Uutisarkisto

Lähetä SMOTOlle sähköpostia

Risuja, ruusuja, kysymyksiä, muuttuneet yhteystietosi ym – lähetä meille sähköpostia:

webmaster (ät) smoto.fi

SMOTOn Moottoroitujen kaksipyöräisten strategia kansallisen Motoparlamentin ruodittavana

Motoparlamentin osanottajat. Vasemmalta Mikko Summa, Sampsa Holopainen, Elisa Helin, Simon Elo, Pekka Haavisto, Markku Eestilä, Merja Kyllönen, Janne Mänttäri, Marko Sillanpää, Pekka Rajala, Mika Kulmala, Jukka Laitinen ja Marko Forsblom.

Suomen Motoristit ry, SMOTO järjesti marraskuun alussa perinteisen Motoparlamentin. Vuotuinen Motoparlamentti järjestetään keskustelufoorumina, jossa puhutaan kullakin hetkellä kuumimmista moottoripyöräilyyn liittyvistä asioista. Parlamentissa toisensa tapaavat alan parhaat asiantuntijat julkisesta hallinnosta, moottoripyöräilyyn liittyvistä järjestöistä, poliitikoista sekä tietenkin SMOTOn edustajista. Tässä kirjoitettuna käyty keskustelu. Kannattaa lukea, sillä käsiteltävä asia, SMOTOn M2P-strategia, suhtautuminen siihen ja kannanotot ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa. 

Tämänvuotisen Motoparlamentin aiheena oli SMOTOn M2P-strategia, eli Moottoroitujen kaksipyöräisten strategia. SMOTO on korostanut sen tarpeellisuutta ja merkitystä Suomessa, ja samana päivänä kun Motoparlamentti järjestettiin, julkisti myös Liikenne- ja Viestintäministeriö virkamiestyönä laatimansa moottoroitujen kaksipyöräisten strategian.

Tilaisuudessa olivat paikalla:

  • Parlamentin juontajana toiminut johtava asiantuntija Jan Juslén Liikennevirastosta,
  • Europarlamentaarikko Merja Kyllönen,
  • kansanedustaja Markku Eestilä, Liikennejaosto,
  • kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto,
  • opetusneuvos Elisa Helin, Opetushallitus
  • hallitussihteeri Janne Mänttäri, Liikenne- ja viestintäministeriö,
  • tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,
  • johtava asiantuntija Pekka Rajala, Tienpito Liikennevirasto,
  • kansanedustaja Simon Elo, Sininen Tulevaisuus
  • poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen, Poliisihallitus,
  • liikenneinsinööri Mika Kulmala, Tampereen kaupunki,
  • team manager Jukka Laitinen, Connected and autonomous driving VTT,
  • toiminnanjohtaja Marko Forsblom, ITS Finland
  • moottoripyöräjaoston puheenjohtaja Mikko Summa, Teknisen Kaupan liitto.

Suomen Motoristit ry:n puolesta paikalla olivat puheenjohtaja Marja Kuosmanen, kumppanuusjohtaja Veli-Pekka Ratinen, markkinointijohtaja Marko Saarinen, kehitysjohtaja Antti Kemppainen ja kansainvälisten asioiden edunvalvontajohtaja Jussi Katajainen.

Suomen Motoristit ry. on vaatinut Suomeen virallisen strategian laatimista moottoroiduille kaksipyöräisille ajoneuvoille (M2P). Syynä on se, että niitä ei oteta tasavertaisina huomioon liikennejärjestelmässä. Lisäksi ne ovat ratkaisu ruuhka- ja päästöongelmiin, sillä ne vievät vähemmän tilaa ja ovat ketterämpiä ja pienipäästöisempiä kuin esimerkiksi henkilöautot.

Motoparlamentti

SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

Tilaisuuden avaussanat lausui SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen, joka korosti sitä, että motoristien edunvalvojana järjestö on jo vuodesta 2016 lähtien kriittisesti painottanut M2P-strategian tarpeellisuutta Suomessa.

