Uutisarkisto

Lähetä SMOTOlle sähköpostia

Risuja, ruusuja, kysymyksiä, muuttuneet yhteystietosi ym – lähetä meille sähköpostia:

webmaster (ät) smoto.fi

Liikenneturvan seminaari: Turvallisuus ja motoristin tulevaisuus puntarissa

Liikenneturva järjesti 15. toukokuuta Helsingissä ”Näe motoristi liikenteessä – katse tulevaisuuteen” -seminaarin, jossa luennoitiin ja keskusteltiin moottoripyöräilijän ja liikenteen turvallisuudesta sekä moottoripyöräilyn tulevaisuudesta. Lopuksi tilaisuudessa oli paneeli, jossa mukana oli myös SMOTOn edustaja.

Seminaarin avaaja, Liikenneturvan kuljettajien jatkokoulutuksesta vastaava Toni Vuoristo totesi, että suomalainen liikenne sijoittuu sijalle 11, kun tutkitaan kaikkien liikennekuolemien määrää suhteutettuna asukaslukuun, mutta moottoripyörien ja mopoilijoiden kuolleisuudessa sijoitus on kolmanneksi paras. Vuonna 2017 kuoli vain 12 motoristia liikenteessä, joten kehitys menee oikeaan suuntaan.

Liikenneturvan Toni Vuoristo kertoi onnettomuustilastojen myönteisestä kehityksestä.

Uusi kampanja

Liikenneturvan uudesta monivuotisesta kampanjasta ”Näe ihminen liikenteessä / näe motoristi liikenteessä” kertoi puolestaan Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen. Sen tavoitteena on saada meidät näkemään liikenteessäolijat ihmisinä: jokainen on jonkun äiti, isä, sisko, veli tai lapsi.

Tavoitteena on lisäksi tuoda esille liikenteen sosiaalinen luonne sekä purkaa liikenteessä syntyviä tulkintavirheitä.

Liikenteessä pystyy vaikuttamaan oman toimintansa suunnitteluun lähtemällä ajoissa matkaan ja ennakoimalla. Toinen tapa on vaikuttaa omien tunteidensa hallintaan. Lisäksi ihminen pystyy muuttamaan piintyneitäkin tapojaan.

Tunteiden hallinnan avulla vähennetään liikenteessä syntyviä negatiivisia tunteita, ettei tilanne eskaloidu tieraivoksi.

Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen kertoi uudesta ”Näe ihminen liikenteessä” -kampanjasta.

Koska emme tiedä, mitä toiset ihmiset liikenteessä ajattelevat, on parempi tulkita heidän tekemisensä positiivisesti. Lisäksi jos jotain ikävää sattuu, on turha tarttua kielteisiin tunteisiin. Tunnereaktio menee nopeasti ohi, kun sen antaa mennä.

Sen suhteen, miten tulkitaan toisten ja omaa toimintaa liikenteessä on valtava ero. Oma toiminta tulkitaan jopa 2-3 kertaa positiivisemmaksi.

Kaistisen tekemässä tutkimuksessa selvisi, että ihmisen näköjärjestelmässä on luotettavia ja nopeita mekanismeja, jotka mahdollistavat lähestyvien esineiden tarkan kontrollin, esimerkiksi pallon väistämisen tai lyömisen. Ne eivät kuitenkaan toimi yli 300 metrin matkoilla. Toimimisen / toimimattomuuden määrittää se, mikä on esineen astekulman muutos verkkokalvolla. Pitkillä etäisyyksillä muutos on niin pieni, että tarkkuus häviää.

Tämä selittää esimerkiksi sen, että kaukana nopeasti lähestyvää moottoripyörää voi olla mahdoton havaita riittävän ajoissa tai ainakaan niin, että sen etäisyyttä pystyisi luotettavasti arvioimaan. Moottoripyörä on lisäksi liikenteessä pienempi kohde kuin muut vastaavilla nopeuksilla liikkuvat.

