Vain toteutusaskel on ottamatta. Suomessakin kehitys tulee olemaan lakeja myöten huimaa. Myös autoteollisuus tuo tuotteita, joissa ominaisuudet ovat jo olemassa. Samoin mp-teollisuus.

VII Motoparlamentin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että moottoripyörät on otettava huomioon liikenteen älyjärjestelmien suunnittelussa.

Jani Mäkelä

– Moottoripyörien turvajärjestelmien osalta kyse on siitäkin, miten nopeasti moottoripyöräkanta uudistuu. Olen huolissani uudistumisen nopeudesta.

– Kaksipyöräisten etuja kannattaa tuoda painokkaammin esiin.

– Kaksipyöräisissä moottoroiduissa ajoneuvoissa tarvitaan aktiivista turvallisuutta. Autoissa riittää passiivinen turvallisuus. Varoitusjärjestelmien olemassaolo tulee tärkeäksi. Monet onnettomuudet johtuvat siitä, että autoilija ei huomaa moottoripyöräilijää.

Harri Santamala

– Liikenneturvallisuuden kehittäminen on talkootyötä ja motoristi on alakynnessä ajoneuvoluokasta johtuen.

– Terveen järjen ja vapaaehtoisuuden myötä pitää viedä kehitystä siihen suuntaan, että kaikki ajoneuvoluokat ovat mukana talkoissa.

– Aktiivisia ajoavustimia on erilaisia, moottoripyörissä kuljettaja ohjaa kallistamalla.

Markku Eestilä

– Liikenteen turvallisuutta ei voi edistää niin, että lähdetään tinkimään koko ajan nopeudesta. Jos turvallisuus on pelkkää keskinopeuden laskemista, niin on valittu väärä tie. Liikenteen sujuvuus pitää ottaa mukaan.

– Lähtökohdan pitää olla moottoripyöräilyssä se, että kuljettajan pitää hallita täydellisesti pyörä ja koko ympäristö. Jos järjestelmä haittaa tässä, niin missä on siitä saatu hyöty? Älyn tuonti ei ole itsetarkoitus vaan se, että ajoneuvo ja liikennetilanne ovat hallinnassa.

Jukka Kopra

– Tekniikan ja älyliikenteen turvateknologian osalta suurin juttu tulee olemaan tiessä ja sen sensorijärjestelmissä. Ne antavat yhdessä digitaalisen tilannekuvan tiestä ja järjestelmä kommunikoi sen eteenpäin. Etelä-Koreassa jokaikinen valmistaja lisää ajoneuvoonsa sirun, jolla pystyy kommunikoimaan järjestelmän kanssa. Auton päässä kyse on triviaalista kaupan hyllystä saatavasta stidiaskin kokoisesta halvasta elektroniikasta. Vastaanotettava tieto on eri asia, se vaatii enemmän elektroniikkaa.

Ilkka Kotilainen

– Asiaan liittyvät tekniikka, käyttäytyminen ja vaikuttavuus. Aika näyttää, mitä markkinoilla kehitetään. On tehtävä yhteistyötä asian suhteen ja tutkittava myös vaikuttavuutta.

– Jos järjestelmien käyttäminen häiritsee kuljettajaa, niin se on vaarallista eikä hyväksyttävää.

– Teknisellä puolella on myös mietittävä, miten lähestytään asiaa yhteiskuntataloudellisesti. Suomessa on 450 000 km tietä: infran asentaminen tienpintaan on kallista. Voi olla parempi hyödyntää jo olemassa olevaa infraa esimerkiksi matkapuhelimia ja autoja.

Marko Sillanpää

– Onko kyse pakollisuudesta vai vapaaehtoisuudesta? Miten autoiluun ovat tulleet kuljettajaa avustavat järjestelmät? Ne ovat ensin tulleet kalliimpiin autoihin markkinalähtöisesti. Kun niissä on riittävästi läpäisykykyä, niin ne lisätään kaikkiin.

– Tuotantopuolella taas markkinoille tulevat valmiit kaupalliset tuotteet. Kokeilu on avain. Sitä tarvitaan Suomessa, että pystytään reagoimaan ensi käden pohjalta myös kansainvälisellä tasolla.

Hannu Kyyhkynen

– Kaksipyöräisten näkyvyyden kehityksen pitää perustua kuljettalähtöisyyteen ja olla valittavissa. Asian on edettävä vapaaehtoisesti ja markkinavetoisesti nelipyöräiset edellä.

– Liikenneturvallisuuden älytekniikan tulee olla markkinavetoista. Myös fyysisessä intrassa on vielä tekemistä, samoin kannan uudistumisessa. Päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän.

Mikko Karhunen

– Yksi mielenkiintoinen tekijä on kansaivälinen eCall-hätäpuhelujärjestelmä ja se, lähdetäänkö sitä viemään eteenpäin siten, että moottoripyörät ovat mukana eCall-järjestelmässä.

Ari Jalonen

– Perusinfraratkaisut ovat suuri tekijä, mutta ratkaisut eivät ole toisiaan poissulkevia.

– Digitaalisuuden hyöty tulee siitä, että tulevaisuudessa saadaan pienemmällä rahalla korjattua teitä, jos auto kertoo esimerkiksi millaiset urat tiessä on, niin tiedetään, missä vaaditaan mitäkin toimenpiteitä. Kyse on isosta kokonaisuudesta.

– Nopeuden laskeminen tarkoittaa perinteisesti lisääntynyttä turvallisuutta, mutta kun ajoneuvot keskustelevat keskenään, voidaan ajonopeuksia jopa nostaa: autot reagoivat toisiinsa, liikennevalot vaihtuvat automaattisesti.

– Moottoripyöräilijän digitaalisuus lähtee kypärästä. Mistä massapiste löytyy? Tieto siitä välittyy visiiriin. Kehitelläänkö tällä hetkellä älykypäriä?

Hannu Kyyhkynen

– Ratkaisuja asiaan täytyy kehittää. Kypäräpuoli on hyvä ensimmäinen painopiste.

Kari Hanski

– Muutamat kypärävalmistajat kehittävät kypäröitä, joissa olisi kuljettajan kannalta järkevä käyttöliittymä. Kyse on nimenomaan siitä, ettei kuljettajan huomio kiinnittyisi tarpeettomiin asioihin turhan paljon.

Markku Eestilä

– Kyse on siitä, miten paljon tietoa annetaan, mikä on paras tapa ohjata tulevaa tietoa; silmät, korvat, haptisuus?

Jani Mäkelä

– Tarvitaan standardointia ja kokeiluja. Näkemystä siitä, mitkä asiat pitää standardoida ensin, ja mitä Suomessa pitäisi tehdä.

Ari Jalonen

– Kyse ei ole yksiselitteisestä asiasta. Standardointia tarvitaan jo kyberturvallisuuden takia. Iot-kaappaukset ovat yleinen huolenaihe. Esimerkiksi kaapattu auto on kuitenkin vaarallisempi kuin kaapattu jääkaappi. Aukot järjestelmästä on tukittava.

Kari Hanski

–  Jos puhutaan ajoneuvon ja infran välisestä kommunikoinnista, niin standardointi on jo aika hyvällä mallilla ja siinä on otettu huomioon tietoturva-asiat.
– Mutta sitten voidaan myös kysyä, miten hyvä malli on? Tarvitaan varmasti jatkuvaa kehitystyötä.

Harri Santamala

– Nykyään jokaisessa autossa on pieni musta laatikko, jossa on V2i-valmius. Autopuoli on kuitenkin mokannut: se on sijoittanut autoihin valmista rautaa, mutta ei osaa myydä sitä. Että asiakas pääsisi kokeilemaan kommunikointia sen kautta, pitäisi maksaa 400 euroa. Kuka ostaisi Neflixin 400 eurolla?

– Järjestelmästä syntyy tietenkin kustannuksia, joten se pitäisi myydä asiakkaalle siten, että jos otan tämän, se tekee ajamisesta turvallisempaa.

– Nopeuksista ja tilannenopeuksista puheenollen, koko maapallon auto- ja mp-kanta suunnitellaan Saksan autobahnoille. Täällä voisi ehkä tehdä jotain asian eteen.

Ilkka Kotilainen

– Miten monta kommunikointistandardia tiedätte? Kehityksen tilanne ei ole hyvä. Kommunikaatioteknologian standardit ovat olemassa, mutta ne eivät ole yhteensopivia. Miten niitä käytetään sitten? Miten toimivat testialueella, miten oikeassa liikenteessä?

Moottoroitujen kaksipyöräisten asema tulevaisuudessa?

Puheenjohtaja Jan Juslén kehotti panelisteja seuraavaksi miettimään moottoroitujen kaksipyöräisten asemaan tulevaisuuden liikennejärjestelmissä. Onko se erilainen kuin nykyisin? Varteenotettava liikenneväline arkiliikenteessä?

Jukka Kopra

– Kaksipyöräisten roolin tulisi kasvaa. Parlamentaarinen liikennetyöryhmä ehdottaa, että rakennetaan 2-pyörästrategia. Se voisi merkitä 2-pyöräisten motorisoitujen ajoneuvojen kasvavaa hyödyntämistä työmatkaliikenteessä. Löytyykö tähän kannustimia?

Markku Eestilä

– Jos ihmiset ostavat sähköisiä polkupyöriä, niin vähitellen he siirtyvät myös sähköisiin mopoihin ja moottoripyöriin. Väylien turvallisuuteen pitää panostaa. Ja hoitaa sähköisten kaksipyöräisten markkinointi. Ihmiset valikoivat sen mukaan, miten liikkuvat.

Ari Jalonen

– Talvi vaikuttaa meillä tietysti myös työmatkamoottoripyöräilyyn, joten riippuu paljon maasta, miten suuri suosio työmatkamoottoripyörilyllä on. Miksei Suomessakin asiat voisi kehittyä niin, että oma kulkuneuvo on kaksipyöräinen. Kehitystä voi viedä mihin tahansa suuntaan.

Mikko Karhunen

– Linja-autokaistalla ajo olisi moottoripyörällä jo mahdollista ainakin Helsingissä.

Jani Mäkelä

– Pitää olla valmius siihen, etteivät moottoripyörät joudu väliinputoajiksi. Yksi keino voisi olla moottoripyörien ajoneuvoveron laskeminen.

– Yksi hyöty kaksipyöräisistä on verrattuna nelipyöräisiin: ne tarvitsevat vähemmän parkkitilaa maan alle.