Kuosmanen painotti SMOTOn M2P-strategian laaja-alaisuutta sekä myös tulevaisuuteen painottuvaa kestävän kehityksen mukaista näkökulmaa. Hän myös totesi edellisten Motoparlamenttien tulosten pohjalta, että ratkaisujen kehittämisessä on hyvä edetä mahdollisimman avoimessa yhteistyössä kaikkien liikenteen toimijoiden kanssa.

Motoparlamentin juontaja Jan Juslén Liikennevirastosta.

Jan Juslénin järjestämän esittelykierroksen pohjalta selvisi, että paneelin osallistujista Pekka Haavistolla entisenä Vespan omistajana, entisellä aktiivimotoristi Markku Eestilällä, nykyäänkin kolmipyöräisen kyydissä istuvalla Merja Kyllösellä, aktiivimotoristi Samppa Holopaisella sekä tietenkin Mikko Summalla on omakohtaisia kokemuksia moottoripyöräilystä ja siten läheinen suhde moottoripyöriin. On muistettava, että kaikilla paneeliin osallistuneilla on monipuolinen asiantuntijatausta, jonka kuulee myös heidän esittämissään kommenteissa. Juslén on niinikään aktiivimotoristi ja ollut mukana myös SMOTOn toiminnassa.

M2P rooli liikennejärjestelmässä

Juslén esitti parlamentin ensimmäiseksi keskustelun aiheeksi ”Miten näette että liikennejärjestelmä muuttuu, millainen rooli motorisoiduilla kaksipyöräisillä tulevaisuudessa tulee olemaan? Asiaa voi ajatella sen suhteen, mikä on niiden tilantarve liikenteessä, pysäköitynä, missä ne saavat liikkua, missä ei, ovatko bussikaistat niiden käytettävissä, vähentääkö se päästöjä, vaikuttaako päästöihin? Onko rooli kasvava, merkityksellinen vai jotain muuta?”

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto.

Pekka Haavisto: – Kaupunkiseuduilla 2-pyöräisten merkitys kasvaa. Tulee sähköpyörät, tehokkaammat sähkövehkeet. Ilman puhtaus kaupungeissa ja kaupunkitilan käyttö olennaisia. Liikenteen sujumisen ja turvallisuuden kannalta bussikaistojen käyttö vaikuttaa hyvältä. Myös liittymäliikennettä suunniteltava uudestaan kuten Oslossa on tehty.

Simon Elo: Millainen on tyypillinen nykymotoristi? 50-vuotias mies, keski-ikä tulee alenemaan, jso 30 % osuus käyttää työmatkoihin M2P:tä, mikä tullee lisääntymään, joten turvallisuusmielessä bussikaistojen käyttö olisi sallittava kuten mopoilla. Kun moottoripyörillä ei ole metallikoria, niin turvallisuustilanne on lähtökohtaisesti erilainen kuin autoilla.

Markku Eestilä: Tieto ja automatisaatio tulee pikkuhiljaa liikenteeseen ja koskee myös moottoripyöriä ja mopoja. Jos järjestelmä ei tunnista moottoripyöriä, niin se tietää ongelmia. Itse näen M2P-strategian kautta, että käyttäjälähtöinen ja vapauteen perustuva eli normit pois, saadaan ajaa bussikaistoja, on pysäköintiä ja verotuksessakin otetaan järki käteen, niin avataan ihmisille aito valinnanvapaus ja mahdollisuus käyttää moottoripyöriä työmatkoilla ja mihin tahansa liikenteeseen. Se vielä korostuu, jos ilmastonmuutos etenee siihen suuntaan, että kesä on pitempi ja käyttöaika kasvaa.

Janne Mänttäri: Mopojen ja moottoripyörien merkitys tulee kasvamaan. Kun huomioidaan liikenteen palveluistumiskehitys, merkittävä liikenteen murros, niin näitten ajoneuvojen kytkeminen muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen olisi erittäin tärkeää, koska millään yhdellä ajoneuvolajilla ei saavuteta päästövähenemiä mitä tarvitaan eikä sitä palvelutasoa, mikä tullaan tarvitsemaan.

