Uutisarkisto

Lähetä SMOTOlle sähköpostia

Risuja, ruusuja, kysymyksiä, muuttuneet yhteystietosi ym – lähetä meille sähköpostia:

webmaster (ät) smoto.fi

Motoparlamentti 2015 -keskustelu

IMG_3412bKeskustelijoina panelissa olivat SMOTOn Marja Kuosmanen, europarlamentaarikko Merja Kyllönen, Poliisihallituksen Samppa Holopainen, Marko Sillanpää Trafista, Liikenneviraston Mirja Noukka, Liikenneturvan Martti Korhonen, IF:in Timo Vuorinen, Liikennevakuutuskeskuksen Kalle Parkkari, Suomen Autokoululiiton Jarmo Jokilampi ja Suomen Moottoriliiton Kurt Ljungqvist. Tätäkin keskustelua veti ja kysymyksiä esitti SMOTOn Aki Lumiaho.

Ensimmäinen keskustelunaihe oli asenteet ja niiden vaikutukset liikenteessä: toteutuuko autoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tasa-arvo liikenteessä?

Se, että bussikaistojen käyttö on avattu motoristeille, on saanut kaikilta osapuolilta kiitosta ja varauksetonta kannatusta ainakin Tukholmassa ja Englannissa, mitä mieltä?

bus-lane– Poliisi keskittyy valvontapuoleen. Mutta bussikaistojen avaaminen moristien käyttöön on selvittämisen arvoinen asia. Olennaista on, pystytäänkö joukkoliikenne hoitamaan silti edelleen. Liikenteen sujuminen on moottoripyöräilijöiden itsensä kannalta varmasi hyvää. Mutta kun muissa Pohjoismaissa on viety asiaa tähän suuntaan, niin se osoittaa sen, että asiaa kannattaa selvittää, Poliisihallituksen Samppa Holopainen uskoi.

Miten Liikenneturva puolestaan kehittää omaa kouluttajakoulutustaan?

– Koko järjestelmä perustuu siihen, että kouluttaja opettaa koulutettavia, mutta koko ajan pitää tehdä jatkuvaa kehitystyötä. Palautetta tulee kentältä koko ajan ja asioita yritetään muokata siihen suuntaan. Pitäisikö koulutus virallistaa tai lisensioida, on oma kysymyksensä, jos, niin siihen tulee maksut päälle. Mutta Liikenneturva panostaa koko ajan koulutuksen kehittämiseen, Martti Korhonen totesi.

Keskustelua käytiin myös koulutuksen oikeasta kohdentumisesta, aina kurssit eivät tule täyteen, mutta toisaalla on vaikeuksia löytää kouluttajia. Tasapainotilaa tietysti haetaan, ja Liikenneturva on omalta osaltaan keskittynyt turvallisuuskoulutuksiin.

Vasemmalta: Martti Korhonen, Timo Vuorinen ja Kalle Parkkari

Vasemmalta: Martti Korhonen, Timo Vuorinen ja Kalle Parkkari

Yleisökysymyksessä puolestaan tiedusteltiin, että ”miten saisimme vakuutusyhtiöt suosimaan motoristien jatkokoulutuksia”?

Timo Vuorinen IF:istä totesi, että motoristit, jotka käyvät koulutuksissa, saavat edullisempia vakuutuksia bonusten muodossa. Motoristin ajotaito näkyy ajovuosissa. Jotta vakuutuksen hinnassa voisi ottaa koulutuksen huomioon, pitäisi olla standardoituja koulutuksia.

Kalle Parkkari kertoi, että liikennevakuutuksen turvallisuusmaksusta osa kohdistetaan Liikenneturvalle, joten koulutusjärjestelmä on jo tältäkin osin olemassa.

Jarmo Jokilampi uskoi, että asenne lähtee motoristista itsestään: – Ihan sama ollaanko oikeassa vai väärässä, motoristi jää aina hopealle.

Näkyminen ja huomatuksi tuleminen

Aki Lumiaho kysyi europarlamentaarikko Kyllöseltä, voiko Euroopan parlamentti myötävaikuttaa mp-teollisuuden tuotekehitykseen, että motoristi voisi valita paremmin näkyvän pyörän?

Kyllönen kertoi uskovansa digitalisaatioon ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin.

– Lainsäätäjä voi vaikuttaa valmistajan suuntaan lainsäädännöllä ja kertoa, millaisia ratkaisuja halutaan. Mutta miksei olisi mahdollista kehittää laitteistoa, jolla kaikki kaksipyöräiset tunnistetaan siten, että tunnistus vahvistetaan sekä 2- että 4-pyöräisissä? Jos motoristit ovat vailla parempia ratkaisuja, myös poliitikot toimivat haluttuun suuntaan, kunhan asia heille kerrotaan.

Vasemmalta: Marja Kuosmanen, Merja Kyllönen ja Samppa Holopainen

Vasemmalta: Marja Kuosmanen, Merja Kyllönen ja Samppa Holopainen

Martti Korhosen mielestä olennainen tieto on, että toinen osapuoli eli useimmiten autoilija ei pysty arvioimaan vastaantulevan mp:n vauhtia. Hän toivoi tähän tekniikkaa avuksi, koska ihmisen silmän arviointikyky on rajallinen.