Ajokorttilain muutokset

Ajokorttilain muutokset koskevat myös moottoripyöriä ja niistä luennoi Trafin Asiantuntija Marjo Immonen.

Trafin asiantuntija Marjo Immonen kertoi ajokorttilain muutoksista.

Olennaisimpia muutoksia mp-kortin suorittamiseen 1.7. lähtien ovat se, että jos mp-kortti on ensimmäinen ajo-oikeus, on suoritettava neljä tuntia kestävä ensimmäisen ajokortin suorittajan koulutus. Tunnit on suoritettava ennen ajo-opetuksen aloittamista

Kaikille ensimmäistä A-luokkaa suorittaville minimiajo-opetusmäärä ennen tutkintoa on 5 tuntia: Sisältöä ei ole määrätty, vaan se voidaan henkilökohtaistaa.

Harjoitusluvalla kortin suorittavalle minimiajo-opetusmäärä on 4 h, eli sama kuin nykyisinkin.

Korotus välittömästi ylempään moottoripyörän ajo-oikeusluokkaan kahden vuoden kokemuksen perusteella vaatii vähintään 2h teoriaopetusta ja 5 h ajo-opetusta, mutta koetta ei suoriteta.

Uutta on, että korotus voidaan jatkossa suorittaa myös pelkällä ajokokeella ilman pakollista opetusvaatimusta. Sen edellytyksenä on, että on kulunut kaksi vuotta edellisen ajokortin hankkimisesta.

Harjoittelu isommalla pyörällä ei ole mahdollista, harjoitus hankittava opetusluvalla tai autokoulusta.

Opetuslupa säilyy kaikkien A-luokkien perusopetuksessa. Jatkossa korotuskoulutusta ei saa enää antaa opetusluvalla, vain autokouluissa.

Harjoitusluvassa on prosessimuutosta. Pakolliset tuntimäärät pitää olla suoritettuna käsittelykokeeseen tultaessa ja alle 18-vuotiaalta suorittajalta vaaditaan ajoharjoittelun ohjaaja, joka nimetään huoltajan suostumuksella.

Laki vaatii ajokorttia suorittavalta turvallisuuteen liittyvät kuljettajan suojaamiseksi tarkoitetut ajovarusteet myös ajo-opetuksen ajaksi.

Automatisaatio ja moottoripyörät

Robottiliikenteestä ja moottoripyöräilyn asemasta siinä ja myöskin moottoripyöräilyn tulevaisuudesta puhui moottoripyörä- ja liikennetutkija Janne Saarikoski.

Saarikoski oli huolissaan moottoripyörän asemasta liikennejärjestelmässä: Tärkeimpänä nähdään ihmisten siirtäminen paikasta toiseen, jolloin keskeisiä tekijöitä ovat mukavuus, vapaus, turvallisuus ja kustannukset. Miten moottoripyörä asemoituu?

Digitalisaatiossa digi-informaatio yhdistetään teknologiaan jolloin tuloksena on ratkaisuja, jotka automatisoivat toimintoja ja hoitavat ne kuljettajan puolesta.

Robottiautoilussa on 6-tasoista automaatiota. 0-tasolla kuski hoitaa vielä kaiken ja tasoilla 4 ja 5 auto ajaa täysin autonomisesti. Välivaiheet ovat vaarallisia.

Havainnoinnin automatisointi tuo mukanaan kuolleitten kulmien varoitusjärjestelmät ja automaattiset hätäjarrutusjärjestelmät (jo tasoa 1) tai etutörmäysvaroittimet. Mutta varoitusjärjestelmät vain varoittavat eli ovat 0-tasoa.

Saarikoski oli huolestunut siitä, että tällä hetkellä ollaan välitilanteessa, missä autoilijat eivät tiedä, mitä heidän autojensa järjestelmät tekevät ja mihin pystyvät. Autotekniikan kehittyminen on niin nopeaa, että kuljettajilla ei ole riittävästi ymmärrystä.