SMOTOn ITS-Statement

Puheenjohtaja Jan Juslén: Entäpä SMOTOn ITS Statement? Onko siinä erityisen tärkeitä asioita, mitä pitäisi nostaa esille? Entä evästykset, jatkokäsittely?

Marko Sillanpää

– Hyvä, että alan järjestö ottaa kantaa ja miettii asiaa. Toivoisin ennakkoluulotonta suhtautumista sekä sitä, ettei lyödä linjoja lukkoon. Parhaiten pääsee asioihin vaikuttamaan kommunikoimalla, keskustelemalla sekä järjestämällä esimerkiksi tällaisia tilaisuuksia. Tieto siitä, mitä kannattaa tai ei kannata tehdä lisääntyy. Tärkeää on se, ettei kaivauduta poteroihin.

Markku Eestilä

– Minusta on puntaroitava kaikki vaihtoehdot, ja vapaaehtoisuus on tärkeää. Kun härpäkkeitä otetaan käyttöön, niin kalliissa autoissa autovero on estänyt asiaa. Monen kanta on, että autovero pitäisi saada poistettua ilman markkinahäiriöitä. Sama koskee myös moottoripyöriä. Suuri linjanveto onkin, että miten autovero saataisiinkin pois autoilta ja moottoripyöriltä.

Hannu Kyyhkynen

– Kohtelu on ollut epätasapuolista verotuksen osalta. Emmekö ole osanneet ajaa asiaa? Moottoripyörät ovat lapsipuolen asemassa autoveron suhteen. Verotuksen keventäminen toisi turvallisemmat ja vähäpäästöisemmät moottoripyörät liikenteeseen.

Harri Santamala

– Suhtautuminen uusiin järjestelmiin on varsin skeptistä, mutta on syytä muistaa, että kun valtavat globaalit toimijat kehittävät niitä, niin ne eivät tuo markkinoille ratkaisuja, joita ei ole lopullisesti testattu. Kun tuovat, niin niihin voi suhtautua tarvittavalla vakavuudella.

Hannu Kyyhkynen

– Kannan uusimisen näkökulmasta hankinnan verotuksesta luopumisen voisi ottaa käyttöön.

Jani Mäkelä

– SMOTOn paperi on hyvä, koska se tuo esille kaksipyöräisten kipupisteet ja erityispiirteet.

Ari Jalonen

– Motoristin ja autoilija välillä on iso ero: autoilija antaa vaihdossa sen vanhan autonsa pois. Motoristi ei välttämättä näin halua tehdä. Kaluston uusiutuminen ei siten ole aivan samassa linjassa.

– Internet on oma lukunsa. Kun älyratkaisut yleistyvät, on pystyttävä myös määrittelemään, kuka omistaa käytetyn tuotteen tiedot.

Ilkka Kotilainen

– Tällä hetkellä lainsäädäntö määrittää asian niin, että käyttäjä omistaa ajoneuvon tiedot.

Markku Eestilä
– Lähtökohtaisesti sopimuksen on oltava myös sellainen, että jos ajan jossain, niin tieto siitä kuuluu minulle.

Hannu Kyyhkynen

– Komppaan Eestilää.

Ari Jalonen

– Lähtökohtaisesti tiedon on oltava käyttäjän tietoa. Avoin data, big data on sitten asia erikseen. Sen avulla pystyy esimerkiksi kehittämään teiden kunnossapitoa. On järjetöntä, jollei sitä saada yhteiskunnalliseen käyttöön.

Jukka Kopra

– Tietoa on monen tasoista. Oma ajo on omaa tietoa, mutta avoimuuden hengessä pitää pyrkiä siihen, että yleisen tiedon on oltava laajassa käytössä. Toki sen pitää olla anonymisoitua tietoa.

Jussi Kaurola

– Sää- ja olosuhdetiedot ovat sellaisia, että autojen valmistajat omistavat säädatan. Olisi kaikkien etu, että tieto olisi yhteiskäytössä. Se parantaisi liikkumisen turvaa.

Markku Eestilä

– Tämä ei ole pikkujuttu. Kyse on tietosuoja-asetuksesta, ja sanktiot ovat kovat jos rikot niitä.

Ari Jalonen

– Lähes aina yksityisyyden suoja on keskustelun alla, pelätään riskiä miten voidaan seurata omia tekemisiä. Jos vähän suhteutetaan asiaa, niin kenellä on kännykässä käytössä sääpalvelu tai kenelle tulee kaupan tarjoukset kännykkään? Olemme itse antaneet luvat tähän dataan.

Mikko Karhunen

– Google Maps esimerkiksi saa reaaliaikaista liikennedataa. Se laskee uuden reitin sinulle, jos aiotulla väylällä on ruuhkaa. Anonymisoitu tieto antaa mahdollisuuden tuottaa uusia palveluja.

Marko Sillanpää

– Tietoa ja kokemusta yhteisen datan hyödyntämisestä on tullut ilmailusta. Siellä turvallisuustietoa jaetaan yhteiseen pottiin. Kaikkea ei tarvitse kokeilla itse.

– Kun kehitetään turvallisuusjärjestelmiä moottoripyöriin, niin niiden jotka kehittävät, pitäisi jakaa tietoa siitä, mikä on toiminut, mikä ei.

Älyliikenneratkaisujen toimivuus talvioloissa

Kysymys netin kautta: Miten on huomioitu älyliikenneratkaisujen toimivuus moottoripyörien talvikäytössä?

Ari Jalonen
– Ei niitä ole huomioitu kesälläkään – joten samalla tasolla kuin kesällä.

Marko Sillanpää

– Olemme pieni markkina, joten meidän pitää vain varautua talveen.

Mitä kotiinviemisiksi?

Jan Juslén: viimeinen kysymys. Onko teillä tästä tilaisuudesta jotain vietävää kotiorganisaatioon ja vietäväksi eteenpäin?

Jan Juslén toimi tilaisuuden moderaattorina.

Harri Santamala

– Kun kehitämme automaatiojärjestelmiä ajoon, niin kävi selväksi, että se on tyhjä tontti, johon kannattaa tehdä jotain.

Marko Sillanpää

– Oman tietämyksen taso lisääntyi sen suhteen, mitä ajan tietyllä taholla.

Jukka Kopra

– Hyviä ajatuksia ja näissä on hyvää evästä eduskuntatyöhön. Näkemykseni 2-pyörästrategian tarpeellisuudesta ja sen maahan saamisen tarpeellisuudesta vahvistui.

Markku Eestilä

– Ministeriön virkamies kysyi, että missä menee 2-pyörästrategia. Kaikki tielläliikkujat pitää ottaa huomioon, ja 2-pyöräiset ovat väliinputoajia.

Ari Jalonen

– Prätkät mielessä on puhuttu kaksipyörästrategiasta, ehkä siitä on puhuttava isompaan ääneen.

– Markkinoilla on pitkään ollut kypäriä, joissa on valosignaaleja, on mielenkiintoista tutustua siihen, mitä on tekeillä kypärien älypuolella.

– Roolini valiokunnan puheenjohtajana on saada tietoa koko kentältä. Kokonaisuuden hallinta on iso sana. Tieto mahdollistaa teknologianeutraalin lainsäädännön tekemisen.

Mikko Karhunen

– Komppaan Markoa. Tämä on ollut tosi sivistävää. Kaksipyöräiset eivät yleensä hirveästi ole esillä erikseen vaan hukkuvat yleislainsäädäntöön.

VII Motoparlamentin yhteenveto / tulokset

VII Motoparlamentin tulokset Jan Juslén tiivisti seuraavasti:

– Älyliikenteen kehitys menee autoilu edellä

– Parlamentin osallistujien toivomus on, että kaksipyöräiset moottoroidut ajoneuvot otetaan tasapuolisesti huomioon järjestelmiä kehitettäessä

– Sekaliikenne, jossa on mukana sekä älykkäitä että ”tyhmiä” ajoneuvoja, jatkuu ikuisuuteen

– Verkottuneiden ajoneuvojen osalta olennaista on se, miten tieto saadaan kerättyä ja jaettua

– Digitaalinen näkyvyys moottoripyörien osalta on järjestettävä siten, että autoilijat havaitsevat ympärillä olevat moottoripyörät

– Kuljettajia avustavia järjestelmiä tulee uusiin pyöriin melko hyvää vauhtia, tämä pitää saada hyödynnettyä ajoneuvokannan uusiutumisena

– Tulevaisuuteen on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja yhdessä tehden välttäen liian tiukkoja linjauksia

– Motoristit pitävät vapaaehtoisuudesta, pakolla uusia järjestelmiä ei pidä ottaa käyttöön

– Valtakunnallinen kaksipyörästrategia pitää laatia mitä pikimmin ja SMOTOn asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää siinä

– Kypärät suojaavat onnettomuustilanteessa ja niihin kehitetty äly puolestaan estää aikanaan onnettomuustilanteiden syntymistä

Linkki tilaisuuden info-sivulle, josta löytyy lisää materiaalia sekä tilaisuuden videointi tässä.

 

 

SMOTOn VII Motoparlamentti: Moottoripyöräilijät on otettava tasavertaisina mukaan älyliikenteen järjestelmiä kehitettäessä

SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen piti tilaisuuden avauspuheenvuoron.

Suomen Motoristit ry järjesti keskiviikkona Helsingissä VII Motoparlamentin, jonka pääteemana oli ”Moottoroitu kaksipyöräinen ajoneuvo ja älyliikenteeseen liittyvän toiminnan suuntaaminen”.

Käytävän keskustelun pohjana oli Suomen Motoristit ry:n eli SMOTOn vastikään julkistama lausunto älyliikenteestä motoristin silmin sekä FEMA:n pääsihteerin Dolf Willingerin etäyhteyden avulla pitämä aloituspuheenvuoro, missä hän selvitti älyliikenteeseen liittyviä aspekteja sekä millaisessa kehitysvaiheessa mennään.

– Asia on meille motoristeille tärkeä, sillä älyliikenteen kehitys etenee autoilun ehdoilla. Se on ymmärrettävää, sillä paineet siellä ovat suurimmat, mutta SMOTOlle on keskeistä, että moottoripyöräilijät ja muut motorisoidut kaksipyöräiset otetaan erityishuomioon haavoittuvana ryhmänä älyliikenteen järjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen muistuttaa.

VII Motoparlamentin osanottajia.

VII Motoparlamentin asiantuntijaraadin jäseninä oli alan huippuasiantuntemusta edustavia virkamiehiä, poliitikkoja ja tutkijoita, lista nimistä jutun lopussa.

Tilaisuuden vetäjänä toimi Liikenneviraston tieto-osaston johtaja Jan Juslén.

