Uutisarkisto

Lähetä SMOTOlle sähköpostia

Risuja, ruusuja, kysymyksiä, muuttuneet yhteystietosi ym – lähetä meille sähköpostia:

webmaster (ät) smoto.fi

Viides Motoparlamentti: tuloksekasta keskustelua ja parannusehdotuksia motoristien turvallisuuden kehittämiseksi

IMG_3368bSMOTO eli Suomen Motoristit ry järjesti jo viidennen Motoparlamentin Helsingissä maanantaina 2.11. Parlamentin pääteemana oli tänä vuonna motoristien turvallisuus ja sen parantaminen.

Teema oli jaettu kolmeen moottoripyöräilyä koskettavaan aihealueeseen: asenteet ja niiden vaikutus liikenteessä, näkyminen ja huomatuksi tuleminen, sekä päätöksenteon tueksi saatavan vertailukelpoisen tutkimustiedon saanti.

Paikalle oli saatu suomalaisen liikenteen parissa toimivien raskas kaarti. Mukana oli edustajia poliittiselta ja virkamiestasolta sekä eri järjestöistä. Tilaisuus koostui alustuksista sekä yleisöllekin videoidusta keskusteluosuudesta. Motoparlamentti oli toteutukseltaan varsin ainutlaatuinen, ja toivottavasti johtaa vakiintuneeseen käytäntöön ja hyvään yhteistyöhön toimijoiden välillä jatkossakin.

Tiukat alustukset

IMG_3370a

Marja Kuosmanen

Alustusosuuden aloitti SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen, joka totesi lyhyesti moottoripyöräilijän olevan heikossa asemassa muuhun liikenteeseen verrattuna. Tämä siitä huolimatta, että moottoripyöräilijöiden määrä on 2000-luvulla kolminkertaistunut 240 000:een. Hän kaipasi sitä, että heidät otetaan vakavasti ja tasa-arvoisesti huomioon muiden tiellä liikkujien kanssa.

Motoparlamentin tavoitteiksi hän määritteli turvallisuuden parantamisen, vuoropuhelun eri sidosryhmien kanssa sekä hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistyön.

Lisäksi pitää pystyä kehittämään onnettomuuksien tilastointia, tiedonkeräysjärjestelmiä sekä varmistaa saadun tiedon laadukkuus. SMOTO haluaa myös kustannustehokkaita keinoja edistää kuljettajakoulutusta.

Valkoinen kirja

IMG_3377b

Merja Kyllönen

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi omassa alustuksessaan, että EU:n liikenteen vuoden 2011 Valkoisesta kirjasta on tehty väliarvio 2015, jossa yksi olennainen kohta on liikennemuotojen aito yhteentoimivuus ja yhdistettävyys. Kyllönen totesi tämän olevan erityisen vaikeaa suomalaisille, koska tuppaamme erittelemään kunkin liikennemuodon aina erikseen.

Lisäksi ollaan siirtymässä Eurooppalaisittain vähäpäästöisempään liikenteeseen, jossa kaksi- ja kolmipyöräinen liikenne on vahvoilla. 2-pyöräinen liikenne on tehokkaampaa ja helpoimmin järjestettävissä.

Uutta eurooppalaisittain on myös ihmisten asettaminen liikennepolitiikan ytimeen; asiakkaalla on oikeus valittaa huonosta liikennekokemuksesta. Suomessa asenne on jo nyt ihmislähtöinen.

2-pyöräisen liikenteen asemaa korostaa se, että yhä useammin sähköisillä 2-3-pyöräisillä on merkittävä rooli myös kestävän liikkuvuuden kannalta etenkin kaupungeissa, jotka ovat ruuhkaisia. Ne tarjoavat ratkaisun sekä pysäköintiongelmiin että toimivan vaihtoehdon pienlogistiikan järjestämiskysymyksissä.

Kyllönen oli yleisellä tasolla huolestunut digitalisaation mahdollisuuksista: niissä liikenne nähdään muuta yhteiskuntaa palvelevana ja hyödyllisenä. Mikäli Suomessa ei toimita aktiivisesti, USA ja Kiina painavat parissa vuodessa ohi.

– Moottoripyörien katsastuspakkoa ei ole tulossa ennen vuotta 2022, mutta rajavuosi sisältää vaihtoehdon, jolloin sitä ei tarvitse järjestää, jos synnytetään toimiva vaihtoehto, jolla kaksipyöräisten turvallisuus taataan. Vuoteen 2017 mennessä meillä on oltava uskottava paketti esitettävänä, jolla korvaamme varsinaisen katsastusmenettelyn. Suomi on panostamassa käsitykseni mukaan tähän korvaavaan vaihtoehtoon, Merja Kyllönen totesi.