Tärkeä pointti on ajoneuvotyypin harrastusmahdollisuus jatkossakin, minkä ministeriö tunnustaa ja tukee jatkossakin. Hinnoittelu on yksi kysymys, että pystytään uudistamaan ajoneuvokantaa, mikä toisi uutta turvatekniikkaa sekä pienentäisi päästöjä.

Motoparlamentin keskustelut käytiin rakentavassa hengessä.

Marko Forsblom : Isoja megatrendejä ovat sähköistyminen, liikenteen palvelut, kaupungistuminen, päästötavoitteet, yhä enemmän on vaikeuksia hoitaa liikennettä perinteisellä yksityisautoilun mallilla. Pääkaupunkiseudulla on matkustajia keskimäärin 1,1 henkilöä per auto. Tämä määrä menisi hyvin moottoripyörän kyytiin. Liityntä- sekä työmatkaliikenteessä sähköinen kaksipyöräinen olisi hyvä vaihtoehto. Moottoripyörlle pitäisi antaa isompi rooli liikenteen suunnittelussa.

Tähän väliin esitettiin yleisön joukosta kysymys, onko mahdollista, että sähkömoottoripyörien hankintaa tuettaisiin jotenkin?

Pekka Haavisto: Maailmalla tällaisia malleja on joissain kaupungeissa tuettu joukkoliikenteen liityntään. Kokonaisuudessaan verokysymys. Jos tällaiseen malliin mennään, niin ehkä sellaisessa tapauksessa, että vaihtaa esimerkiksi auton sähköiseen kaksipyöräiseen, voisi tulla verotuksellisia etuja kysymykseen.

Merja Kyllönen: Jos halutaan päästä niihin ilmastotavoitteisiin, mitä on sitouduttu, niin väistämättä koko liikennejärjestelmässä on iso muutos edessä. Kaikkia sähköajoneuvoja tulee lisää. Suomessa pitäisi ymmärtää 1-3-pyöräisten sähköisten ajoneuvojen merkitys. Niitä on myös helpompi kierrättää kuin autoja. Verotus on isoin ja merkittävin kanava vaikuttaa. Suomi on takamatkalla, asiaa pitäisi ruveta työstämään nopeaa tahtia.

Mikko Summa: Aika moni valmistaja tekee 2-3-pyöräisiä sähkölaitteita, mutta verotus ei tue moottoripyöräkannan sähköistymistä. Sähkömoottoripyörien autovero on 9 %, kun se autoilla on 2 %.

Kansanedustaja Markku Eestilä (kok) haluaisi autoveron pois myös moottoripyöriltä.

Markku Eestilä: Meidän poliitikkojen on mukava luvata tukia, mutta järjestelmän pitää olla yksinkertainen: autovero pois. Se tukee kaikkia liikkumismuotoja ja jäljelle jää valinnan vapaus.

Marko Sillanpää: Tilannetta kuvaa automatisointi, turvallisuuden kehittyminen ja kaupungistuminen. Tilanne on ollut hyvä pitkään ja turvallisuus on parantunut 10-20 vuoden ajan. NYt hyvä kehitys on pysähtynyt. Mutta tässäkin tulee ajoneuvojen tekninen muuta avuksi. Autojen pakollinen turvavarustus suojaa myös haavoittuvia tielläliikkujia. Tässä on iso potentiaali jatkossa. On panostettava myös 2-pyöräisiin jatkuvasti.

Kaupungeilla on iso rooli siinä, millainen ympäristö niille luodaan, samoin toimintamallit ja infra. Hyvä esimerkki on se luulo, mikä oli, kun sähköavusteiset polkupyörät yleistyivät. Silloin pohdittiin, miten paljon turvariskiä se tulee aiheuttamaan. Niistä ei tullut turvariskiä, sen sijaan niistä on saatu kyllä hyötyä.

Yleisöltö tuli kommentti siitä, että moottoripyörien autoverotus on kovempi kuin autojen.