Jan Juslén toimi tilaisuuden moderaattorina.

Tilaisuuden osallistujat kävivät tiivistä ja näkemyksellistä keskustelua aiheesta ja VII Motoparlamentin tulokset tiivisti Jan Juslén seuraavasti:

  • Älyliikenteen kehitys menee autoilu edellä
  • Parlamentin osallistujien toivomus on, että kaksipyöräiset moottoroidut ajoneuvot otetaan tasapuolisesti huomioon järjestelmiä kehitettäessä
  • On syytä muistaa, että sekaliikenne, jossa on mukana sekä älykkäitä että ”tyhmiä” ajoneuvoja, jatkuu ikuisuuteen
  • Verkottuneiden ajoneuvojen osalta olennaista on se, miten tieto saadaan kerättyä ja jaettua
  • Digitaalinen näkyvyys moottoripyörien osalta on järjestettävä siten, että autoilijat havaitsevat ympärillä olevat moottoripyörät
  • Kuljettajia avustavia järjestelmiä tulee uusiin pyöriin melko hyvää vauhtia, tämä pitää saada hyödynnettyä ajoneuvokannan uusiutumisena
  • Tulevaisuuteen on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja yhdessä tehden välttäen liian tiukkoja linjauksia
  • Motoristit pitävät vapaaehtoisuudesta, pakolla uusia järjestelmiä ei siis pidä ottaa käyttöön
  • Valtakunnallinen kaksipyörästrategia pitäisi laatia mitä pikimmin ja SMOTOn asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää siinä
  • Kypärät suojaavat onnettomuustilanteessa ja niihin kehitetty äly puolestaan aikanaan estävät onnettomuustilanteiden syntymistä

– Älyliikenteen ratkaisuilla on myönteisiä vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen, liikennejärjestelmän kehittämiseen, tiedon ja tietopalvelujen tuottamiseen tienkäyttäjille. Tämän Motoparlamentin keskustelujen tulos osoittaa, että on hyvä edetä ratkaisujen kehittämisessä mahdollisimman avoimessa yhteistyössä ja muistaa pitää myös motoristien ja kaikkien moottoroitujen kaksipyöräisten asema mielessä, Marja Kuosmanen toteaa.

Linkki tilaisuuden info-sivulle, josta löytyy lisää materiaalia sekä tilaisuuden videointi: https://www.smoto.fi/?page_id=2790

Linkki videoon: https://smoto.videosync.fi/2017-motoparlamentti

VII Motoparlamentin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että moottoripyörät on otettava huomioon liikenteen älyjärjestelmien suunnittelussa.

VII Motoparlamentin asiantuntijaosallistujat:

Projektipäällikkö Ilkka Kotilainen, Liikennevirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Yli-insinööri Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö
Asiantuntija Hannu Kyyhkynen, Kaupan liitto
Kansanedustaja Markku Eestilä, Liikennejaosto
Kansanedustaja Jukka Kopra, Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Kansanedustaja Jani Mäkelä, Mp Arkadian puheenjohtaja
Kansanedustaja Ari Jalonen, Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Projektipäällikkö Harri Santamala, Metropolia-ammattikorkeakoulu
Johtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteenlaitos
Älyliikenne-asiantuntija Kari Hanski, Ramboll Finland Oy

 

Alahärmän tieurien pohjat rikkoutuneet – urat entistä hengenvaarallisemmat – tienpitäjä ei välitä motoristien turvallisuudesta

Kuva Alahärmästä. Väärin jyrsittyjen urien pohja on rikkoutunut, minkä seurauksena talvi todennäköisesti rikkoo tietä lisää.

Suomen Motoristit ry ihmetteli elokuussa julkaisemassaan artikkelissa sitä, miten huonosti tienpitäjä reagoi teitten ongelmiin. Erikoistapauksena tuotiin esille, miten Kauhavalla Alahärmässä väärin jyrsityt urat ovat odottaneet paikkausta koko kesän. Tienpitäjää asia ei kiinnosta, SMOTO sai pitkän tikun kanssa ongittua ELY-keskukselta selville, että urat on jyrsitty väärin, koska alihankkijan uuden jyrsintäkoneen säädöt olivat pielessä. Virheellisesti jyrsityt urat luvattiin paikata.

Tämä tapahtui ennen elokuun puoliväliä, jolloin SMOTO kävi tarkastamassa tien paikan päällä. juttu asiasta julkaistiin 22.8. Jo silloin oli tiemerkinnät maalattu sekä tien keskellä että laidoilla oleviin uriin, joten tie näytti siltä, ettei sitä aiotakaan korjata.

Syyskuussa SMOTOn paikallisen jäsenkerhon MC Club Härmän viisitoistamoottoripyöräinen iskujoukko kävi virallisesti koeajamassa tieosuuden. Kukin kuljettaja pohti omaan kokemukseensa nojautuen väärin jyrsityn tieosuuden vaarallisuutta, ja vastasi kyselytutkimukseen.

SMOTOn jäsenkerhon MC Club Härmän viisitoistamoottoripyöräinen iskujoukko kävi koeajamassa tieosuuden ja kommentoi väärin jyrsityn tieuran vaarallisuutta.

Koeajoon osallistuneilla on paljon ajokokemusta. Seitsemällä kuljettajista on yli 20 vuoden moottoripyöräilykokemus, ja vähiten ajaneillakin vähintään 6-10 vuotta.

40 % kuljettajista oli sitä mieltä, että tien kunto oli erittäin tai paljon huonompi kuin maanteillä keskimäärin ja lisäksi 20 % että kunto oli hieman huonompi. 53,3 % kuljettajista oli sitä mieltä, että tie oli vaarallisesti tai todella vaarallisesti urautunut.

Yhtä lukuunottamatta motoristit olivat sitä mieltä, että pituussuuntainen ura on vaarallinen tai erittäin vaarallinen ylitettäessä, ja pituussuuntaisesta urituksesta tulisi varoittaa liikennemerkillä.

14 viidestätoista kuljettajasta oli sitä mieltä, että pitkittäisen uran ylittäminen on moottoripyörällä paljon tai todella paljon vaarallisempaa kuin autolla.

Testiajo tapahtui ennen kuin tien pohja rikkoutui – ja jo silloin testaajat olivat hyvin huolissaan tien vaarallisuudesta.

Lokakuussa tilanne on pahentunut entisestään. Tien päällystys on kulutuksen seurauksena pettänyt keskikohdan urissa. Urien pohjilla on selviä reikiä, jotka syventävät uria ja keräävät niihin vettä. Jolleivat urat olleet jo aiemmin välittömän hengenvaarallisia moottoripyöräilijöille, niin viimeistään nyt urasyvyyden ollessa paikoin useita senttejä.

– Osoittaa tienpitäjältä piittaamattomuutta sekä teiden kuntoa että moottoripyöräilijöitä ja muitakin tielläliikkujia kohtaan, että se jättää epäkohdat korjaamatta. Paitsi että pitkittäiset urat ovat vaarallisia moottoripyöräilijöille, kun keräävät vettä sateella, ne on maalattu, mikä tekee niistä vielä liukkaat, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen toteaa.

Kuvassa väärin jyrsityt urat syyskuussa koeajopäivänä.

– Nyt kun urien pohja on pettänyt, urat ovat ennakoimattomasti syvempiä ja vaarallisempia. Kun syksyn ja talven mittaan lumi, jää ja suolavesi pääsevät rikkinäisen tienpinnan alle, niin päällysteen rikkoutuminen etenee ja tien kunto heikkenee entisestään, mikä tietää lisää riskejä tielläliikkujille. Tämä ei ole ainoa tällaisessa kunnossa oleva tie Suomessa, Kuosmanen ihmettelee.

– Suomen Motoristit ry. vaatii hallitusta ottamaan tieasiat lopultakin kunnolla hallintaan ja osoittamaan lisää tiemäärärahoja uusiin teihin. Tämä on jälleen yksi syy lisää siihen, miksi moottoripyöräilijät pitää ottaa huomioon tasavertaisen liikennemuotona muiden kanssa. Eduskunnan liikennevaliokunnan Mp-strategian laatimisella on kiire, Marja Kuosmanen päättää.

Linkki aiempaan Alahärmän tieosuutta käsitelleeseen juttuun Suomen Motoristit ry:n nettisivustolla: https://www.smoto.fi/?p=5151

Synkkää katsottavaa – turvallisuusmielessäkin.

Suomen Motoristit ry:n keskustelunavaus: Moottoripyörät olisi syytä sallia kaupunkien bussikaistoille

Espoossa on alkamassa kokeilu, jossa sallittaisiin vähäpäästöiset, alle 80 gr per kilometri, henkilöautot mukaan Länsiväylän bussikaistoille. Lähinnä kyseeseen tulevat hybridit ja täyssähköautot. Muualla maailmassa on jo kokemuksia moottoripyörien sallimisesta kaupunkiliikenteen bussikaistoilla. Kokemukset ovat olleet valtaosaltaan myönteisiä. Suomen Motoristien mielestä liikenteen paremman sujumisen, ruuhkien vähentämisen ja päästöjen vähenemisen vuoksi olisi järkevää ja perusteltua, että moottoripyörien sallittaisiin käyttää bussikaistoja kaikissa Suomen kaupungeissa. Se toisi myös lisää tilaa autoille.

Tässä jutussa haastattelemme kahta asiantuntijaa. Ensinnäkin tiedustelimme Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilän (Kok) näkemyksiä ja toiseksi Uudenmaan ELY-keskuksen insinööri Sami Mankosta. Kolmantena keskustelun avauksena tarjoamme tiivistelmää moottoripyörätutkija Janne Saarikosken selvityksestä moottoripyöristä kaupunkiliikenteessä sekä niiden sallimisesta linja-autokaistoille.

Kaupunkien bussikaistat voisi avata moottoripyörille

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä (Kok) näki kaupunkiliikenteen bussikaistojen avaamisen moottoripyörille hyvänä mahdollisuutena, joskin kaipasi seurantaa.

– Suhtaudun asiaan alustavasti myönteisesti. Tällä hetkellä jo mopot ja polkupyörät voivat ajaa bussikaistoja, joten ne voisi aivan hyvin avata myös moottoripyörille. Perusajatus on kuitenkin se, että on huolehdittava siitä, ettei bussiliikenne häiriydy.