Kurt Ljungqvist uskoi puolestaan, että radalla löytyvät rajat kokeilemalla sille, miten moottoriajoneuvo toimii kun sitä kiusataan äärirajoille. KymiRing-rata on ollut työn alla jo vuodesta 2008. Jos se toteutuu, niin siellä on mahdollisuuksia kokeilla mitä vain. Teknologiaa on käytettävissä, joten siellä voitaisiin kerätä dataa turvallisuuden kehittämiseen, koska teknistä osaamista kyllä löytyy. Suomessa olosuhteiden puolesta voitaisiin tehdä tuotekehitystä, josta eteläeurooppalaiset ja japanilaiset moottoripyörävalmistajat voisivat hyötyä todella paljon.

Martti Korhonen vastasi turvallisuuskysymykseen siten, että turvallisuudesta kannattaa puhua monesta näkökulmasta. Talvi tuo omat ongelmansa. Pitkä katko ajamisessa häivyttää taidon selkärangasta.

image2– Toinen asia on se, että meidän pitäisi pystyä keskittymään niihin asioihin, mitkä ovat moottoripyörissä eri tavalla kuin autoissa, kuten vaikkapa renkaitten merkitykseen Tiestön kunto on taas oma tarinansa, koska osassa teitä käytetään pinnotteita, jotka ovat kuin luistinrata. Yksi esimerkki on vaijerikaiteet: 3 kuukautta sen päätöksen jälkeen ettei Suomeen tule vaijerikaiteita, Simoon asennettiin sellaiset.

Jarmo Jokilammelta kysyttiin, miten B-ajokortin peruskoulutukseen voitaisiin liittää mp:n havaitsemisen ja liikkumisen arviointia, voisiko siihen liittää esimerkiksi ajosimulaattorikoulutusta?

Jokilampi kertoi, että marraskuun alusta tuli laki, joka mahdollistaa simulaattoriopetuksen, tämä avaa korttikoulutukseen aivan uusia mahdollisuuksia.

Vasemmalta: Jarmo Jokilampi ja Kurt Ljungqvist

Vasemmalta: Jarmo Jokilampi ja Kurt Ljungqvist

Merja Kyllönen oli myös sitä mieltä, että kyse on oikeanlaisesta kehityksestä.

– Laajentaisin sitä myös siihen, miltä liikennemaailma näyttää esimerkiksi raskaan liikenteen silmin. Uudet muodot opettaa antavat paljon uusia mahdollisuuksia.

Kysymys: isossa ajoneuvossa kuten busseissa on paljon kuolleita kulmia, löytyykö tähän jotain turvallisuutta parantavaa ratkaisua?

Jarmo Jokilampi totesi, että asian täytyy lähteä moottoripyöräilijästä itsestään. Hänen pyrkiä pois sellaisesta paikasta, jossa on piilossa isomman ajoneuvon varjossa tai suhteessa siihen.

Aki Lumiaho laajensi asiaa siten, että jos moottoripyörät ja skootterit voisivat myös käyttää bussikaistoja: päästäisiinkö tästä riskistä eroon sillä, että ajoneuvot olisivat samalla kaistalla?

Martti Korhonen totesi, että rekan katvealue on todella iso. Parastaikaa selvitellään pakkihälyttimen käytön laajentamista kääntymishälyttimeksi, jolloin muu liikenne voisi olla paremmin turvassa.

Katsojakysymys: milloin Suomessakin sallitaan pysäköityjen ajoneuvojonojen ohittaminen kaistojen välistä eli splittaaminen?

Jarmo Jokilampi otti kantaa asiaan siten, että liikennemäärät ovat melko pieniä Suomessa. On iso yllätys autoilijalle, kun joku ajaa kaistojen välissä, samalla se on iso riski kaksipyöräiselle. Splittaamisen salliminen vaatii isoja muutoksia.

– Tieliikennelain muutoksessa arvioidaan asiaa, mutta ensin kannattaa tehdä turvallisuusselvitys, Marko Sillanpää pohti.

Kysymykseen miten tieliikennelain uudistuksessa on otettu motoristit huomioon, Sillanpää vastasi, että kaikki tienkäyttäjät otetaan siinä varmasti huomioon, ja kaksipyöräiset ovat tietenkin mukana arvioinnissa.

vespaJarmo Jokilampi otti esille mopon paikan tiellä. Olisiko turvallisempaa, että ne liikkuisivat taajamissa samassa paikassa ajoradalla kuin moottoripyörät oikean reunan sijasta.

 

Keskusteluaihe kolme: oikean vertailukelpoisen tutkimustiedon saaminen päätöksenteon tueksi.

Aki Lumiaho esitti Marko Sillanpäälle kysymyksen siitä, miten Trafi näkee mp-onnettomuustietojen vaikutukset?

