Uutisarkisto

SMOTO logo
Seuraa Facebookissa
Liity jäseneksi
Motukka

VII Motoparlamentin salaiset pöytäkirjat: Älyliikenne on moottoripyöräilijöille haaste ja mahdollisuus

Suomen Motoristit ry järjesti keskiviikkona 15.11. Helsingissä VII Motoparlamentin, jonka pääteemana oli ”Moottoroitu kaksipyöräinen ajoneuvo ja älyliikenteeseen liittyvän toiminnan suuntaaminen”.

Jan Juslén ja VII Motoparlamentin osanottajia.

Käydyn keskustelun pohjana oli Suomen Motoristit ry:n eli SMOTOn vastikään julkistama lausunto älyliikenteestä motoristin silmin sekä FEMA:n pääsihteerin Dolf Willingerin etäyhteyden avulla pitämä aloituspuheenvuoro, missä hän selvitti älyliikenteen sisältöä ja kehitysvaiheita.

VII Motoparlamentin asiantuntijaraadin jäseninä oli alan huippuasiantuntemusta edustavia virkamiehiä, poliitikkoja ja tutkijoita. Tilaisuuden vetäjänä toimi Liikenneviraston tieto-osaston johtaja Jan Juslén.

Ohessa keskustelun kulku. Moottoripyörät ja älyliikenne -aihe sisältää paljon kiinnostavia asioita, jotka vaikuttavat jatkossa elämäämme moottoripyöräilijöinä halusimmepa tai emme. Eli kannattaa lukea artikkeli, jos haluaa pysyä selvillä siitä, missä tässä keskustelussa mennään ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

VII Motoparlamentin asiantuntijat:

  • Projektipäällikkö Ilkka Kotilainen, Liikennevirasto
  • Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
  • Yli-insinööri Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Asiantuntija Hannu Kyyhkynen, Teknisen Kaupan liitto
  • Kansanedustaja Markku Eestilä, Liikennejaosto
  • Kansanedustaja Jukka Kopra, Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
  • Kansanedustaja Jani Mäkelä, Mp Arkadian puheenjohtaja
  • Kansanedustaja Ari Jalonen, Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
  • Projektipäällikkö Harri Santamala, Metropolia-ammattikorkeakoulu
  • Johtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteenlaitos
  • Älyliikenne-asiantuntija Kari Hanski, Ramboll Finland Oy

VII Motoparlamentti

VII Motoparlamentin avasi Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen. Hänen mielestään älyliikenteen ratkaisuilla katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen, liikennejärjestelmän kehittämiseen, tiedon ja tietopalvelujen tuottamiseen tienkäyttäjille.

– Älyliikenteen kehittäminen on tiukasti ajassa kiinni ja nykyisten liikennejärjestelmien katsotaan kehittävän älykkäiden järjestelmien ja digitalisaation avulla parempaa liikenneturvallisuutta.

Älyliikenteen ratkaisujen tavoitteena on ajoneuvon turvallisempi hallinta,liikennejärjestelmien toimivuuden lisääminen, energiatehokkuuden nostaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, Kuosmanen pohti.

Epäkohdaksi hän nosti sen, että älyliikenteen ratkaisut on suunniteltu ja kehitetty autoliikenteen tarpeista ja ne perustuvat autojen asettamaan viitekehykseen

– Digitalisaatio vaatii ajattelutavan muutosta. Se mullistaa lähivuosina merkittävästi liikennettä Suomen teillä ja siitä saadaan oikein hoidettuna suuria hyötyjä, Kuosmanen uskoo.

SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen piti tilaisuuden avauspuheenvuoron.

Muutokseen vastatakseen Suomen Motoristit ry on julkistanut älykkään liikenteen julkilausumansa, ITS Statementin. Siinä tuodaan esille näkökohtia myös moottoroidun 2-pyöräisen ajoneuvon lähtökohtien huomioonottamiseksi älyliikenteeseen liittyvän toiminnan kehitystyössä.

Miten hyödyntää megatrendit 2-pyöräisten näkökulmasta

SMOTO kutsui Motoparlamentin paneeliin Suomen johtavat älyliikenteen toimijat keskustelemaan siitä, miten megatrendit, kuten palveluistaminen, automatisointi ja digitalisointi ovat hyödynnettävissä moottoroidun 2-pyöräisen ajoneuvon näkökulmasta.

Motoparlamentin puheenjohtajana ja puheenvuorojen jakajana toimi älyliikenneasiantuntija ja motoristi Liikenneviraston tieto-osaston johtaja Jan Juslén.