– Kannatan myös kaksipyörästrategian luomista. Tämä asia sopisi luontevasti siihen, samoin se, että moottoripyörät voisi pysäköidä jalkakäytävälle, elleivät ne aiheuta häiriötä, Eestilä pohtii. – Parlamentaarisen liikennetyöryhmän ohjelmaan on kirjattu näkemys 2-pyörästrategian laatimisesta, toteuttamisaikaa en vielä uskalla sanoa.

– Kaksipyörästrategian kautta pystymme vaikuttamaan ihmisten liikennetottumuksiin. Sillä on paljonkin tekemistä päästöjen kanssa, ja aiheeseen liittyvät tietysti myös sähkömopot ja sähkömoottoripyörät. Jo sinänsä 2-pyöräiset moottoridut ajoneuvot pienentävät ruuhkia ja vähentävät saasteiden määrää, Eestilä uskoo.

– Se, onko maanteiden bussikaistojen antamiseen moottoripyöräilijöiden käyttöön oikeasti tarvetta, on oma kysymyksensä. Sen voi ajatella niin, että jos se edistää sujuvaa liikkumista, niin ok, mutta jos siitä on haittaa bussiliikenteelle, niin asia on arvioitava uudelleen.

Moottoripyörälle ei välttämättä hyötyä maantieliikenteen bussikaistoista

Uudenmaan ELY-keskuksen insinööri Sami Mankonen on ollut mukana Länsiväylän tiesuunnitteluhankkeessa jo vuosia. Hän on pohtinut asiaa sen pohjalta, miten liikenne pitäisi järjestää, kun bussiliikenteen määrä tiellä vähenee Länsimetron käyttöönoton myötä.

– Alunperin selvittelimme erilaisia vaihtoehtoja bussiliikenteen kaistalle; monimatkustaja-autoja, vähäpäästöisiä autoja, pakettiautoja. Viimemainitut olisivat luonteva, elinkeinoelämän tarpeita tukeva ratkaisu bussiliikenteen vähentyessä metroliikenteen käynnistyttyä.

Mikäli nykyiset aikataulut toteutuvat, marraskuussa bussivuorot loppuisivat, ja bussikaistalle tulisi tilaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se tulee vähäpäästöisten autojen käyttöön.

Asiasta saa helposti suuremman kuvan kuin se onkaan, sillä kyse on lännen suuntaan vain kolmen kilometrin mittaisesta tienpätkästä. Itään mentäessä pituutta on vajaa kuusi kilometriä.

Siinä mielessä kokeilu on marginaalinen, mutta sen avulla saadaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin, kuten mitä se vaikuttaa bussien ja taksi- sekä pakettiautojen ja kuorma-autojen sekä vähäpäästöisten autojen liikennöinnin sujuvuuteen. Miten kokeilua jatketaan, laajennetaan, mitä muita ajoneuvoja pitäisi ottaa mukaan. Moottoripyörät eivät tällä hetkellä ole mukana selvityksessä.

Mankosen mielestä bussikaistat eivät tieliikenteessä ole paras paikka moottoripyörille.

– Uusi tieliikennelaki on parhaillaan lausuntokierroksella, joten sen jälkeen on ehkä olemassa liikennemerkki, joka sallii ajon vähäpäästöisille ajoneuvoille. Nyt käytössä on erillinen lisäkilpi, kuten kokeilun muillekin ajoneuvoille.

– Länsiväylän kokeilun alkamisesta tiedotetaan, kun saadaan asiasta päätös. Lisäkilvet asennettiin jo viime vuoden kesänä, kun oletimme, että metro tulee jo vuosi sitten.

Kokeilu on saanut paljon julkisuutta, mutta sen hyödyt todennäköisesti ovat varsin vähäiset lyhyiden matkojen ja monien liittymien vuoksi. Teillä on jonkin verran sähköautoja, joten se tuonee bussikaistoille aikanaan lisäliikennettä.

Arvioitu aikataulu on noin kuukausi siitä, kun metron liikennöinti alkaa. Moottoripyörille kaistan käytöstä ei talviaikaan juuri olisi hyötyä muutenkaan, kun niitä ei ole liikenteessä. Tässä vaiheessa moottoripyörät jäävät pois.

Asiaa arvioidaan kuitenkin viimeistään keväällä uudelleen. Kunhan nyt ensin näemme, miten paljon tieliikenteen bussiväylällä on käyttöä muille ajoneuvoille. Asiaa ei ole aiemmin kokeiltu, joten tästä on oikeasti hyötyä asia selvittämiseksi. Kokeilu on merkittävä, vaikka tiejakso on lyhyt, vastaavia tilanteita on Suomessa vähän ja meillä on vain rajalliset mahdollisuudet laajentaa kokeilua, Mankonen päättää.

Tutkimustietoa

Moottoripyörätutkija Janne Saarikoski on tehnyt aiheesta hyvän selvityksen. Esimerkiksi Norjassa moottoripyörien on kansallisen moottoripyörästrategian mukaisesti sallittu ajavan kaikilla bussikaistoilla koko maassa. Perusteluksi on todettu se, että moottoripyörien on turvallisempaa liikkua bussikaistoilla kuin luovia ruuhkissa kaistaa vaihtelemalla ja kaistojen välissä edeten.

Iso-Britanniassa jo 30 kaupungissa sallitaan moottoripyörät bussikaistoille vuodesta 1995 alkaen. Lontoossa Westminster on sallinut syyskuusta 2005 lähtien moottoripyörät kahdeksalle bussikaistan pätkälle. Etukäteen arvioitiin, että se aiheuttaa runsaasti ongelmia liikenteeseen. Asiasta toteutettiin ennen-jälkeen-tutkimus, jonka mukaan

• kaistakuri parani, kun moottoripyöräilijöiden edestakainen kaistanvaihtelu väheni
• bussien matka-ajat kasvoivat hienoisesti, keskimäärin 4 sekuntia ajanottopisteiden välillä
• kuudella testialueella kahdeksasta moottoripyöräilijöiden onnettomuudet vähenivät
• alueilla, joilla oli vilkkaita sivutien risteyksiä ja voimakas liittymisliikenne ajoradalle pysäköintiruudusta tms., moottoripyöräonnettomuudet lisääntyivät.

Vuoden 2012 alussa puolestaan Transport for London salli moottoripyörät hallitsemiensa ”punaisten reittien” linja-autokaistoille. Sallittavuus osoitettiin liikennemerkein. Ennen päätöstä tehtiin kaksi 1,5 vuoden mittaista kokeilua. Ensi kokeilun jälkeen lisättiin moottoripyöräilijöiden nopeusvalvontaa ja turvallisuusvalistusta. Kokeilussa ei ilmennyt merkittäviä turvallisuusongelmia moottoripyöräilijöiden yhtä vähän kuin muidenkaan tienkäyttäjien osalta.

Tutkimuksen mukaan
– moottoripyörien sallimisella bussikaistoille ei ollut merkittävää vaikutusta jalankulku- eikä pyöräilyonnettomuuksiin.
– polkupyöräilijöiden määrä ei laskenut bussikaistoilla
– moottoripyöräilijät siirtyivät käyttämään bussikaistoja reiteiltä, joissa bussikaistaa ei ole, tai sitä ei saa käyttää
– ensimmäisen kokeilun aikana moottoripyörän ja auton väliset risteysonnettomuudet lisääntyivät testialueilla.
– moottoripyörien keskinopeudet kasvoivat testialueilla noin 10 %
– moottoripyörillä ei havaittu olevan vaikutusta bussien matka-aikaan.

Lontoossa moottoripyöräilijät kokevat ongelmaksi sen, ettei linja-autokaistan käyttö ole sallittua kaikissa kaupunginosissa.

Moottoripyörät bussikaistalle, kyllä vai ei?

Voimassaolevan tieliikennelain mukaan tienpitäjä voi jo nyt osoittaa lisäkilvellä linja-autokaistan myös moottoripyörien käyttöön. Uusi tieliikennelain keväällä päivätty luonnos ei sisällä muutoksia nykytilaan.

Argumentointi moottoripyörien bussikaistoille sallimista vastaan perustuu yleensä vetoamiseen moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen. Epäilystä herättää se, että suuri ja pieni tienkäyttäjä ovat samalla kaistalla. Molemmat edustavat massan ja kiihtyvyyden ääripäitä.

Huolta herättää myös se, että moottoripyöräilijä jää helposti pysäkiltä lähtevän bussin tai risteyksessä kaistaa vaihtavan auton kuolleeseen kulmaan. Kolmantena seikkana on se, että kaistojen välillä on isot nopeuserot.

Se, että joukkoliikenteen kaistat on tarkoitettu massojen liikuttamiseen, saattaa vaikuttaa siihen, että moottoripyöräily kaistoilla voisi aiheuttaa närää.

Viimeinen argumentti on, että mikäli moottoripyörien sallitaan käyttää bussikaistaa, toisi se muitakin tienkäyttäjäryhmiä kaistoille, kuten vähäpäästöiset tai sähköautot, kimppakyydit jne.

Bussikaistan käytön edut

Moottoripyörä säästää tilaa monin verroin henkilöautoon verrattuna. Jos henkilöautossa on vain yksi henkilö, moottoripyörä on kooltaan vain neljänneksen jos sitäkään henkilöautosta. Se vie siis vähemmän tilaa kaistalla sekä jonon mitassa, rinnakkain että myös pysäköitäessä. Samaan parkkiruutuun mihin mahtuu yksi auto, mahtuu kaksi-kolme moottoripyörää.

Kaksi moottoripyörää mahtuu myös kaistalle jonoon rinnakkain. Risteyksessä moottoripyörä mahtuu vajaalla kaistalla ohi tarvittaessa.

Moottoripyörä siis vähentää kaupunkiruuhkia sekä ajossa että pysäköinnissä.

Moottoripyörä on turvallisempi sikäli, että sen selästä näkee muun liikenteen paremmin, ja se kiihtyy nopeammin tavoitenopeuteen hyvän tehopainosuhteen ansiosta ilman revittelyä. Myös taaksepäin vilkaiseminen kaistanvaihdon yhteydessä on helpompaa.

Moottoripyörä on myös energiatehokas ja useimmiten sen koko elinkaaren päästötaso on alhaisempi kuin tavallisen auton valmistuksesta käyttöön pienempien materiaalintarpeen ja polttoaineenkulutuksen johdosta.

Suomessa liikenneinfrassa moottoripyöräily on käytännössä jätetty huomioimatta. Moottoripyöräilyn turvallisuutta voitaisiin parantaa paljon – ja samalla sen sopivuutta kaupunki- ja työmatkakäyttööön ottamalla moottoripyörä tasaveroisena liikennenmuotona mukaan suunnitteluun ja huomioimalla sen erityistarpeet.