Moottoripyörä osana liikennejärjestelmää

IMG_3382c

Kirsi Miettinen

Liikenneministeriön Liikennepolitiikan osaston liikenteen turvallisuus- ja automatisaatioyksikön johtaja lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen puolestaan puhui moottoripyörästä osana liikennejärjestelmää.

Hänen lähtökohtanaan oli digitalisaatio ja normien purkaminen sekä sen vaikutus moottoripyöräilyyn. Tulevaisuuudessa liikenteen turvallisuus parantuu digitalisaation ja esineiden internetin kehittymisen myötä.

Suomi voisi olla myös edelläkävijä alalla robotisaation ja ohjelmisto-osaamisen sekä esimerkiksi laserkeilaskannaamisen myötä.

Ne voisivat tuoda turvaa moottoripyöräilijän havaitsemiseen ajoneuvojen välisellä kommunikaatiolla ja tiedonsiirrolla. Kun moottoripyörä näkyy huonosti tietyissä tilanteissa, ajoneuvojen välinen kommunikointi voi tuoda ratkaisun.

Luvassa on myös tieliikennelain kokonaisuudistus syksyllä 2016, ja laki tulee voimaan 2018. Myös Miettinen kaipaa enemmän ja parempaa tutkimustietoa, jotta voitaisiin kehittää paremmat mittaristot.

Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö motoristeilla on muitakin pakollisia ajovarusteita kuin kypärä. Keskustelu jatkuu asiantuntijaryhmässä ja ensi keväänä myös sidosryhmien kanssa.

Vakuutusyhtiön puheenvuoro

IMG_3388d

Timo Vuorinen

IF- vahinkovakuutusyhtiön johtaja Timo Vuorinen otti kantaa motoristionnettomuuksiin vakuutusyhtiön näkökulmasta. Hän tähdensi sitä, että dataa on hyvin käytössä.

Esimerkiksi hinnoittelua on kehitetty onnettomuustietojen perusteella saatujen riskiarvioiden mukaan. Tämän mukaan 20-vuotias kuljettaja, jolla on tuliterä supersport-pyörä, on riskinä kaksikymmenkertainen verrattuna 45-vuotiaaseen kuljettajaan, joka ajaa käytetyllä touring-pyörällä.

Onnettomuuksissa tyypillisin riskitekijä on Vuorisen mukaan liian suuri tilannenopeus, joka on vaikuttavana tekijänä noin puolessa onnettomuuksista.

Ne ovat yksittäisonnettomuuksia, ja pyöränhallinta on niissä menetetty liian suuren tilannenopeuden vuoksi yli 30 % tapauksista.

Toisena tulevat ennakointi- ja tilannearviointivirheet. Autoilijoiden on vaikea esimerkiksi havaita moottoripyörä tai sitten autoilija tekee jotain yllättävää.

Kolmas oma ryhmänsä ovat onnettomuudet, joissa on moottoripyörän lisäksi mukana myös muita osapuolia. 60-70% näistä on sellaisia, että moottoripyörällä on tultu tilanteeseen liian lujaa.

Vuorisella oli tarjottavanaan yksinkertainen ja tehokas kehoitus motoristille: Pidä ajotaitoasi yllä ja muista oikean asenteen merkitys.

Poliisin näkökulma

IMG_3392e

Samppa Holopainen

Poliisihallituksen liikenneturvayksikön Samppa Holopainen totesi, että poliisi toimii tasapuolisesti kaikkia liikenteeseen osallistuvia, myös moottoripyöräilijöitä kohtaan. He ovat pääosin samanlaisia tiellä liikkujia kuin kaikki muutkin.

Poliisi kohdentaa liikenteen valvontaa sinne, missä onnettomuuksia sattuu eniten, mikä tulkitaan helposti siten, että poliisi valvoo motoristeja.

– Pääosa motoristeista on fiksua porukkaa, ja ymmärtää heikomman asemansa liikenteessä.

Holopainen oli huolissaan mediasta, joka nostaa liikaa esille kuvia keulijoista kuten myös sosiaalinen media.

Hänen mielestään motoristeille pitää jakaa tietoa asioista, jotka kasvattavat onnettomuusriskiä.

Myös Holopainen korosti motoristien asenteen merkitystä.

– Liikenneifnra ja varusteet paranevat koko ajan, ja jos liikennesääntöjä noudatetaan, pitäisi liikenneturvallisuuden suhteessa motoristien määrään parantua, Holopainen uskoo.

Alan yhdistystoiminnan oma merkitys

IMG_3397f

Marko Sillanpää

Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää korosti moottoripyöräalan oman yhdistystoiminnan merkitystä.