Tilaisuuden tietoiskusta vastasi etäyhteyden turvin FEMAn (The Federation of European Motorcyclists’ Associations) pääsihteeri Dolf Willigers alustamalla paneelikeskustelun. Hän kertoi, mitä älyliikenne on, ja millaisia asioita motoristit kaipaavat keskusteluun.

Juslén totesi, että digitalisaatio tulee muuttamaan merkittävällä tavalla liikennettä Suomen teillä. Hän kertoi myös olleensa tekemisissä älyliikenteen kanssa jo vuodesta 1999 lähtien ja motoristi 40 vuoden ajan, ja esitti, että paneelin osanottajat kävisivät läpi ensin kierroksen päällimmäisistä ajatuksista asiaan liittyen.

Kansanedustaja Ari Jalonen totesi olevansa liikkeellä motoristina, mutta että hänellä on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan rooli. Hän totesi vauhdin asiassa olevan suunnattoman kovan. Suuri yleisö ei tätä tajua, eikä sillä ole mahdollisuutta saada tietoa asiasta.
– Minun roolini täällä on asiantuntijan rooli tiedon saamisen kautta, Jalonen pohti.

Jussi Kaurola Ilmatieteenlaitoksesta puolestaan kertoi, että hänelle liikenneturvallisuuden paraneminen tapahtuu muun muassa olosuhdetietojen ajantasaisen levittämisen kautta. Digitaalisten palvelujen avulla voidaan jakaa olosuhdetietoja ajantasaisesti ja tuottaa dataa sekä infraan että palveluihin. Olosuhdetietojen palvelut tuovat liikenneturvallisuutta uudelle tasolle.

Ilkka Kotilainen Liikennevirastosta sanoi puolestaan, että turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen perustuu vahvasti EU-direktiiveihin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Mikko Karhunen Liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi perehtyneensä siihen lainsäädännön ympäristöön, missä toimitaan. Tavoitteena on poistaa esteitä asian etenemisen tieltä sekä samalla pystyä toimimaan kansainvälisten sopimusten ja direktiivien raameissa.

Turvallisuus liikenteessä ja tietotekninen kehitys ovat avainasemassa Karhusen mielestä.

Liikennejaoston jäsen ja kansanedustaja Markku Eestilä totesi, että liikenteen osalta on aina kysymys budjetista ja rahasta. Hän oli myös sitä mieltä, että täytyy osata erottaa auto ja moottoripyörä. Niillä on eri filosofia ja niitä hallitaan eri tavoin. Järjestelmät pitää rakentaa sen mukaan.

Eestilä peräänkuulutti myös tilannenopeutta. Digitaalisen avustuksen ei saa haitata liikenteeseen keskittymistä. Minne taas tuodaan älyä, se pitää tehdä liikenteen ja myös moottoripyöräilijöiden ehdoilla.

– En myöskään pidä hyvänä kyttäämistä enkä kontrollia. Viranomaisten ja päättäjien tehtävänä ei ole rankaista ja kontrolloida tienkäyttöä.

Kansanedustaja Jukka Kopra on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Hän totesi, että hänen näkökulmansa asiaan on lainsäätäjän näkökulma.

– Liikennejärjestelmät ovat erittäin suuren muutoksen alla. Digitalisaatio ja äly ovat kovalla vauhdilla tulossa. Ne herättävät uteliaisuutta ja kiinnostusta. Meidän on oltava proaktiivisia asian suhteen. Se tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, avoimia uusia ratkaisuja sekä myös jopa uusia keksintöjä.

Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista puolestaan kertoi edustavansa viranomaisnäkökulmaa.

– Pyrimme pitämään suomalaisen sääntelyn niin avoimena, ettei se aiheuta esteitä kehitykselle, vaan johtaa turvallisuuteen. Kehitys on jo vienyt autojen avustaviin järjestelmiin. Niitä on jopa 10 prosentissa autokannasta jo nyt.

– Me vastaame luvista erilaisiin kokeiluihin. Samalla saamme tiedon, miten uudet asiat käytännössä toimivat. Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan keskittyy siihen, miten eurooppalainen ja globaali lainsäädäntö kehittyvät asian tiimoilla.

VII Motoparlamentin osanottajistoa.