Kansanedustajat tutustuivat sähkömoottoripyöriin ja Suomen Motoristit ry:n näkemyksiin moottoripyöräilyn tilasta

SMOTOn kumppanuusjohtaja Veli-Pekka Ratinen kertoi kansanedustajille moottoripyöräilyn tilasta Suomessa. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Mp-kerho Arkadia eli eduskunnan moottoripyöräkerho järjesti sähkömoottoripyörien koeajotilaisuuden sekä pyysi Suomen Motoristit ry:n edustajan kertomaan moottoripyöräilyn tilasta Eduskuntatalon pihamaalle. Paikalla oli kymmenkunta SMOTOn edustajan puheenvuorosta ja sähkömoottoripyöristä kiinnostunutta kansanedustajaa sekä muita MP Arkadian moottoripyöräkerhon jäseniä.

Koeajotilaisuuden aluksi Suomen Motoristit ry:n kumppanuusjohtaja Veli-Pekka Ratinen piti katsauksen suomalaisen moottoripyöräilyn tilaan. Hän totesi aluksi, että Ruotsin hallitus esittää 35 miljoonan euron tukea sähköpyörien tai -mopojen hankintaan. Valtio korvaisi jopa neljänneksen pyörän hankintahinnasta. Ratisen mukaan se on vahva kannanotto puhtaamman kaupunkiliikkumisen puolesta.

Ratinen ilmaisi myös tyytyväisyytensä siitä, että Suomen Motoristien ajama hanke moottoripyöräilyn strategian saamisesta Suomeen etenee, ja on kirjattu Parlamentaarisen työryhmän tehtävien listalle. Myös SMOTOn ajatus moottoripyöristä osana liikennejärjestelmää on saanut hyvän vastaanoton.

SMOTOn huolena on, kohteleeko lopputulos kaikkia liikkumismuotoja tasavertaisesti. Ratinen kuuluttikin käyttäjänäkökulmaa aiheeseen. Kaupungin autoileva työmatkaliikkuja voisi kaivata ekologisempaa vaihtoehtoa, esimerkiksi SMOTOn Mobility Testissä hyvin selvinnyttä mopoa. Mopolla kun voi kaupunkialueella ajaa myös bussikaistalla ja sen voi pysäköidä ilmaiseksi kuten polkupyörän.

– Ratisen mukaan pieni moottoripyörä, 125-kuutoinen kaupunkiskootteri tai kevymoottoripyörä on myös liikkuvuuden ja päästöjen kannalta parempi kuin henkilöauto. Asiaa varjostaa se, että mikäli henkilöllä ei ole valmiiksi sopivaa ajokorttia taskussaan, hän joutuu erikseen suorittamaan sen.

Ylimääräisen kortin suorittaminen voi nostaa kynnystä hankkia kaksipyöräinen.

Entäpä sitten parkkeeraaminen kaupungissa?

– Ilmaisia pysäköintipaikkoja on Helsingissä 11 eri paikassa yhteensä 67 kappaletta. Olisiko hän niiden onnellisten joukossa, joka ehtii saada omansa joka aamu?

– Helsingin kaupunginhallituksen päätöksessä marraskuulta todetaan, että tavallisten moottoripyörien ja mopojen korvautuminen toisi etuja paitsi ilmanlaadun, myös melun kannalta. Voiko moottoroitu kaksipyöräinen olla vaihtoehto yksityisautoilulle? Voi, kun huolehdimme siitä, että se on oikeasti vaihtoehto, Ratinen päättää.

Sähköpyöräkö helppo vaihtoehto?

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen otti vauhtia sähkömopolla. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Kansanedustajat ja muut MP Arkadian jäsenet kokeilivat varsin ennakkoluulottomasti paikalle tuotuja sähköisiä ajolaitteita. Kysyimme Vihreiden kansanedustajan Heli Järvisen kokemuksia täyssähköpyörällä ajamisesta.

– Nyt et kyllä varmasti tykkää siitä, mitä sanon. Minulla on vauhti verissä, joten tuo, mitä kokeilin on itsemurhavehje, Järvinen nauroi. – Se hyökkää kuin parempikin mopo, joten minusta se ei ole tarkoitettu kaupunkien pyöräteille, vaan paremminkin maaseutukäyttöön.

– Kaupungeissa pitäisi pyöräteillä olla turvallisuuden vuoksi 20 km/h nopeusrajoitus, himotyömatkapyöräilijäksi tunnustautunut Järvinen pohti. – Ihmisillä pitäisi kaupunkien pyöräilyliikenteessä olla tolkku päässään. Pitää ymmärtää missä liikkuu, ja muistaa, että pienempi väistää.

– Maaseudulla pyörämatkat ovat pitkiä, joten sinne tämän tyyppinen sähköpyörä sopisi loistavasti. Se ei kuitenkaan sovi henkilölle, jolla mopo karkaa helposti käsistä. Tästä syystä minulla on yksivaihteinen työmatkapyörä: oman ja muiden turvallisuuden takia, Järvinen hymyilee.

Moottoripyöräilijän näkemyksiä

Eero Suutari on moottoripyöräillyt vuodesta 1974 asti yli 500 000 kilometriä. Mies piti selvästi sähkö-mpllä ajamisesta. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Mp Arkadian puheenjohtaja kansanedustaja Eero Suutari (kok) on ajanut moottoripyörällä vuodesta 1974 lähtien yhteensä yli 500 000 kilometriä. Tällä hetkellä ajoneuvona on BMW 1600 GTL.

– Oma ajamiseni on aina ollut pitkänmatkan pyöräilyä. Olemme yhdessä vaimoni kanssa harrastaneet kulttuurimatkailua moottoripyörällä pääasiassa Euroopassa, mutta myös Yhdysvalloissa, Eero Suutari kertoo omasta suhteestaan moottoripyöräilyyn.

– Tämä kaksipyöräisiin sähköajoneuvoihin tutustuminen on MP Arkadian järjestämä. Pyysimme SMOTO:n asiantuntijaa paikalle puhumaan, sillä moottoroidut kaksipyöräiset ovat todella merkittävä vaihtoehto tulevaisuuden kaupunkien työmatka-ajoneuvoina.

Testattavana olivat sähköavusteinen polkupyörä, sähkömopo, sähkökevytmoottoripyörä sekä sähkömoottoripyörä.

– Sähkömoottoripyöräilyä on syytäkin edistää, sillä parhaimmillaan niillä pääsee jo yli 200 kilometriä latauksella, Suutari pohtii.

– Moottoripyöräilyä on varjostanut se, että niitä pidetään vaarallisina. Nyt pitäisi tuoda esiin myös moottoripyöräilyn hyvät puolet ja varmistaa niille turvalliset olosuhteet.

– Tavoitteena on edistää 2-pyöräisiä vaihtoehtona. Muualla Euroopassa 2-pyöräisten moottoroitujen ajoneuvojen määrä sen kuin kasvaa kasvamistaan samoin Kauko-Idässä, missä ne ovat liikenteen valtavirtaa.

Suutari samoilla linjoilla SMOTOn kanssa

Suutari oli moottoripyöräilyn edistämisessä samoilla linjoilla SMOTOn kanssa.

– Turvallisuutta voidaan joka tapauksessa parantaa ottamalla kaksipyöräiset huomioon liikenneolosuhteiden suunnittelussa kuten Tanskassa on tehty. Ne ovat joka tapauksessa ekologinen ja ruuhkia pienentävä vaihtoehto, Suutari uskoo.

– Englannissa ja muualla on jo kokeiltu sitä, että moottoripyörien on annettu ajaa bussikaistoilla, eikä missään ole syntynyt isoja murheita asiassa. Jos sillä tavalla saadaan sujuvampi liikenne aikaan, niin sehän on hyvä lähtökohta.

– Yksi epäkohta esimerkiksi Helsingissä on se, että täällä ei ole moottoripyörille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Esimerkiksi tässä Eduskuntatalon nurkalla on 8 metriä pitkä mp-parkki, joka on aina täynnä pyöriä.

– Parlamentaarisen liikennekomitean tulevassa 2-pyörästrategiassa tämäntyyppiset asiatkin pitää katsoa. Moottoripyörille ei tarvita katsastuspakkoa jatkossakaan – asiantuntijalausunnon mukaan syyt onnettomuuksiin johtuvat enemmän kuljettajista, vain prosentissa tapauksissa on kyse teknisestä viasta. Kokonaisturvallisuutta on kuitenkin kehitettävä.

Entä kansanedustajan oma suhde sähkömoottoripyöriin?

– Olen jo pitkään ajanut moottoripyörällä ja alkuun kun sähkömoottoripyörät tulivat, niin itsellänikin oli sellainen olo, että moottoripyöristä pitää lähteä ääntä. Aloin kuitenkin miettiä ajamisen filosofiaa, sitä miksi ajan, miksi moottoripyöräily on hyvä harrastus, ja lähtökohdat olivatkin aivan jossain muualla kuin äänessä.

– Hankin jo hybridiauton, ja nyt kun kokeilin tuota Zeron sähkömoottoripyörää, niin sellaisen voisin hyvin hankkia kaupunkimoottoripyöräksi. Ja kun akkuteknologia kehittyy ja ”tankkausvälit” kasvavat ja nopeutuvat, niin silloin sitten matkapyöräksikin, Suutari myhäilee.

Zero on kiinnostava

Eduskunnan atk-päällikkö Juha-Pekka Leskinen piti kovasti Zerosta. Kuva Antti-Jukka Tuomela.

Eduskunnan perustietotekniikasta vastaava atk-päällikkö Juha-Pekka Leskinen tuli tutustumaan sähköisiin kaksipyöräisiin ja erityisesti Zeron kevariversio ZFX kiinnosti.

– En ole 20 vuoteen ajanut moottoripyörällä, 48-vuotias Leskinen kertoi – Moottoripyörän hankkiminen on kuitenkin viime vuosina taas ollut mielessä. Ja nyt kun oli tilaisuus päästä kokeilemaan, niin pitihän se käyttää hyväksi.

– Mietityttää, että olisiko tämä hyvä vaihtoehto ihmiselle, joka etsii sopivaa harrastusta. Sähkömoottoripyörä voisi olla hyvä, huoleton ja ideologinen pyörä, jollei halua peliä, jota voi rassata rauhassa.

Leskinen mieltyi Zeroon kovasti.