– Esimerkiksi ilmailupuolella turvallisuustaso on suoraan verrannollinen siihen, miten oma yhteisö asiaan suhtautuu. Motoristien osalta tiellä on myös muita liikkujia, joten asia ei ole yksin motoristien varassa.

Sillanpää totesi, että kuolemaan johtaneiden mp-onnettomuuksien määrät ovat vähentyneet. Motoristien osuus on 7 % tieliikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista. Kuolinaineistosta on vaikea tehdä johtopäätöksiä, kun niitä on niin vähän, ja vuosittaiset satunnaiset vaihtelut ovat suuria.

Yli puolet kuolemaan johtaneista tapahtumista on yksittäisonnettomuuksia. Miten paljon ne ovat asenteista johtuvia? Loukkaantumisissa profiili on erilainen. Yksittäisonnettomuudet ovat usein kaatumisia tai suistumisia.

Yleisiä riskitekijäitä ovat ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus sekä alkoholi ja muut kuljettajan tilaan vaikuttavat tekijät, asenteet sekä moottoripyörän jarrutettavuus.

Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksissa 3/4 tapauksista pääaiheuttajana on auto, mutta myös moottoripyöräilijöillä on riskitekijänsä.

Autoilijoilla on ongelmia liikennetilanteiden ennakoinnissa ja puutteellisissa toimintavalmiuksissa. Motoristeilla taas nopeuden lisäksi liikennetilanteiden ennakoinnissa.

Motoristien elämään voivat vaikuttaa jatkossa myös ikääntyvät autonkuljettajat, joita pyritään pitämään ratissa mahdollisimman pitkään, koska halutaan turvata ihmisten omatoiminen liikkuminen.

Sillanpää kertoi, että yhtenä kehityskohteena on vakavista loukkaantumisista saatava tieto, jolle on rakennettu yhteinen eurooppalainen kriteeristö. Tietoa aletaan saada sairaaloista tämän vuoden mittaan, jolloin saatavan datan määrä viisinkertaistuu nykyiseen verrattuna. Se taas antaa mahdollisuuksia turvavarusteiden kehittämiseen ja muuhun kehitystyöhön.

Keskustelua painopisteistä

Luento-osuuden jälkeen käytiin Motoparlamentin puheenjohtajana toimineen Aki Lumiahon vetämänä keskustelu, jossa kiinnitettiin huomiota eri painopistealueisiin.

Yksi kysymyksistä koski ruuhkautuvaa kaupunkiliikennettä ja kaksipyöräisiä ratkaisuna tilanteeseen.

Liikenneturvan Martti Korhonen totesi, että kehitystyölle on nykyisellään kaksi lähtökohtaa joukkoliikenne ja autoilu. Kolmantena on kevyt liikenne; polkupyöräverkosto ja kävelykadut. Muihin 2-pyöräisiin ei juuri asemakaavavaiheessa kiinnitetä huomiota. Mp on ollut sivuosassa. Joukkoliikennekaistojen käyttö pitäisi ottaa vakavasti keskusteluun mukaan.

Trafin Marko Sillanpää kommentoi katuverkkoa ja katuverkon liikennejärjestelyjä siten, että se on kilpailua niukasta tilasta, ja joukkoliikenteelle annetaan etusija.

Suomen Autoliiton Jarmo Jokilampi oli sitä mieltä, että mopot ja skootterimopot ovat vailla paikkaa joukkoliikenteessä. Ne eivät sovi pyöräteille lasten ja mummojen mukaan. Mikä se paikka oikeasti on?

Liikenneturvan Anna-Liisa Tarvainen taas oli kokenut, että asenteissa on kehittämisen varaa. Moottoripyörä ei ole pelkkä harrastus, vaan myös kulkutapa paikasta toiseen. Tulossa on myös jalankulkijoille sähköisiä kuljettimia, joille pitää löytää paikka. Pitää miettiä että kaikille on varmasti sijansa.

Suomen Moottoriliiton Kurt Ljungqvist puolestaan totesi, että hyvät pysäköintimahdollisuudet lisäisivät kaksipyöräisten käyttöä. Italiassa asia on hoidettu hyvin: skoottereille on parkkialueet joihin helppo ja vaivaton tulla.

Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari oli huolissaan siitä, että uudet ajoneuvoluokat tuovat ongelmia. Kun puhutaan kaupunkiliikenteestä, nopeustaso pitää huomioida, koska samoille väylille laitetaan eri nopeuksisia ajoneuvoja. Nopeustaso on korostetussa asemassa, jos tulee konflikteja ajossa. Hyvä ottaa huomioon, että ympäristö pystyy adaptoitumaan asiaan.

Länsi-Uudenmaan poliisin Jussi Päivänsalo taas totesi, että kaistojen välissajon osalta pitää miettiä sivumarginaaleja. Asia ei ole aivan helppo.