Kansanedustaja Jani Mäkelä on puolestaan juuri valittu eduskunnan moottoripyöräkerhon Mp Arkadian puheenjohtaja ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.
– Lähestyn asiaa sekä lainsäätäjän että käytännön näkökulmasta. Mitä merkitsee digitalisaatio tavallisen kuljettajan turvallisuudelle ja mukavuudelle? Uskon, että kaksipyöräisten moottoroitujen ajoneuvojen digitalisaatio ja elektroniikan kehitys voivat parantaa liikenneturvallisuutta.

Älyliikenne-asiantuntija Kari Hanski toimii Rambol Finlandin älykkääseen liikenteeseen liittyvien asioiden kehitystoimissa.

– Olen ollut kehittämässä ja testaamassä kuljettajien erilaisia tukijärjestelmiä. Roolini on siten varsin teknissävytteinen.

Metropolia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Harri Santamala toimii projektinjohtajana älyliikenteeseen liittyvissä asioissa.

– Me kehitämme Metropoliassa avoimen ekosysteemin järjestelmää ja pyrimme avaamaan markkinoita. Olen väistymässä tehtävästäni, sillä siirryn automaatioyrityksen toimitusjohtajaksi.

– Näen liikenteen turvallisuuden kaksijakoisena, sillä usein tilanteesta on vastuussa henkilöauto, joka on vuorovaikutuksessa moottoripyörän kanssa. Olennaista on rakentaa järjestelmiä, jotka mahdollistavat sen, että toisen ajoneuvon kuljettajalla on mahdollisuus havaita moottoripyörä.

Asiantuntija Hannu Kyyhkynen Teknisen Kaupan liitosta kertoi edustavansa moottoripyörien maahantuojia tilaisuudessa.

– Digitalisaatiossa pitäisi kiinnittää huomiota tasapuolisemmin ja yhdenvertaisesti sekä autoihin, motoristeihin että julkiseen liikenteeseen. Kaikkien näiden yhteensovittelu on erityisen tärkeää.

– Samaten telekommunikaatiossa ja säätelyssä pitäisi valita mahdollisimman avoin ja järkevä sääntelymalli, joka mahdollistaisi tasapuolisen kehitystyön liiketoiminnan näkökulmasta.

Moottoripyöristä ei puhuta nykyisissä strategiapapereissa

Jan Juslén totesi, että moottoripyörät ja älyliikenne eivät esiinny nykyisissä strategiapapereissa yhdessä. Siksi FEMA:n ja SMOTOn ITS-Statementit ovat tärkeitä.

Pääsihteeri Dolf Willigers totesi omassa alustuspuheenvuorossaan, että moottoripyörän ja auton välillä on suuri ero. Ja lisäksi moottoripyörät elävät pidempään, kaikkiin niihin ei tule ITS-järjestelmiä.

Olennaista on myös se, miten verkottuneiden ajoneuvojen konseptia kehitetään – miten informoidaan molempia, autoja ja moottoripyöriä toisistaan.

Willigers painottikin tässä lainsäädännön merkitystä.

FEMA:n pääsihteeri Dolf Williger kertoi taustoja älyliikennekeskustelulle.

Jan Juslén kysyikin paneelin osanottajilta, miten he ovat törmänneet asiaan.

Älyliikenne ja moottoripyöräily

Ari Jalonen:

– Älyliikenteen ja moottoripyöräilyn yhdistämisessä on otettava huomioon, että kokonaisuus kehittyy autoilu edellä. Willigerin esityksestä taas tulee mieleen, että auton törmäyksenestin on turvallisuutta lisäävä ominaisuus. Autoissa, joissa järjestelmä on, tulee kuljettajalle usein yllätyksenä se, että auto estää törmäyksen – pyytämättä.

– Jos taas sama järjestelmä toimii moottoripyörässä tilanteessa, jossa ollaan kallistamassa kaarteessa, syntyy riski, että pyörä lähtee tangentin suuntaan. Pyörässä ja autossa on oltava eri välineet ratkaisulle.

Jukka Kopra:

– Ari Jalonen linjasi asian hyvin. Kun muutos on iso, nelipyöräiset ovat keskustelun keskiössä ja moottoripyörät jäävät vähemmälle huomiolle.

– Mielenkiintoinen kysymys on, mitä älyliikenne voi tarkoittaa tien päällä? Tuulilasinäyttö voi esimerkiksi antaa tietoja liikenteen tilasta, noteerata edellä ajavan auton jarrutuksen. Se on jo tätä päivää.

– Eikö voisi olla myös moottoripyörien head up -näyttöjä. Ne varmasti tulevat ajan mittaan. Moottoripyöräilijän pitää pystyä kommunikoimaan muulle liikenteelle sijaintinsa ja vauhtinsa.