Auton automaattinen jarrutusjärjestelmä voi paikata aika karkeankin virheen. Motoristille kaikkein yllättävin ja hankalin tilanne on vasemmalle kääntyvä vastaantuleva auto. Ongelma voi syntyä siitä, että auton kuljettaja huomaa tilanteen ja ryhtyy jarruttamaan, jolloin jarrutus on tehottomampi kuin mihin auton automatiikka pystyy.

– Ihmisiä ei pitäisi päästää härkkimään, vaan pitäisi siirtyä suoraan 4- tai 5-tasoille, Saarikoski pohti.

Robottiauton pitää kyetä samaan toimintaketjuun kuin ihmisen: havainnointiin, arviointiin suunnan ja etäisyyden suhteen, miten reagoidaan, reagoidaanko mitenkään. Robottiauto tekee havaintonsa useiden eri sensorijärjestelmien perusteella ja ratkaisut näiden antaman informaation perusteella.

– Moottoripyörä on robottiauton mittajärjestelmille poikkeava esine. Kävin vuosi sitten VTT:llä tutkimassa robottiauto Marilynin kykyä nähdä moottoripyörä, ja sen sensoreilla oli ongelmia havaita moottoripyörän sijaintia. Se aisti moottorin, muttei esimerkiksi takarenkaan sijaintia.

Asia voitaneen ratkaista, jos ajoneuvot voivat keskustella keskenään V2V-verkkojen kautta. Silloin tieto moottoripyörän sijainnista olisi käytettävissä jo ennen näköhavaintoa jopa silloin, kun se olisi peittyneenä jonkin toisen ajoneuvon taakse.

Miten hyväksyttävää automaatio sitten on moottoripyörissä. Tällä hetkellä se on 0-tasolla. Moottoripyörään liittyy hallinnan tunne. Kuluttajilla on tietysti erilaisia toiveita ja tarpeita. Onko niin, että tosimotoristi ei perusta automaatiosta?

Saarikosken mielestä keulimisen esto ja rengaspaineiden tarkkailujärjestelmä olisivat hyviä ratkaisuja.

Tulevaisuusta on se, että Ducatilta on tulossa Multistradaan etu- ja takatutka 2020 sekä sen mukana mahdollisesti SAE1-tason mukautuva vakionopeudensäädin.

Automaatio hiipii prätkäpuolelle, mutta kehitys laahaa perässä. Kaatumaton itsestään pystyssä pysyvä pyörä on yksi mahdollisuus, ja kehittämässä ollaan myös autonomiseen ajoon pystyvää moottoripyörää.

Moottoripyöräily tulee käsitteenä jakautumaan, Saarikoski uskoo. Ensinnäkin ovat matkapyörät, jotka on tarkoitettu pitkille matkoille ja matkailuharrastukseen. Pyörät ovat melko samanlaisia kuin nytkin. Toinen ryhmä ovat sähkökäyttöisiä, niitä käytetään työmatka-ajoon, hyötyajoon, ja kauppareissuihin. Ne ovat hybridejä sähkämoottoripyöriä, jotka pystyvät 80 km/h nopeuteen.

Paneelikeskustelu

Luentojen jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa vastaajina olivat Janne Saarikoski, Jyrki Kaistinen, Marjo Immonen, Veli-Pekka Ratinen SMOTO:sta sekä Liikenneturvan Erkka Savolainen.

Jokainen heistä oli ottanut liikenteen tapahaasteen vastaan 10 päiväksi, eli pyrkii 10 päivän jakson aikana parantamaan liikennekäytöstään. Jyrki säilyttämällä malttinsa liikenteessä, Marjo olemalla malliesimerkki, Janne olemaan kiireettömämpi, Veli-Pekka ja Janne pitämällä suurempaa turvaväliä.