– Kun ottaa huomioon, etten ole 20 vuoteen ajanut moottoripyörällä, niin sen kanssa oli heti kuin kotonaan. Pyörä on kevyt ja helppo käsiteltävä, aivan kuin polkupyörä. Siinä ei ole edes vaihteistoa, ja huollon tarve on olematon.

Akkujen kerrotaan kestävän 500 000 kilometriä ja vetohihna kestää viisi vuotta, Leskinen valottaa.

– Olen yrittänyt pysyä poissa moottoripyöräkaupoista, vaikka nyt olisikin saanut edullisesti moottoripyöriä, kun ala on ollut lamassa. Ei ehkä kannata innostua liikaa, miettii mies.

 

Suomen Motoristit: Hengenvaaralliset väärin jyrsityt urat odottavat paikkaustaan Alahärmässä – tienpitäjä reagoi moottoripyörille vaarallisiin kohtiin hitaasti

Suomen Motoristit on huolissaan tienpitäjän hitaasta reagoinnista vaarallisiin tienkohtiin

Virheellisesti jyrsityt tärinäraidat: tilalla urat. Keskiuran syvyyden mittarina tupakka-aski.

Alahärmässä Powerparkin huvipuiston kohdalla laskettiin valtatielle 19 päällyste, jonka jälkeen paikallisen SMOTOn jäsenkerhon väki totesi, että tien keskelle on tärinäraidan sijaan jyrsitty yhtenäinen syvä ura. Ura on pahimmillaan jopa senttimetrejä syvä, joten sadekelillä se saattaa aiheuttaa moottoripyöräilijän yllättävän vesiliirron

Uran olemassaoloa ei välttämättä huomaa, koska sellaista ei ole missään muualla, eikä se ole helposti havaittavissa. Ura on myös yli kämmenenleveyttä leveämpi eikä se ole säännönmuotoinen. Myös tien piennarviivat on jyrsitty samalla tavalla uralle.

Myös reunoihin on jyrsitty urat tärinäraitojen sijaan.

Lisäksi tien pinta on erittäin huonolaatuinen ja moneen kertaan paikattu sekä reikäinen Jepualle päin noin 20 kilometrin matkan.

Jäsenkerho ilmoitti tien vaarallisuudesta tienpitäjälle heinäkuun alkupuolella, mutta ei saanut asiasta koskaan mitään muuta palautetta kuin järjestelmän automaattisesti antaman. Siinä todettiin, että asia kirjataan tietojärjestelmään ja viesti välitetään eteenpäin.

Koska mitään konkreettista ei tapahtunut, jäsenkerho kertoi asiasta SMOTOlle, joka otti yhteyttä tienpidosta vastaavaan viranomaiseen. Sen jälkeen vasta tienpitäjäkin havahtui, ja korjauksia luvattiin.

Urat Alahärmässä.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kunnossapitopäällikkö vastasi ja kertoi, miten tärinäraitoja jyrsitään sekä syitä miksi niitä tehdään. Samalla hän totesi, että ”Kyseessä olevalla kohteella on havaittu osittain vaatimuksista poikkeavia jyrsintäsyvyyksiä, jotka tullaan korjaamaan.”

Koska vastaus tuntui hieman erikoiselta, pyysimme tarkennusta asiaan, koska mitään tärinäraitoja ei kyseisellä tieosuudella ole olemassa, vaan pelkät syvät yhtenäiset urat.

Elyn vastauksessa uteluihimme uuden tekniikan soveltamisesta todettiin, ettei kohteessa ole kokeiltu sellaista. Ely toimitti asian eteenpäin alueen päällysteiden sekä tiemerkintöjen ylläpidosta vastaavalle projektipäällikölle, jonka luvattiin käyvän asiaa läpi tiemerkintäurakoitsijan kanssa.

Ura ja viivamaalaus.

Hänen vastauksessaan taas todettiin, että jyrsinnän tehnyt alihankintayritys oli ”saanut tehdasuuden jyrsinkoneen. Koneen jyrsinrummun leikkaustason säätöautomatiikka ei alkuun toiminut toivotulla tavalla. Ongelma saatiin sittemmin korjattua. Tason vaihtelu aiheutti muutamiin kohtiin joidenkin metrien matkalla vaatimuksista poikkeavaa jyrsintälaatua.

Virheelliset kohdat tullaan täyttämään päällystemateriaalilla ja merkinnät uusitaan laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon loppukesän aikana.”

Viime viikolla suoritetun seurantakäynnin jälkeen SMOTOn edustaja voi todeta, että mitään ei ole tapahtunut, vaan tien keskiviivaa ja reunaviivoja osoittavat maalaukset on vedetty suoraan uriin, mikä suoraan pahentaa tilannetta, sillä maalaukset ovat liukkaat sateella.

– Suomen Motoristit ry. on suomalaisten moottoripyöräilijöiden edunvalvojana syvästi huolissaan tienpitäjän ja heitä ohjaavan viranomaisen hitaasta reagoinnista asiaan, toteaa SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

Virheellisesti tehty ura on luvattu paikata syksyn mittaan.

– Huolestuttavaa on ensinnäkin se, että kaksipyöräisen liikenteen huomioiminen liikenneympäristöä tehtäessä ja korjattaessa on lähes olematon. Eikä sekään anna hyvää kuvaa, että suomalaisten moottoripyöräilijöiden katto-organisaation eli SMOTOn pitää jyrähtää, että asiaan kunnolla vastataan.

Se, reagoidaanko asiaan lopulta, jää nähtäväksi. SMOTO pitää joka tapauksessa huolen siitä, että asiaa seurataan; korjataanko ongelmallinen tienkohta vai ei.

– Pelkonamme on, että vastaavia kohteita on muuallakin, tämä sentään onneksi nousi esille. Toivottavaa on, että myös muut moottoripyöräilijät ja moottoripyöräkerhot ilmoittaisivat, mikäli tällaisia vastaavia ”korjauksia” epäkuranteilla laitteilla on tehty, silloin voimme osoittaa korjaamisen tarpeen, Marja Kuosmanen kehottaa.

– Moottoripyöräilijälle sellainen tienkohta, joka nelipyöräiselle ei vielä ole vaarallinen, saattaa olla hengenvaarallinen.

– Liikenneympäristön merkitys moottoripyöräilijän turvallisuudelle on ensisijaisen tärkeä. Perusinfrastruktuurin kuntoon pitäisi voida luottaa. Tässä tilanteessa ongelman tekee poikkeuksellisen huolestuttavaksi se, että sen olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa, Kuosmanen korostaa.

– Tienpitäjä ei myöskään reagoinut kunnolla, ennenkuin vasta kun edunvalvontajärjestö otti asiassa yhteyttä.

– Toivomme, että ura täytetään mahdollisimman nopeasti, jotta ongelma poistuu päiväjärjestyksestä.

Prätkällä Töihin -päivässä keskityttiin myös suomalaisen kaupunkiliikenteen tilaan

SMOTON asiantuntija Veli-Pekka Ratinen.

Viime perjantain Prätkällä Töihin -päivä oli kelin puolesta harmaa, mutta se avattiin erittäin mielenkiintoisella tiedotustilaisuudella, jossa keskityttiin suomalaisen kaupunkiliikenteen tilaan Suomen Motoristit ry:n tekemän Mobility Testin pohjalta.

Tilaisuus oli MP-alan yhteistyöforumin, MCF:n, eli Motorcycle Cooperation Forumin käsialaa, ja siinä olivat puhujina SMOTOn Veli-Matti Ratinen, moottoripyöräkauppiaiden puheenjohtaja Mikko Summa sekä eurokansanedusta Petri Sarvamaa (kok) ja kansanedustaja, eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Markku Eestilä (kok) sekä Eduskunnan mp-kerho Arkadian puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Suutari (kok). Viimeisen puheenvuoron sai mp-tutkija Janne Saarikoski, joka tekee tutkimusta tulevaisuuden moottoripyöräilystä.

Mikko Summa: Mp-myynti hyvässä jamassa

Mikko Summa, Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja, Harley-Davidson, kertoi, että tilaisuus on ensimmäinen, jonka Motorcycle Cooperation Forum järjesti. Yhteistyö sai alkunsa hallituksen moottoripyöräverokaavailujen vastustamiseksi.

– Meillä oli tarve saada aikaan vahva mp-alan edunvalvoja, joka on proaktiivinen lainsäätäjän suhteen. Kaikkien meidän tavoitteena on myös alan koulutuksen ja osaamistason kehittäminen. Haluamme yhteisellä näkyvyydellä viedä tehokkaasti mp-alaa eteenpäin, Mikko Summa kertoi. – Tämä on meidän ensimmäinen yhdessä järjestämämme tapahtuma ja varmuuden vuoksi samaan aikaan Helsingissä ja Tampereella.

Summa myös selvitti Mp-kaupan tilaa, joka alkuvuoden spurtin jälkeen otti huhtikuussa vähän takapakkia ilmeisesti huonojen kelien vuoksi.

– Alkuvuosi näytti hyvältä, kääntymisen merkkejä näkyi jo viime vuoden loppupuolella. Sitten huhtikuun kylmyys vaikeutti, ja jäimme rekisteröintiluvuivsta. Alalla on kuitenkin sellainen kutina, että tilanne näyttää ihan mukavalta, Summa jatkoi.

Veli-Pekka Ratinen ja SMOTO: Liikkuvuustutkimus paljasti mopon ja moottoripyörän nopeimmiksi ruuhkaliikenteessä

Veli-Pekka Ratinen sai toisen puheenvuoron, jossa esitteli Suomen Motoristit ry:n tekemää liikkuvuustestiä, Mobility Testiä, jossa noin 12 kilometrin reitillä Helsingin aamuruuhkaliikentessä ajettiin sama reitti kuudella eri ajoneuvolla. Tarkoituksena oli selvittää, mikä ajoneuvoista on nopein ruuhkaliikenteessä. Kulkuneuvot lähtivät matkaan samasta paikasta suurin piirtein yhtä aikaa, ja moottoripyörä sekä mopo olivat nopeimpia. (Linkki tutkimuksesta kertovaan juttuun tässä).

– Tällaista tutkimusta Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty. Kerran aiemmin sitä on yritetty toteuttaa FEMA:n mallin mukaan, mutta silloin ei saatu tuloksia aikaiseksi. Tavoitteenamme oli selvittää, millaisia erityispiirteitä suomalaisessa ja helsinkiläisessä liikkumisessa on. Esimerkiksi sähköpyörä pärjäsi tutkimuksessa hyvin siksi, että valoissa joutui seisomaan jopa minuutin, jolloin sähköpyörä ehti saada kiinni edellämenijät, Ratinen selvensi.