– Hirvien esiintymisistä on jo yhteisöllisesti saatavissa tietoja.

Marko Sillanpää

– Teknisesti kyse on siitä, miten kohdellaan käytössä olevia pyöriä. Asiassa on myös ympäristötekijöitä. Erilaisia maailmoja tulee elämään pitkään rinnakkain kuten manuaalisia autoja, moottoripyöriä, hevosia.

– Voi olla, että jossain vaiheessa aletaan varaamaan ajokaistaa automaattiautojen käyttöön. Näillä kaistoilla ei pysty ajamaan käsipelillä lainkaan.

– Kuljettajaa avustavat järjestelmät tulevat myös moottoripyöriin.

– Mitä lähemmäs kaupallistamista (autonomisesti ajavat ajoneuvot) tulevat, niin kansa ja EU-lainsäädäntö pitää myös saada mukaan, ja moottoripyörien osalta kohtelun on oltava sama.

– Auto ja moottoripyörä ovat erilaisia, mutta on myös olemassa järjestelmiä, joita voidaan soveltaa keskenään.

Markku Eestilä:

– Älyliikennnekeskustelusta puuttuu konkretiaa.

– Samaten kaipaan asennetta peliin: moottoripyörillä ei ole suurta merkitystä tässä pelissä. Joissain piireissä kaksipyörästrategiaa ei koeta tarpeelliseksi. Keskusteluun tuodaan vain autoilu, julkinen liikenne ja polkupyöräily, mutta se asenne ei välttämättä ole tätä päivää.

Ilkka Kotilainen

– Eurooppalaisella yhteistyöllä on tässä merkitystä. Häiriötiedon välittäminen on tärkeää, ja moottoripyörät on nostettava esiin haavoittuvien tienkäyttäjien ryhmässä.

– Tielläliikkujien paikantaminen riittävällä tarkkuudella järjestelmissä tarkoittaa noin 30 cm tai parempaa paikannustarkkuutta. Teknologia siihen on jo kuitenkin olemassa.

Ari Jalonen

– Verkottuminen edistyy, kunhan 5G alkaa kunnolla toimia. Tällöin viipeet tiedon välittämisessä poistuvat ja dataa saadaan riittävästi liikkeeelle.

– On muistettava se, että pitkän aikaa liikenteessä tulevat olemaan sekaisin älyttömät ja älykkäät autot samaan aikaan. Voi sanoa, että aina tulee olemaan näin.

– Verkottuminen tarkoittaa myös sitä, että liikenneinfra varoittaa liikkeellä olevasta hirvestä, vaikka tällä ei ole anturia. Koko tieklusteri keskustelee lopulta keskenään; tie, pylväät, autot. Kaikki perustuu jo olemassa olevaan teknologiaan. Vain toteutusaskel on ottamatta. Suomessakin kehitys tulee olemaan lakeja myöten huimaa. Myös autoteollisuus tuo tuotteita, joissa ominaisuudet ovat jo olemassa. Samoin mp-teollisuus.

VII Motoparlamentin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että moottoripyörät on otettava huomioon liikenteen älyjärjestelmien suunnittelussa.

Jani Mäkelä

– Moottoripyörien turvajärjestelmien osalta kyse on siitäkin, miten nopeasti moottoripyöräkanta uudistuu. Olen huolissani uudistumisen nopeudesta.

– Kaksipyöräisten etuja kannattaa tuoda painokkaammin esiin.

– Kaksipyöräisissä moottoroiduissa ajoneuvoissa tarvitaan aktiivista turvallisuutta. Autoissa riittää passiivinen turvallisuus. Varoitusjärjestelmien olemassaolo tulee tärkeäksi. Monet onnettomuudet johtuvat siitä, että autoilija ei huomaa moottoripyöräilijää.

Harri Santamala

– Liikenneturvallisuuden kehittäminen on talkootyötä ja motoristi on alakynnessä ajoneuvoluokasta johtuen.

– Terveen järjen ja vapaaehtoisuuden myötä pitää viedä kehitystä siihen suuntaan, että kaikki ajoneuvoluokat ovat mukana talkoissa.

– Aktiivisia ajoavustimia on erilaisia, moottoripyörissä kuljettaja ohjaa kallistamalla.

Markku Eestilä

– Liikenteen turvallisuutta ei voi edistää niin, että lähdetään tinkimään koko ajan nopeudesta. Jos turvallisuus on pelkkää keskinopeuden laskemista, niin on valittu väärä tie. Liikenteen sujuvuus pitää ottaa mukaan.