Moottoripyöräonnettomuudet: motoristia ei huomata, ”en nähnyt”

Keskustelunaihe: Useissa tutkimuksissa on huomattu, että motoristin ajovaloilla tai huomioliiveillä ei ole ollut vaikutusta näkyvyyteen.

Martti Korhosen mielestä huomioliivi näkyy endurolla tai nakupyörällä ajettaessa, muilla huonommin. Valosäädöksien pitäisi olla sellaiset, että ne mahdollistavat riittävän valotehon. Motoristeilla on myös menossa asennemuutos: ajovarusteissa alkaa olla huomiovärejä.

Aki Lumiaho: monissa uusissa ajovarusteissa turvaväri on hihassa, se näkyy.

Kalle Parkkarin mukaan vaikuttaa siltä, että motoristeilla on tapana yliarvioida omaa näkymistään, siinä on kehittämisen varaa. Huomiota herättävät vaatteet tuskin heikentävät turvallisuutta, jollei yliarvioi niiden näkyvyyttä. Autonkuljettajille on haaste arvioida myös etäisyydet oikein.

Kurt Ljungqvist: – 10 vuotta sitten yli 90 % asuista oli mustaa. Joten parempaan suuntaa ollaan menossa. Omakohtaisia kokemuksia minulla on siitä, että moottoripyörien valot huononivat 2000-luvun alussa. Mentiin pieniin optisiin valoihin, jotka näkyvät huonosti. Poliisi on edelläkävijä, koska pyörissä on hyvin näkyvät LED-valot. Mp-teollisuudella on paljon tekemistä asiassa.

Katsojalta tuli tähän kysymys, voiko näkyvistä ajovarusteista saada alennusta vakuutusmaksuissa?

– Aivan mahdollista, jos on tutkimustuloksia, että niistä on hyötyä, totesi IF:in Timo Vuorinen, ja Vakuutusyhtiöiden keskusliiton Ulla Niku-Keskinen oli samaa mieltä.

IMG_3367bTilastoinnin puutteet

Keskustelun vetäjä Aki Lumiaho totesi, että Suomessa ei ole tilastotietoja, onko mp-onnettomuuteen joutuneella ajo-oikeutta ollenkaan, onko pyörä oma, lainattu vai varastettu, tai onko kuljettaja huumeissa, humalassa tms. Ruotsissa on kyseinen data saatavilla, ja ainakin puolessa tapauksissa näin on ollut.

Kalle Parkkari totesi, että kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta tieto on saatavissa. Noin viidennes ajaa niissä ilman ajo-oikeutta. Tiedon käyttöä pyritään lisäämään ja laajentamaan vakaviin vammautumisiin, joita on viisi kertaa enemmän.

Marko Sillanpää pohti, että tiedon kokoaminen ja tekeminen julkiseksi on valtion käsissä, ja että kyse on myös toimijoiden yhteistyöstä, jota nyt olisi ajettava eteenpäin.

Samppa Holopainen puolestaan mietti, että päihteiden vaikutuksessa tai ajo-oikeudetta-ajamisen verifioinnissa tiedon keruu voi tuoda luotettavuuden osalta ongelmia.

– Suomessa on loistava yhteistyön perinne, dataa kerätään eri puolilta ja sitä myös jaetaan. Tärkeä saada tietoa uusista tarpeista ja katsoa eteenpäin ja hyödyntää tietomassat mahdollisimman tehokkaasti, Kalle Parkkari uskoo.

Yleisökysymykseen miten jo tähän mennessä kerätty tieto saadaan hyötykäyttöön perusmotoristille, osanottajat vastasivat, että Liikenneturvan päätehtävä on jakaa tietoa käyttäjille siitä, mitä voimme oppia kuolonkolareista.

– Tarjolla on myös eri tasoisia tiedonlähteitä. Mitä vakavampi onnettomuus, sen tarkempaa tietoa kerätään. Se ei estä keräämästä tietoa myös lievemmistä onnettomuuksista. Korvauksiin johtaneista onnettomuuksista tulee dataa vakuutusyhtiöiltä keskusjärjestölle. Siitä löytyy sitten tietoa, miten voimme arvioida asiaa eteenpäin, Kalle Parkkari kertoi.

Ajotaidon osalta käytiin pieni keskustelu, jossa todettiin, että parasta on treenata sitä ohjatusti esimerkiksi ennakoivan ajon koulutuksessa. Peistä taitettiin myös siitä, mikä olisi paras tapa tukea koulutuksia.

(EM)


Artikkeli videoidusta Motoparlamentti 2015 paneelikeskustelusta osoitteessa http://www.smoto.fi/?p=3441

Motoparlamentti sivu tausta-aineistoineen osoitteessa http://www.smoto.fi/?page_id=2790