– Splittauksen eli lane splittingin tulkitsimme juridisesti niin, että Kehä I:stä esimerkiksi on laitonta ajaa kaistojen välissä, kun liikennejono kulkee, mutta sitten kun jono seisoo, niin polkupyörät ja mopot voivat ajaa oikealta puolelta, moottoripyörät puolestaan vasemmalta valoissa kärkeen. Poliisin tulkinta eri puolilla Suomen saattaa olla toisenlainen.

Splittauksessa kävi kuitenkin ilmi, että sitä ei pysty käyttämään: mopot ja polkupyörät eivät kaupungissa mahdu oikealta ohi, koska kaistat ovat niin kapeat, ja moottoripyörät taas eivät mahdu, koska tilaa ei oikein ole, ja kulttuurinen asia on se, että sitä ei myöskään anneta, Ratinen valaisi.

– Helsingissä on tällä hetkellä 11 moottoripyöräparkkia, joissa on yhteensä 67 ilmaista moottoripyörien pysäköintiruutua. Jos niitä olisi enemmän, ja bussikaistojen käyttö olisi moottoripyörille sallittua, niin moottoripyöriä ja skoottereita olisi varmasti enemmän. Yksi tutkimuksen tuloksista on, että jalankulun, pyöräilyn ja autoilun välissä on gäppi, johon pitäisi ajatella myös sähköpolkupyöriä ja pieniä moottoripyöriä. Tulevaisuudessa voi olla, että liikkuminen on aivan erilaista.

Ratinen myös muistutti, että jos autoilu onkin turvallisempaa, niin työikäisten moottoripyöräillä kaupungissa liikkuvien onnettomuustilastot ovat pienet, ja autot puolestaan saastuttavat huomattavasti enemmän.

Petri Sarvamaa kannustaa edunvalvontaan

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kunnostautui aikanaan EU:n pohtiessa katsastuspakkoa moottoripyöräilijöille. Tai ainakin hän itse epäili sitä syyksi siihen, miksi oli saanut kutsun tilaisuuteen puhumaan.

– Moottoripyöräily on sen takia kiinnostava, että se on osa liikennettä, liikkumista ja liikennepolitiikkaa. Se on tärkeämpi, kuin mikä painoarvo sille annetaan ja tahtoo jäädä lapsipuolen asemaan. Hyvällä liikennepoliittisella ohjauksella se voisi vaikuttaa myönteisesti sekä talouteen että ympäristöön.

– EU:n vinkkelistä moottoripyöräilyn nykytilanne on varsin lyhyt tarina. Vuoden 2014 jälkeen ei ole säädetty mitään moottoripyöräilyyn liittyvää vuoden 2014 tyyppihyväksyntäasetuksen jälkeen. Vuonna 2015 muistiota päivitettiin – vedettiin yleisiä linjoja sen suhteen, mitä liikennepolitiikassa olisi tarkoitus tehdä, Sarvamaa selvensi.

– Vuoden 2014 eurovaalien jälkeen maailmanpolitiikka on ollut sekavassa tilassa. Sen vuoksi Euroopan liikennepolitiikka on jäänyt sivuun, kuten moni muukin asia. 31.5. tuli isohko tulevaisuuteen vaikuttava esitys komissiosta. Siinä käsitellään tienkäyttömaksujen lainsäädäntöä. Siinä ei ole vielä mitään mainintaa moottoripyöristä. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on yhtenäinen eurooppalainen tiemaksukäytäntö, jossa ovat mukana paketti- ja henkilöautot. Jäsenmaat päättävät itse, lähtevätkö mukaan vai eivät.

– Mikä on sitten moottoripyörien kohtalo tienkäyttömaksujen osalta? Nyt käytäntö on kirjava ympäri Euroopan. Se, että moottoripyörä on vielä katveessa, on hyvä puoli asiassa, sillä se on hyvää etsikkoaikaa SMOTOlle, Sarvamaa painotti. – Kannustan olemaan mahdollisimman paljon mukana ja läsnä EU-edunvalvonnassa. Pitää olla hereillä, millä ehdoilla asiaa saadaan jatkossa harrastaa.

– Liikennepolitiikassa kultaisia ohjenuoria ovat ympäristö, turvallisuus sekä kolmantena talous. Viimemainittu on vaikeammin hahmotettava, koska siinä on monia ulottuvuuksia.

– Tämä Mobility Test on erinomainen. Tuloksena on konkreettista selväkielistä tekstiä mitä Brysselissä ymmmärretään. On oltava hereillä ja etukäteen aktiivinen, jolloin saa aikaan asioita yhdessä muiden kanssa, kuten esimerkiksi FEMA:n kautta, Sarvamaa kehotti.

– EU:ssa on 35 miljoonaa moottoripyörää ja mopoa ja EU:n väestöstä jo 70% asuu kaupungeissa. Kannustan meitä kaikkia yhdessä viemään tätä viestiä eteenpäin: moottoripyörä ja mopo ovat loistava ekovaihtoehto kaupunkiin, Sarvamaa päätti.

Markku Eestilä haluaisi poistaa autoveron

Kansanedustajat Markku Eestilä (kuvassa vasemmalla) ja Eero Suutari.

– Moottoripyörällä ajamisesta on tullut mieleeni, että autolla voi tehdä virheen, pelti vain vähän kolisee, mutta moottoripyörällä puolestaan ensimmäinen virhe voi olla myös se viimeinen. On surullista, että suomalainen liikennekulttuuri on yhden asian juttu: nopeusvalvonta ja ylinopeuksien poistaminen on se ainoa, mitä tehdään, Eestilä arvioi.

– Pitäisi enemmän pohtia, mistä isossa kuvassa liikenneturvallisuus koostuu? Sen lähtökohtana on koulutus, ja nimenomaan asennekoulutus. Väärin käytettynä autot ovat moottoripyörien tappovälineitä. On opittava kunnioittamaan moottoripyöriä.

– Tieliikennelain 23 pykälässä puhutaan tilannenopeudesta sekä oman ajoneuvon tuntemisesta. Ennen puhuttiin tulevan tilanteen ennakoimisesta. Meidän pitäisi myös olla keskittyneitä ajamiseen, kun olemme matkassa autolla tai moottoripyörällä. Katseen pitää pysyä tiessä ja peileissä.

– Tässä korostuu myös turvavälien merkitys. Erityisesti autoilijoiden olisi ymmärrettävä, että moottoripyöräilijät ovat tasaveroisia tekijöitä liikenteessä.

– Koska kukaan ei ole seppä syntyessään, niin ajoharjoittelun merkitys on suuri. Suomessa on olemassa joitakin kymmeniä ratoja, jotka mahdollistavat vapaaehtoisen harjoittelun, ja ne ovat erittäin tärkeitä moottoripyöräilevälle yhteisölle. Kaikki lähtee siitä, että hallitsee moottoripyörän tai auton hyvin eri tilanteissa, jarrutustekniikka on tässä yksi olennaisimmista asioista.

– Asian toinen puoli on lainsäädäntö ja verotekijät. Esimerkiksi mitä vanhempi auto- ja mp-kanta, sitä vaarallisempaa on ajaa. Erityisesti uusissa autoissa on uutta teknologiaa, jota vähitellen on tullut myös moottoripyöriin. Yksittäisenä kansanedustajana minulla on jo pitkään ollut se näkökulma, että autovero pitäisi poistaa, sillä uudet autot ovat paljon turvallisempia ja lisäksi ne saastuttavat vähemmän. Kaksipyöräiset eivät puolestaan saastuta niin paljon kuin autot, aikanaan moottoripyöräilyä harrastanut Markku Eestilä kertoo.

Eero Suutari patistelee ajoharjoitteluun

– Olin isäni Jawan kyydissä paljon aikanaan, ja minulla on ollut moottoripyörä vuodesta 1973 lähtien. Joka kevät pistos on samanlainen: pyörä odottaa Kainuussa, ja kilometrejä tulee vuosittain noin 15 000. Olen ehtinyt ajaa jo yli 500 000 kilometriä, ja hauskaa on se, että moottoripyöräillessä ikä ei paina samalla tavalla kuin autoillessa.

– Huolissani olen siitä, että moottoripyörien keski-ikä Suomessa on 18 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että tyypillinen moottoripyörä on vuosimallia 1999. 90-luvun moottoripyörät ovat tosi turvattomia uusimpiin pyöriin verrattuna: kun hyppäät sellaisen selkään uuden pyörän jälkeen, tiedät, että museopyörästä on kysymys.

– Minusta liikenteen turvallisuus on ykkösasia myös moottoripyöräillessä. Suomi on hoitanut hyvin katsastusasiaa, se on erikoistapaus, ja siinä SMOTO on tehnyt erittäin hyvää työtä. Tekninen vika aiheuttaa korkeintaan prosentin vakavista loukkaantumisista tai kuolemaan johtaneista mp-onnettomuuksista. 20 kuollutta per vuosi silti tietysti edelleen liikaa.

– Joka kevät kannattaa tehdä ajoharjoittelua uudestaan ja uudestaan sekä katsoa, mikä on hiekkatilanne kaduilla ja teillä. 70-luvulla puhuttiin, että moottoripyörä on huono liikenneväline, koska aiheutti paljon kuolemia. Moottoripyöristä tehtiin ei niin hyväksyttyjä, se vain ei ”ollut aikuisen miehen työväline”. Isäni ajoi työmatkat moottoripyörällä 60-luvulla, 70-luvulla niitä ei voinut ajaa, kun nyt taas uskalletaan kertoa, että käydään moottoripyörällä töissä, Eero Suutari selventää.

MP-tutkija Janne Saarikoski uskoo moottoripyöräilyn hauskuuskertoimeen

MP-tutkija Janne Saarikoski

Janne Saarikoski nauroi tulleensa itse paikalle vuoden 1999-mallisella moottoripyörällä – kunniakkaasti.

– Moottoripyöräilijä tarvitsee turvallisesti ajaessaan ennakointia, ja sitä kaipaa myös koko mp-ala. Suomalaista moottoripyöräilyä ei ole kovin paljoa tutkittu, joten aloin tehdä väitöskirjaa aiheesta. Tutkimuksen työnimi on ”Prätkä 2040”, Tampereen Teknisessä korkeakoulussa työskentelevä Saarikoski kertoi.

– Tutkimuksen tavoitteena on luoda visio siitä, mitä moottoripyöräily voisi olla silloin. Siitä on hyötyä sekä itse alalle että myös päätöksiä tekeville virkamiehille.