– Lähtökohdan pitää olla moottoripyöräilyssä se, että kuljettajan pitää hallita täydellisesti pyörä ja koko ympäristö. Jos järjestelmä haittaa tässä, niin missä on siitä saatu hyöty? Älyn tuonti ei ole itsetarkoitus vaan se, että ajoneuvo ja liikennetilanne ovat hallinnassa.

Jukka Kopra

– Tekniikan ja älyliikenteen turvateknologian osalta suurin juttu tulee olemaan tiessä ja sen sensorijärjestelmissä. Ne antavat yhdessä digitaalisen tilannekuvan tiestä ja järjestelmä kommunikoi sen eteenpäin. Etelä-Koreassa jokaikinen valmistaja lisää ajoneuvoonsa sirun, jolla pystyy kommunikoimaan järjestelmän kanssa. Auton päässä kyse on triviaalista kaupan hyllystä saatavasta stidiaskin kokoisesta halvasta elektroniikasta. Vastaanotettava tieto on eri asia, se vaatii enemmän elektroniikkaa.

Ilkka Kotilainen

– Asiaan liittyvät tekniikka, käyttäytyminen ja vaikuttavuus. Aika näyttää, mitä markkinoilla kehitetään. On tehtävä yhteistyötä asian suhteen ja tutkittava myös vaikuttavuutta.

– Jos järjestelmien käyttäminen häiritsee kuljettajaa, niin se on vaarallista eikä hyväksyttävää.

– Teknisellä puolella on myös mietittävä, miten lähestytään asiaa yhteiskuntataloudellisesti. Suomessa on 450 000 km tietä: infran asentaminen tienpintaan on kallista. Voi olla parempi hyödyntää jo olemassa olevaa infraa esimerkiksi matkapuhelimia ja autoja.

Marko Sillanpää

– Onko kyse pakollisuudesta vai vapaaehtoisuudesta? Miten autoiluun ovat tulleet kuljettajaa avustavat järjestelmät? Ne ovat ensin tulleet kalliimpiin autoihin markkinalähtöisesti. Kun niissä on riittävästi läpäisykykyä, niin ne lisätään kaikkiin.

– Tuotantopuolella taas markkinoille tulevat valmiit kaupalliset tuotteet. Kokeilu on avain. Sitä tarvitaan Suomessa, että pystytään reagoimaan ensi käden pohjalta myös kansainvälisellä tasolla.

Hannu Kyyhkynen

– Kaksipyöräisten näkyvyyden kehityksen pitää perustua kuljettalähtöisyyteen ja olla valittavissa. Asian on edettävä vapaaehtoisesti ja markkinavetoisesti nelipyöräiset edellä.

– Liikenneturvallisuuden älytekniikan tulee olla markkinavetoista. Myös fyysisessä intrassa on vielä tekemistä, samoin kannan uudistumisessa. Päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän.

Mikko Karhunen

– Yksi mielenkiintoinen tekijä on kansaivälinen eCall-hätäpuhelujärjestelmä ja se, lähdetäänkö sitä viemään eteenpäin siten, että moottoripyörät ovat mukana eCall-järjestelmässä.

Ari Jalonen

– Perusinfraratkaisut ovat suuri tekijä, mutta ratkaisut eivät ole toisiaan poissulkevia.

– Digitaalisuuden hyöty tulee siitä, että tulevaisuudessa saadaan pienemmällä rahalla korjattua teitä, jos auto kertoo esimerkiksi millaiset urat tiessä on, niin tiedetään, missä vaaditaan mitäkin toimenpiteitä. Kyse on isosta kokonaisuudesta.

– Nopeuden laskeminen tarkoittaa perinteisesti lisääntynyttä turvallisuutta, mutta kun ajoneuvot keskustelevat keskenään, voidaan ajonopeuksia jopa nostaa: autot reagoivat toisiinsa, liikennevalot vaihtuvat automaattisesti.

– Moottoripyöräilijän digitaalisuus lähtee kypärästä. Mistä massapiste löytyy? Tieto siitä välittyy visiiriin. Kehitelläänkö tällä hetkellä älykypäriä?

Hannu Kyyhkynen

– Ratkaisuja asiaan täytyy kehittää. Kypäräpuoli on hyvä ensimmäinen painopiste.

Kari Hanski

– Muutamat kypärävalmistajat kehittävät kypäröitä, joissa olisi kuljettajan kannalta järkevä käyttöliittymä. Kyse on nimenomaan siitä, ettei kuljettajan huomio kiinnittyisi tarpeettomiin asioihin turhan paljon.