– Sanoisin, että tärkeintä on saada vakavasti loukkaantuneet tilastoiduiksi ja tutkituiksi. Onneksi kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vähän. Vakavasti loukkaantuneista tulee monenlaista tietoa lisää, joka on avoimesti kaikkien käytettävissä. Motoristien tai liikenteen turvaan ei löydy yhtä ainoaa lääkettä, Sillanpää arvioi. – Monipuolista tietoa on tarjolla, pystytäänkö kehittämään keinoja ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat lisäämättä sääntelyä?

Merja Kyllönen innostui pohtimaan sitä, että eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen meillä on loppujen lopuksi aika vähän liikenteeseen pohjautuvaa infra- ja liikennetutkimusta. Mitä asian eteen pitäisi tehdä? Asian arvo pitäisi ymmärtää myös koulutuksellisesta näkökulmasta.

– Tietojohteisuus on avainsana. Meillä on hyviä tietoaineistoja käytössä, joista löytyy riskitekijöitä. Niitä on kerätty, ja aineiston pohjalta pystytään tekemään vaikutusarvioita. Tiedon hyödyntämisessä on silti vielä varmasti kehitettävää, Kalle Parkkari kommentoi.

Marko Sillanpää totesi, että toimenpiteet perustuvat aina tavoitteisiin. Turvallisuustavoitteiden lisäksi mm. ympäristötavoitteet vaikuttavat. Lisäksi kustannuspaineet ja niiden jakautuminen määrittävät toimintaa.

Kalle Parkkarin mielestä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta voisi olla toimija, joka keräisi ja koordinoisi sitä dataa joka syntyy.

Keskustelun vetäjä Aki Lumiaho esitti IF:in Timo Vuoriselle, että moottoripyöräonnettomuudessa vammautunut motoristi on kallein motoristi vakuutusyhtiölle ja yhteiskunnalle. Miten vakuutusyhtiö voisi kannustaa motoristia hankkimaan kunnon ajovarusteet?

– Vakuutusyhtiöllä on keinoja kuten vakuutusmaksut ja bonukset. Koko motoristikunta on jaettu tiettyihin segmentteihin riskiluokituksen mukaan. Jokainen vakuutusyhtiö voi käyttää omaa tilastodataansa luomaan keinoja houkutella motoristeja hankkimaan kunnon varusteet, Vuorinen totesi.

Kysymys: Eurooppalaisessa liikenneturvallisuuskeskustelussa väylien rakenteet ja varusteet puhuttavat. Autoilijalle turvallinen tie ei välttämättä ole turvallinen tie motoristille, mutta motoristille turvallinen tie on sitä myös autoilijalle.

Vasemmalta: Marko Sillanpää ja Mirja Noukka

Vasemmalta: Marko Sillanpää ja Mirja Noukka

– Suomessa on varsin hyvä infra, ja osin se on myös parantuva. Martti Korhonen toi esille sen, että infran kunto rapistuu. Onneksi siihen on hallitus linjannut lisää rahaa. Kunnossapito on siinä mielessä ykkösaihe, että se koskee koko tieverkkoa, Liikenneviraston väylänpidosta vastaava ylijohtaja Mirja Noukka sanoi.

– Myös kunnossapidon laatu on parantunut. Päällysteen jatkuva liukkaus on huolestuttava tieto. Moottoritiet edustavat meillä turvallisinta liikenneväylää, toivottavasti ne täyttävät motoristien turvallisuusvaatimukset. Jollei näin ole, niin motoristien kannattaa ottaa yhteyttä meihin.

V Motoparlamentin yhteenveto

Keskustelun vetäjä Aki Lumiaho veti lopuksi yhteen viidennen Motoparlamentin tulokset:

Asenteet: paneelissa tuli esille paljon ideoita, miten asenteita mopolijoita ja motoristeja kohden voitaisiin kehittää. Yksi vaihtoehto on ristiintutustuminen eri ajoneuvolajeihin ajokorttikoulutuksissa.

Bussikaistojen käyttö: kuuluu selvitettäviin asioihin.

Motoristien havaitseminen: huomioliivi, neonväriset ajovarusteet sekä mopon ja moottoripyörän valot tehokkain ratkaisu. Toivotaan mp-teollisuudelta valinnanvaraa.

Motoristionnettomuuksien tutkimustieto: paljon saatavissa oleva tietoa. Kuolinonnettomuudet tutkitaan hyvin. Vakavasti loukkaantuneista saadaan tietoa tästä vuodesta alkaen, ja jatkossa myös kevyemmin loukkaantuneista saadaan lisää tietoa ja sitä kautta uusia keinoja tilanteen parantamiseksi.

(EM)


Tästä linkistä pääset katsomaan videon Motoparlamentista (kesto 1h)

Tästä linkistä pääset Motoparlamentti lehdistötiedotteeseen

Artikkeli pidetyistä alustuksista ja keskustelusta, ennen videoitua paneelikeskustelua osoitteessa http://www.smoto.fi/?p=3423

Motoparlamentti sivu tausta-aineistoineen osoitteessa http://www.smoto.fi/?page_id=2790