– On villi ajatus, että tänä vuonna syntyvistä lapsista kukaan ei välttämättä aja autoa itse vuonna 2040. Ja toinen kysymys on se, että saako, onko enää mahdollista ajaa moottoripyörällä vuonna 2040?

– Mitä muutoksia on tulossa; miten digitalisaatio vaikuttaa mukavuuteen, kuskin opastukseen, ajovakauteen ja jarruttamiseen. Millä tavalla moottoripyörän lisääntyvä älykkyys on hyväksyttävää, ja miten tieto kuljettajalle välitetään?

– Entä mikä on sähkömoottoripyörän tilanne? Suomalaiset eivät tunnu lämpiävän edes sähköautolle, entä sitten sähkömoottoripyörille? Itse uskon vahvasti sähkömoottoripyörien tulevaisuuteen, Saarikoski paljastaa.

Oma lukunsa ovat myös moottoripyöräilijöiden osaamistarpeet tulevaisuudessa.

– Koulutusta ollaan ajokorttiasetuksen muutoksessa leikkaamassa rajusti. Teoriaa jää pois, samoin ajokoulutusta. Vuonna 2040 kuljettajan osaamistaitovaatimukset ovat erilaisia kuin esimerkiksi kytkimen käyttö nyt.

– Toinen mielenkiintoinen kysymys on motoristien ja robottiautojen tilanne. Miten moottoripyörät sopivat mukaan sekaliikenteeseen, vai kielletäänkö niiden käyttö?

– Toisaalta on puhuttu moottoripyöräilyn Fun Factorista: ajonautintoa haluavia riittää varmasti jatkossakin. Kaikkien kyselyjen mukaan moottoripyöräilyä harrastetaan sen takia, että se on kivaa. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, niin moottoripyöräilyn tulevaisuus on taattu, tutkija Janne Saarikoski uskoo.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi SMOTOn markkinointivastaava Marko Saarinen.

Kuvagalleria tiedotustilaisuudesta ja koeajotapahtumasta:

« 1 annettu 3 »

Suomen Motoristit ry on huolissaan kasvavan peurakannan moottoripyöräilijöille aiheuttamista riskeistä

Hirvi- ja peuraeläinonnettomuuksien määrä sekä loukkaantuneet ja kuolleet 2003-2015

Suomessa tapahtuu noin noin 1808 hirvionnettomuutta ja 3659 peurakolaria, eli yhteensä 5467 hirvieläinonnettomuutta vuosittain, mutta moottoripyöräilijöiden osuus näistä onnettomuuksista on arvoitus, sillä niitä ei erikseen tilastoida.

Tieliikenneonnettomuuksissa peurojen kanssa loukkaantuu kuitenkin vuosittain useita kymmeniä ihmisiä. Peuraonnettomuudet ovat niin yleisiä, että 2015 poliisi linjasi, että se käy peurakolaripaikalla vain silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät sen läsnäoloa.

Liikennevirasto tilastoi poliisin ilmoituksen perusteella teillä tapahtuneet törmäykset hirvien sekä peurojen ja kauriiden (valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeura sekä metsäkauris) kanssa. Onnettomuudet jaotellaan hirvi- ja peuraonnettomuuksiin, joihin sisältyvät kaikki pienten hirvieläinten kanssa tapahtuneet onnettomuudet.

Moottoripyöräilijä on kaksipyöräisenä ja suojakuorettomana paljon heikommassa asemassa peuraeläinten kanssa tapahtuvissa törmäyksissä kuin autoilijat.

Suomen Motoristit ry. muistuttaakin kaikkia moottoripyöräilijöitä siitä, että peuroista varoittavat merkit on syytä ottaa tosissaan ja ajaa erityisen varovaisesti peurojen esiintymisalueilla.

Toiseksi Suomen Motoristit ry on sitä mieltä, että peurojen määrää voitaisiin riistanhoidollisesti vähentää. Eri asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on selvinnyt, että kaatolupien lisääminen olisi nopein tapa vähentää peurakolareiden riskiä.

Kauriit ja peurat ovat osallisina useissa kolareissa, eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen alueella, missä niiden kanta on tiheimmillään. Niillä ei ole ruuhka-Suomessa luonnollisia vihollisia, joten kantojen viimeaikainen kasvu on pahentanut ongelmaa dramaattisesti.

Peurakantojen kasvun myötä seuraa myös peurakolareiden määrän kasvu.

Muita keinoja peurojen aiheuttamien liikenneonnettomuusriskien pienentämiseen ovat esimerkiksi riista-aidat, mutta tiheän asutuksen alueella niiden vaikutus on rajallinen.

Suomen Riistakeskuksen mukaan hirvieläinten metsästys voisi myös alkaa aiempaa aikaisemmin eli 1.9. lukien vahinkojen estämistarkoituksessa. Valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksellä voitaisiin maatalousvahinkojen lisäksi vähentää paikallisesti myös liikennevahinkoja, koska metsästystä voitaisiin harjoittaa muillakin alueilla kuin pelloilla. Tämä mahdollistaisi metsästyksen tehostamisen vahtimalla erityisesti vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä jo syyskuun alusta lähtien, millä voitaisiin pienentää kantaa paikallisesti jo alkusyksystä vilkkaasti liikennöityjen teiden ja siten valkohäntäpeurojen liikennevahinkojen kannalta riskialttiimmilla alueilla.

Hyväntekeväisyys-Rautaperseajo syöpälasten hyväksi elokuussa – osallistu!

IBA Finland järjestää 5. – 6.8.2017 Hyväntekeväisyysajon, jonka ajotarkastusmaksujen tuotto käytetään Oulun yliopistollisen sairaalan syöpälasten hyväksi. Konkreettisena tavoitteena on 150 rautaperseajoa kyseisenä viikonloppuna. Tämä mahdollistaa osaston hankkimaan käyttöönsä tarvitsemansa kipupumpun. Rahasumma saadaan kokoon näiden ajojen ajotarkastusmaksujen tuoton luovuttamisesta hyväntekeväisyyteen.

Rautaperseajo? Mikä se sitten on? Vähintään 1000 mailin (=1609km) pituinen matka-ajo jonka aikaraja on 24h. Ajoreitti todistetaan kuitein ja ajosuoritus tarkastetaan ja hyväksytään IBA Finland ry. yhdistyksen toimesta.

Rautaperseajo ei ole kilpailu eikä kilvanajo, vaan ennalta suunniteltu matka-ajo, joka suoritetaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti tietyssä tavoiteajassa. Ajosuoritus tulee dokumentoida yhdistyksen sääntöjen mukaan.

Vuosittain suomalaiset ajavat eri pituisia ja vaativuudeltaan eri tasoisia Rautaperseajoja n.750kpl.

Hyväntekeväisyysajo toteutetaan “Superviikonloppuna”, jolloin Rautaperse- kuljettajilla on yksi “pakollinen” kuittipiste Porissa, josta he saavat ajoonsa yhden ylimääräisen kohdekäyntitodistuksen.

Eri puolelta Suomea starttaaville kuljettajille on tarjolla valmiiksi suunniteltuja reittejä, joista ensikertalainenkin löytää itselleen sopivan.

Superviikonlopun tapahtumia voi seurata yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa.

– Tervetuloa mukaan matkaan, ajamaan, seuraamaan, olemaan mukana, toivottaa IBA Finlandin puheenjohtaja Pekka Autio.

IBA Finland ry on moottoripyöräkerho, joka on Suomessa valtuutettu tarkastamaan ja hyväksymään rautaperseajoja. IBAF on myös SMOTO:n jäsenkerho.

Kevät tulee – nyt on motoristin aika poistaa ruosteet ajotaidosta!

Lumet häviävät teiltä kiihtyvää vauhtia ja kelit lämpiävät, mutta kannattaa muistaa pari asiaa: talven jäljiltä ajotaidot ovat ruosteessa ja kaipaavat lämmittelyä. Lisäksi autoilijat ovat unohtaneet moottoripyöräilijöiden olemassaolon, eivätkä näe näitä liikenteessä. Mikä avuksi?

Suomen Motoristit ry. eli SMOTO ei  järjestä moottoripyöräilijöille ruosteenpoistoa, mutta monet jäsenkerhoistamme ja  moottoripyöräkerhot järjestävät, joten niiden sivustoja ja jäsentiedotteita on syytä seurata silmä tarkkana.

Mikäli ehdit ajamaan jo ennen kursseja, niin omaehtoista ajoharjoitteluakaan ei kannata unohtaa. Markettien ja oppilaitosten parkkipaikat silloin, kun niillä ei ole muuta käyttöä, ovat sopivia paikkoja rauhalliseen harjoitteluun.

Katsastusasemien yhteydessä voi myös olla pienimuotoinen ajoharjoittelurata. Jos, niin voit käydä kysymässä, saako sitä käyttää aukioloajan ulkopuolella.

Olennaista on, että on käytettävissä paikka, jossa muun liikenteen häiritsemättä pystyy harjoittelemaan ajamista: kääntymistä, jarruttamista, hidasajoa, sekä mitä muuta järkevissä rajoissa mieleesi tulee.

Liikenteen seassa ensimmäiset kilometrit, jopa ensimmäiset sadat kilometrit menevät pyörään totutteluun sekä sen muistamiseen, miten kaikki taas tapahtuukaan, ja miten ympäristöön kannattaa reagoida.

Ohjaaminen ja tasapaino sekä muun liikenteen havainnointi palautuvat pikku hiljaa kilometrien karttuessa. Kauden alussa yllätyksellisiä tilanteita teillä ovat aiheuttamassa mm. routavauriot, hiekoitussora, muun liikenteen tottumattomuus pyöriin, sekä mahdolliset varjoisten alueiden jäätyneet tiet. Myös pien- ja isommatkin eläimet sekä sisäkaarteiden irtosora lisäävät omat haasteensa liikenteeseen.

Nyt kun aiottu moottoripyörävero saatiin torpattua kovan vääntämisen jälkeen, niin hyvä tapa palkita oma panoksesi asiassa on mennä ennakoivan ajon tai ruosteenpoistokoulutukseen. Se yhdessä omaehtoisen harjoittelun kanssa takaa turvallisempia kilometrejä kesälle!

Ja muistathan myös huoltaa moottoripyöräsi ennen tien päälle lähtöä ja varmistaa, että kaikki hallintalaitteet toimivat normaalisti.

Omat valinnat ovatkin tärkeä osa motoristin turvallisuutta.  Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä ”Tiedä mitä teet, huomioi muut tiellä liikkujat ja riskit. Ennakoi”, toivoo SMOTO.