Markku Eestilä

– Kyse on siitä, miten paljon tietoa annetaan, mikä on paras tapa ohjata tulevaa tietoa; silmät, korvat, haptisuus?

Jani Mäkelä

– Tarvitaan standardointia ja kokeiluja. Näkemystä siitä, mitkä asiat pitää standardoida ensin, ja mitä Suomessa pitäisi tehdä.

Ari Jalonen

– Kyse ei ole yksiselitteisestä asiasta. Standardointia tarvitaan jo kyberturvallisuuden takia. Iot-kaappaukset ovat yleinen huolenaihe. Esimerkiksi kaapattu auto on kuitenkin vaarallisempi kuin kaapattu jääkaappi. Aukot järjestelmästä on tukittava.

Kari Hanski

–  Jos puhutaan ajoneuvon ja infran välisestä kommunikoinnista, niin standardointi on jo aika hyvällä mallilla ja siinä on otettu huomioon tietoturva-asiat.
– Mutta sitten voidaan myös kysyä, miten hyvä malli on? Tarvitaan varmasti jatkuvaa kehitystyötä.

Harri Santamala

– Nykyään jokaisessa autossa on pieni musta laatikko, jossa on V2i-valmius. Autopuoli on kuitenkin mokannut: se on sijoittanut autoihin valmista rautaa, mutta ei osaa myydä sitä. Että asiakas pääsisi kokeilemaan kommunikointia sen kautta, pitäisi maksaa 400 euroa. Kuka ostaisi Neflixin 400 eurolla?

– Järjestelmästä syntyy tietenkin kustannuksia, joten se pitäisi myydä asiakkaalle siten, että jos otan tämän, se tekee ajamisesta turvallisempaa.

– Nopeuksista ja tilannenopeuksista puheenollen, koko maapallon auto- ja mp-kanta suunnitellaan Saksan autobahnoille. Täällä voisi ehkä tehdä jotain asian eteen.

Ilkka Kotilainen

– Miten monta kommunikointistandardia tiedätte? Kehityksen tilanne ei ole hyvä. Kommunikaatioteknologian standardit ovat olemassa, mutta ne eivät ole yhteensopivia. Miten niitä käytetään sitten? Miten toimivat testialueella, miten oikeassa liikenteessä?

Moottoroitujen kaksipyöräisten asema tulevaisuudessa?

Puheenjohtaja Jan Juslén kehotti panelisteja seuraavaksi miettimään moottoroitujen kaksipyöräisten asemaan tulevaisuuden liikennejärjestelmissä. Onko se erilainen kuin nykyisin? Varteenotettava liikenneväline arkiliikenteessä?

Jukka Kopra

– Kaksipyöräisten roolin tulisi kasvaa. Parlamentaarinen liikennetyöryhmä ehdottaa, että rakennetaan 2-pyörästrategia. Se voisi merkitä 2-pyöräisten motorisoitujen ajoneuvojen kasvavaa hyödyntämistä työmatkaliikenteessä. Löytyykö tähän kannustimia?

Markku Eestilä

– Jos ihmiset ostavat sähköisiä polkupyöriä, niin vähitellen he siirtyvät myös sähköisiin mopoihin ja moottoripyöriin. Väylien turvallisuuteen pitää panostaa. Ja hoitaa sähköisten kaksipyöräisten markkinointi. Ihmiset valikoivat sen mukaan, miten liikkuvat.

Ari Jalonen

– Talvi vaikuttaa meillä tietysti myös työmatkamoottoripyöräilyyn, joten riippuu paljon maasta, miten suuri suosio työmatkamoottoripyörilyllä on. Miksei Suomessakin asiat voisi kehittyä niin, että oma kulkuneuvo on kaksipyöräinen. Kehitystä voi viedä mihin tahansa suuntaan.

Mikko Karhunen

– Linja-autokaistalla ajo olisi moottoripyörällä jo mahdollista ainakin Helsingissä.

Jani Mäkelä

– Pitää olla valmius siihen, etteivät moottoripyörät joudu väliinputoajiksi. Yksi keino voisi olla moottoripyörien ajoneuvoveron laskeminen.

– Yksi hyöty kaksipyöräisistä on verrattuna nelipyöräisiin: ne tarvitsevat vähemmän parkkitilaa maan alle.

SMOTOn ITS-Statement

Puheenjohtaja Jan Juslén: Entäpä SMOTOn ITS Statement? Onko siinä erityisen tärkeitä asioita, mitä pitäisi nostaa esille? Entä evästykset, jatkokäsittely?