Paneelin osanottajat myös vastasivat sekä ennalta että paikan päällä tehtyihin kysymyksiin. Aiheet liittyivät koulutusta koskeviin tarkennuksiin ja siihen, miten parhaiten voisi oppia vuorovaikutustaitoja liikenteessä.

Osa kysyjistä olisi halunnut liikenneopetuksen jo peruskouluihin: Kuinka voi parhaiten vaikuttaa siihen, että liikenteen perusteita opetetaan jo peruskoulusta lähtien?

Veli-Pekan mukaan FEMA:n tutkimuksessa Euroopan turvallisuustilastoista Suomi on toiseksi parhaalla tasolla Italian kanssa moottoripyöräilyn kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa per motoristi. Italiassa on 6,5 miljoonaa motoristia, Suomessa 200 000. Italiassa on koulujärjestelmään adaptoitu kaksipyöräisten riskien hallinnan koulutus.

Erkka, Jyrki ja Janne olivat sitä mieltä, että vastuu on vanhemmilla, ei kouluilla. Janne on myös opettanut 3-vuotiaalle katseen käyttöä, paras tapa opettaa nuorena. 15-vuotias on jo liian vanha oppimaan.

Myös uuden ajokorttiasetuksen turvallisuusvaikutukset kiinnostivat:

Paneeli totesi, että henkilökohtaistaminen mahdollistaa joustavamman opettamisen. Toisaalta tarkoituksenakaan ei ollut lisätä liikenteen turvallisuutta vaan vähentää paikallista säätelyä EU:n kanssa yhteneväiseksi.

Veli-Pekka: Kun asia tuli lausuntokierrokselle, SMOTOn kanta oli, että mopokortissa pitäisi olla mahdollisuus harjoitella näitä asioita käytännössä. Emme ole tähän parin vuoden aikana saaneet mitään vastauksia. Samalla tavalla kuin opetusta pitäisi viedä kouluun, pitäisi olla paikkoja missä harjoitella, sillä harjoittelemalla oppii. Nyt olemme tehneet asiasta konkretiaa: kuukauden kuluttua Vantaan Vauhtikeskuksessa voi ajoharjoitella mopolla.

Mielenkiintoa herätti myös kysymys, onko kuljettajan itsensä hallinnassa olevalle moottoripyöräilylle olemassa tulevaisuutta? Vastaukset liikkuivat hybrideistä normimoottoripyöriin käyttötarkoituksesta riippuen.

Tulevaisuutta sivusi myös kysymys siitä, miten moottoripyörän vuorovaikutus muun liikenteen kanssa muuttuu automaation seurauksena, ja yksi edellytys asialle on yhteistyö autovalmistajien kanssa, jotta saadaan yhteismitallisesti toimivat laitteet.

Robottiauton toiminta voi myös heikentää liikenten sujuvuutta, jos joku tunkee liikenneruuhkan läpi keveämmällä ajoneuvolla; silloin roboauto väistää.

Loput kiinnostuksen aiheet liikkuivat Liikenneturvan roolissa koulutuksen jatkokehittelyssä sekä tulevaisuuden moottoripyörästä.

Simulaattoriajokoulutus eri ajoneuvoilla nähtiin yhtenä mahdollisuutena ymmärryksen parantamiseksi liikenteessä muiden ajoneuvojen näkökulmasta.

Kaatumattomuus ja räätälöitävät turvaominaisuudet moottoripyörissä tai sitten se, että jos kropalla ohjaaminen ja kontrolli on se asia, mistä tulee hyvä fiilis, niin silloin ei välttämättä halua kovin monimutkaisia ominaisuuksia omaan moottoripyöräänsä. Erilaisten lisä-Ledien käyttö lisää turvallisuutta, jollekin voi riittää tulevaisuuden moottoripyörässä sutimisenesto ja ABS-jarrut.