Uutisarkisto

SMOTO logo
Seuraa Instagramissa
Seuraa Facebookissa
Liity jäseneksi
Motukka

Motoristi kaupunkiliikenteessä, tasa-arvoisuus ja älyliikenteen mahdollisuudet motoristin näkökulmasta

SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen piti puheen Mp-messujen tiedotustilaisuudessa 2018. tämä kuva on viime vuoden Motoparlamentistä.

Alla SMOTOn puhenjohtajan Marja Kuosmasen puhe Mp-messujen tiedotustilaisuudessa perjantaina 2.2.2018. Puheen aiheena oli ”motoristi kaupunkiliikenteessä, tasa-arvoisuus ja älyliikenteen mahdollisuudet motoristin näkökulmasta”.

Moottoripyöräily, kuten koko liikennejärjestelmämme, on suuren murroksen edessä. Siihen liittyy hybridi- ja täyssähköajoneuvojen tulo liikenteeseen sekä autonomisten ja verkottuneiden ajoneuvojen esiinmarssi.

Lisäksi liikenne ruuhkautuu entisestään pääkaupunkialueella ja suurten kaupunkien läheisyydessä, toisaalta maassa on harvaanasuttuja alueita, joissa on tilaa liikkua.

Laadukas tiejärjestelmä on sen elinehto.

Liikenteen verotus on muuttumassa kohti ajoneuvokohtaista ja kilometriperustaista maksusuoritusta. Se puolestaan edellyttää ajoneuvojen seurantajärjestelmiä.

Valkoisen kirjan ”kohti kestävää liikkuvuutta päätöslauselmassa todetaan: kaksipyöräisillä moottoriajoneuvoilla, ja nykyisin yhä useammin sähköisillä kaksi- ja kolmipyöräisillä, on merkittävä rooli kestävän liikkuvuuden kannalta etenkin kaupunkialueilla, joilla ne edistävät osaltaan ruuhka- ja pysäköintiongelmien ratkaisemista ja tarjoavat vaihtoehdon liikenteen sujuvuuden edistämisessä.

”Moottoripyörä on osa suomalaista liikennejärjestelmää”.

Tämä tulee huomioida yhteiskuntaa koskevassa suunnittelussa, vaikutusarvioinneissa ja päätöksenteossa.

Motoristin asema liikenteessä on luontaisesti heikko: moottoripyörä on haavoittuva, koska ympäriltä puuttuvat metalliseinät, ja se tekee myös kuljettajasta haavoittuvamman kuin autoilijasta. Tämän vuoksi moottoripyörä on autovaltaisessa liikenteessämme automaattisesti heikommassa asemassa. 

Moottoripyörää on vaikeampi havaita kuin autoa. Lisäksi autoilijoiden tarkkaavaisuutta hajottavat erilaiset tekijät, kuten matkapuhelimen käyttö ajon aikana. Moottoripyörä myös peittyy helposti risteyksissä muitten ajoneuvojen taakse, ja silloinkin kun moottoripyörä havaitaan ajoissa, niin sen todellista nopeutta on pienuudesta johtuen vaikea arvioida.

Tutkimuksissa on myös saatu todisteita siitä, että moottoripyöriä ei huomata, koska ei osata odottaa niitä nähtävän, niiden olemassaoloa ei ikään kuin tiedetä. Tämän todistaa mm. se, että aina keväisin tapahtuu motoristin ”näkymättömyydestä” johtuvia onnettomuuksia enemmän kuin sitten, kun heidän läsnäoloonsa liikenteessä on taas totuttu.

Tämän vuoksi autoilijoiden liikenneopetukseen pitäisi saada mukaan motoristien huomioiminen.

Vielä yksinkertaisempi ja toimivampi  keino on lisätä moottoripyörien määrää.

Koska moottoripyörä liikennevälineenä on erilainen – se on kaksipyöräinen ja sen ohjaaminen perustuu kallistamiseen, ei ohjaustangon kääntämiseen ja lisäksi haavoittuva, ovat sen tarpeet tiestön ja sen infran osalta ovat osittain erilaiset kuin auton.

Vaikka infrastruktuurin on oltava turvallinen jokaiselle tienkäyttäjälle, käytännössä on selvää, että tiemme suunnitellaan ja ylläpidetään auton kuljettajien näkökulmasta

Suomen Motoristit onkin nostanut keskustelussa esille eri liikennemuotojen välisen tasa-arvon vaatimuksen. 

Turvallisuusnäkökulmasta tien pientareiden pitäisi olla laajemmat, luiskien loivemmat ja pylväät sekä vastaavat rakennelmat siirtää kauemmas tien reunasta. Lisäksi osa teiden kaiteista on rakenteensa vuoksi motoristin kannalta varsinaisia surmanloukkuja.

Teitten päällysteet ja niiden paikkaus ovat olleet melkoinen ongelma takavuosina, jolloin motoristeja on saanut surmansa vääränlaisten, sateella arvaamattoman liukkaiden paikkausaineiden käytön vuoksi.