Marko Sillanpää

– Hyvä, että alan järjestö ottaa kantaa ja miettii asiaa. Toivoisin ennakkoluulotonta suhtautumista sekä sitä, ettei lyödä linjoja lukkoon. Parhaiten pääsee asioihin vaikuttamaan kommunikoimalla, keskustelemalla sekä järjestämällä esimerkiksi tällaisia tilaisuuksia. Tieto siitä, mitä kannattaa tai ei kannata tehdä lisääntyy. Tärkeää on se, ettei kaivauduta poteroihin.

Markku Eestilä

– Minusta on puntaroitava kaikki vaihtoehdot, ja vapaaehtoisuus on tärkeää. Kun härpäkkeitä otetaan käyttöön, niin kalliissa autoissa autovero on estänyt asiaa. Monen kanta on, että autovero pitäisi saada poistettua ilman markkinahäiriöitä. Sama koskee myös moottoripyöriä. Suuri linjanveto onkin, että miten autovero saataisiinkin pois autoilta ja moottoripyöriltä.

Hannu Kyyhkynen

– Kohtelu on ollut epätasapuolista verotuksen osalta. Emmekö ole osanneet ajaa asiaa? Moottoripyörät ovat lapsipuolen asemassa autoveron suhteen. Verotuksen keventäminen toisi turvallisemmat ja vähäpäästöisemmät moottoripyörät liikenteeseen.

Harri Santamala

– Suhtautuminen uusiin järjestelmiin on varsin skeptistä, mutta on syytä muistaa, että kun valtavat globaalit toimijat kehittävät niitä, niin ne eivät tuo markkinoille ratkaisuja, joita ei ole lopullisesti testattu. Kun tuovat, niin niihin voi suhtautua tarvittavalla vakavuudella.

Hannu Kyyhkynen

– Kannan uusimisen näkökulmasta hankinnan verotuksesta luopumisen voisi ottaa käyttöön.

Jani Mäkelä

– SMOTOn paperi on hyvä, koska se tuo esille kaksipyöräisten kipupisteet ja erityispiirteet.

Ari Jalonen

– Motoristin ja autoilija välillä on iso ero: autoilija antaa vaihdossa sen vanhan autonsa pois. Motoristi ei välttämättä näin halua tehdä. Kaluston uusiutuminen ei siten ole aivan samassa linjassa.

– Internet on oma lukunsa. Kun älyratkaisut yleistyvät, on pystyttävä myös määrittelemään, kuka omistaa käytetyn tuotteen tiedot.

Ilkka Kotilainen

– Tällä hetkellä lainsäädäntö määrittää asian niin, että käyttäjä omistaa ajoneuvon tiedot.

Markku Eestilä
– Lähtökohtaisesti sopimuksen on oltava myös sellainen, että jos ajan jossain, niin tieto siitä kuuluu minulle.

Hannu Kyyhkynen

– Komppaan Eestilää.

Ari Jalonen

– Lähtökohtaisesti tiedon on oltava käyttäjän tietoa. Avoin data, big data on sitten asia erikseen. Sen avulla pystyy esimerkiksi kehittämään teiden kunnossapitoa. On järjetöntä, jollei sitä saada yhteiskunnalliseen käyttöön.

Jukka Kopra

– Tietoa on monen tasoista. Oma ajo on omaa tietoa, mutta avoimuuden hengessä pitää pyrkiä siihen, että yleisen tiedon on oltava laajassa käytössä. Toki sen pitää olla anonymisoitua tietoa.

Jussi Kaurola

– Sää- ja olosuhdetiedot ovat sellaisia, että autojen valmistajat omistavat säädatan. Olisi kaikkien etu, että tieto olisi yhteiskäytössä. Se parantaisi liikkumisen turvaa.

Markku Eestilä

– Tämä ei ole pikkujuttu. Kyse on tietosuoja-asetuksesta, ja sanktiot ovat kovat jos rikot niitä.

Ari Jalonen

– Lähes aina yksityisyyden suoja on keskustelun alla, pelätään riskiä miten voidaan seurata omia tekemisiä. Jos vähän suhteutetaan asiaa, niin kenellä on kännykässä käytössä sääpalvelu tai kenelle tulee kaupan tarjoukset kännykkään? Olemme itse antaneet luvat tähän dataan.

Mikko Karhunen

– Google Maps esimerkiksi saa reaaliaikaista liikennedataa. Se laskee uuden reitin sinulle, jos aiotulla väylällä on ruuhkaa. Anonymisoitu tieto antaa mahdollisuuden tuottaa uusia palveluja.

Marko Sillanpää

– Tietoa ja kokemusta yhteisen datan hyödyntämisestä on tullut ilmailusta. Siellä turvallisuustietoa jaetaan yhteiseen pottiin. Kaikkea ei tarvitse kokeilla itse.

– Kun kehitetään turvallisuusjärjestelmiä moottoripyöriin, niin niiden jotka kehittävät, pitäisi jakaa tietoa siitä, mikä on toiminut, mikä ei.

Älyliikenneratkaisujen toimivuus talvioloissa

Kysymys netin kautta: Miten on huomioitu älyliikenneratkaisujen toimivuus moottoripyörien talvikäytössä?

Ari Jalonen
– Ei niitä ole huomioitu kesälläkään – joten samalla tasolla kuin kesällä.

Marko Sillanpää

– Olemme pieni markkina, joten meidän pitää vain varautua talveen.

Mitä kotiinviemisiksi?

Jan Juslén: viimeinen kysymys. Onko teillä tästä tilaisuudesta jotain vietävää kotiorganisaatioon ja vietäväksi eteenpäin?

Jan Juslén toimi tilaisuuden moderaattorina.

Harri Santamala

– Kun kehitämme automaatiojärjestelmiä ajoon, niin kävi selväksi, että se on tyhjä tontti, johon kannattaa tehdä jotain.

Marko Sillanpää

– Oman tietämyksen taso lisääntyi sen suhteen, mitä ajan tietyllä taholla.

Jukka Kopra

– Hyviä ajatuksia ja näissä on hyvää evästä eduskuntatyöhön. Näkemykseni 2-pyörästrategian tarpeellisuudesta ja sen maahan saamisen tarpeellisuudesta vahvistui.

Markku Eestilä

– Ministeriön virkamies kysyi, että missä menee 2-pyörästrategia. Kaikki tielläliikkujat pitää ottaa huomioon, ja 2-pyöräiset ovat väliinputoajia.

Ari Jalonen

– Prätkät mielessä on puhuttu kaksipyörästrategiasta, ehkä siitä on puhuttava isompaan ääneen.

– Markkinoilla on pitkään ollut kypäriä, joissa on valosignaaleja, on mielenkiintoista tutustua siihen, mitä on tekeillä kypärien älypuolella.

– Roolini valiokunnan puheenjohtajana on saada tietoa koko kentältä. Kokonaisuuden hallinta on iso sana. Tieto mahdollistaa teknologianeutraalin lainsäädännön tekemisen.

Mikko Karhunen

– Komppaan Markoa. Tämä on ollut tosi sivistävää. Kaksipyöräiset eivät yleensä hirveästi ole esillä erikseen vaan hukkuvat yleislainsäädäntöön.

VII Motoparlamentin yhteenveto / tulokset

VII Motoparlamentin tulokset Jan Juslén tiivisti seuraavasti:

– Älyliikenteen kehitys menee autoilu edellä

– Parlamentin osallistujien toivomus on, että kaksipyöräiset moottoroidut ajoneuvot otetaan tasapuolisesti huomioon järjestelmiä kehitettäessä

– Sekaliikenne, jossa on mukana sekä älykkäitä että ”tyhmiä” ajoneuvoja, jatkuu ikuisuuteen

– Verkottuneiden ajoneuvojen osalta olennaista on se, miten tieto saadaan kerättyä ja jaettua

– Digitaalinen näkyvyys moottoripyörien osalta on järjestettävä siten, että autoilijat havaitsevat ympärillä olevat moottoripyörät

– Kuljettajia avustavia järjestelmiä tulee uusiin pyöriin melko hyvää vauhtia, tämä pitää saada hyödynnettyä ajoneuvokannan uusiutumisena

– Tulevaisuuteen on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja yhdessä tehden välttäen liian tiukkoja linjauksia

– Motoristit pitävät vapaaehtoisuudesta, pakolla uusia järjestelmiä ei pidä ottaa käyttöön

– Valtakunnallinen kaksipyörästrategia pitää laatia mitä pikimmin ja SMOTOn asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää siinä

– Kypärät suojaavat onnettomuustilanteessa ja niihin kehitetty äly puolestaan estää aikanaan onnettomuustilanteiden syntymistä

Linkki tilaisuuden info-sivulle, josta löytyy lisää materiaalia sekä tilaisuuden videointi tässä.