Uusin tien rakenteesta johtuva ongelma, johon Suomen Motoristit on viime aikoina ottanut vahvasti kantaa julkisuudessa, on siniaaltourajyrsinnät, jotka tien keskiviivaan tehtyinä voivat olla vaarallisia motoristeille. Niiden pitkittäisuuntainen aaltomainen ura – varsinkin, kun niihin on maalattuna tiemerkinnät – voi olla liukas ja aiheuttaa vesiliirtoa sadekelillä.

Nämä asiat huomioimalla päästäisiin jo askel eteenpäin moottoripyöräilyn turvallisuuden ja tasa-arvon parantamisessa.

Älyliikenne on asia, joka sisältää valtavia mahdollisuuksia, mutta pelkästään autoilun näkökulmasta pohdittuna, myös suuria riskejä.

Älyliikenteen ratkaisuilla on parhaimmillaan myönteisiä vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen, liikennejärjestelmän kehittämiseen sekä tiedon ja tietopalvelujen tuottamiseen tienkäyttäjille.

Optimaalisissa visioissa autonomisesti ajavat autot selviävät muun liikenteen seassa algoritmiensa, paikannuksen ja erilaisten havainnointijärjestelmiensä varassa.

Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia.

Autonomisissa ajoneuvoissa käytettävät lasertutkat, infrapunalaitteet ja näkyvää valoa hyödyntävät kamerat eivät näe kohteiden, esimerkiksi edessä ajavan tai risteyksessä kääntyvällä kaistalla olevan ajoneuvon taakse, eivätkä siten pysty ennakoimaan ”näkymättömissä” olevaa moottoripyörää.

Samalla tavalla itsestään ajavien autojen järjestelmien on vaikea paikantaa luotettavasti moottoripyörän  sijaintia, koska niitten massat ovat pieniä, ja muoviset tai hiilikuituiset rakenteet saattavat sijoittaa havaitun ajoneuvon kauemmas kuin mitä se todellisuudessa on, tai täysmetallisen moottoripyörän lähemmäs kuin missä se todellisuudessa sijaitsee.

Suomen Motoristit ry järjestää vuosittain Motoparlamentin, jossa alan asiantuntijat, toimijat ja viranomaiset kerääntyvät pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Viime vuotisen VII (seitsemännen) Motoparlamentin aiheena oli ”Moottoroitu kaksipyöräinen ajoneuvo ja älyliikenteeseen liittyvän toiminnan suuntaaminen”.

Älyliikenne tarjoaa myös mahdollisuuden motoristin ja muiden kevyempien kulkijoiden havaitsemiseen verkottumisen ja digitaalisen näkyvyyden avulla.

Ne tarjoavat oikein toteutettuna paremman tiedon sijainnista kuin autonomisten ajoneuvojen omat havaintojärjestelmät.

Parlamentti totesi kuitenkin myös, että sekaliikenne, jossa on mukana sekä älykkäitä että ”tyhmiä” ajoneuvoja, jatkuu ikuisuuteen.

Tietenkään emme vain tarkastele ongelmia; yritämme löytää ja tarjota  tienkäyttäjille, tienviranomaisille ja päätöksentekijöille ratkaisuja.

Tätä ratkaisua olemme Suomen Motoristeissa lähteneet rakentamaan ja viemään eteenpäin aloittamalla luomaan moottoroidun  2- pyörä strategian., joka Suomesta vielä puuttuu. Tässä strategiassa emme keskity vain liikenneturvallisuuden parantamiseen ja 0-visioon, vaan kokonaisvaltaisen strategiaan, jonka aihealueita ovat mm.

M2P & Yhteiskunta

  • Ajoneuvona ja liikkumisvälineenä
  • Elinkeinona
  • Verotuskohteena
  • Harrastuneisuus

M2P & Liikennejärjestelmä

  • Liikennetilan käyttö
  • Työmatkaliikenne
  • Vapaa-ajan liikkuminen

M2P & Ympäristövaikutukset

  • Polttoaineen kulutus
  • Kokonaispäästöt
  • Äänet
  • Ruuhkat
  • Vaihtoehtoiset käyttövoimat
  • Romutus

M2P & Liikenneturvallisuus

M2P ja Infra

  • Rakentaminen, suunnittelu ja sen ohjaus, eri tieverkot
  • Ylläpito, korjaus ja huolto

M2P & Teknologia

  • Moottoriteknologia
  • Ajoneuvoteknologia
  • Älyliikenteen ratkaisut

M2P, tutkimus, tuotekehitys, lainsäädäntö, vaikuttavuus

Motoparlamentin keskustelujen tulos osoittaa, että ratkaisujen kehittämisessä on hyvä edetä mahdollisimman avoimessa yhteistyössä kaikkien liikenteen toimijoiden kanssa .

Marja Kuosmanen