Simon Elo: Olen Markun kanssa samaa mieltä että autoveroa pitää keventää portaittain. Samalla pitää ottaa huomioon myös moottoripyörien autoverotus. Niiden erilaisessa verokohtelussa ei ole järkeä moottoripyöräilyn näkökulmasta eikä ympäristömielessä.

Markku Eestilä: Moottoripyörien nykyinen autovero on eriarvoistava. Molempia pitäisi käsitellä samojen periaatteiden mukaan. Autoverotus on populistinen ja vaikea kysymys, joka sisältää markkinahäiriöriskin. Kaksinaismoralismi on tältä osin lopetettava ja autovero poistettava 4-5 vuoden aikana ettei se aiheuta markkinahäiriötä.

Pekka Haavisto: Mitä suuremmat CO2-päästöt, sitä enemmän niistä pitää maksaa. Oikein ohjattu verotus ohjaisi ympäristöystävällisempiin ja pienipäästöisempiin sekä sähköajoneuvoihin.

Mika Kulmala: Kaupungistuminen etenee ja kaupungit kasvavat. Liikennejärjestelyt ovat haastavia: kävely, pyöräily ja joukkoliikenne pitäisi järjestää kestävän kehityksen mukaisesti. Meillä Tampereella on meneillään raitiotien rakentaminen. Kaupunkiin ei ole helppoa tulla nyt henkilöautolla, sillä pintapaikkoja on niukasti, saavutettavuus on kuitenkin hyvä. Tilaa on jollekin muulle. Kaksipyöräiset vievät tilaa paljon vähemmän, joten sitä jää viihtyisälle kaupunkiympäristölle.

Tampereen kaupungin strategiassa bussikaistat on keskitetty joukkoliikenteelle. Bussikaistat eivät ole tarkoitettu 2-pyöräisille, ainoastaan joukkoliikenteelle. Sähköpyörät ovat sinänsä hyvä vaihtoehto, joten pyöräilyverkoston pitää olla kunnossa, että niitä voidaan tehokkaasti ottaa käyttöön.

Automaattiliikenne tulee meillä osaksi syöttöjärjestelmää, kun raitiotielinjat otetaan käyttöön. Viimeisen mailin vaihtoehtona sähköinen kaksipyörä on hyvä.

Janne Mänttäri: Kun valmistelimme strategiaa alan toimijoiden kanssa, niin päällimmäinen viesti oli, että verotus mättää ja hinnat ylipäätään. Se on poliittisen päätöksenteon asia. Turvallisuuden ja päästöjen osalta hinnoittelu on tehokkain asia edistää ympäristö- ja turvallisuustavoitteita. Ajoneuvojen päästöistä 90 % syntyy käytöstä eikä valmistuksesta. Tavoitteena on puolittaa liikennesektorin päästöt 10 vuodessa. Tavoitteet ovat mahdollisesti jopa kiristymässä globaalisti. Kaikkia ajoneuvosektoreita tulee tukea, hinnoittelu ykkönen.

Turvallisuuden osalta on myös muistettava, että M2P ei ole teräskehikkoa ympärillä. Asiaan liittyy ajoneuvo, sen suojaamattomuus ja kuljettajan osaaminen. Tätä tukemaan pitää saada älyratkaisuja.

Moottoripyörien maahantuojien edustajana toimi Mikko Summa.

Mikko Summa: Moottoripyöriin tulee jatkuvasti lisää aktiivisia turvalaitteita: ABS-jarrut, sutimisenesto, keulimisen esto jotka ovat autoissa arkipäivää. Sen lisäksi tulee lisää henkilökohtaisia turvavarusteita ja turvalainsäädäntöä on selkiytetty, mitä turvavarusteen pitää sisältää kun on CE-hyväksynnän mukaiset suojat, hansikkaat jne. Ne kehittyvät koko ajan.

Kysymys: Miten näet mp-kannan uusiutumisen, kun vaikuttaa, että uudistuu hitaasti?

Mikko Summa: Vanhojen pyörien osalta vaikuttaa abs-jarrujen rakentamisen jne. henkilösuojien kautta.

Elisa Helin: Varmaan kuitenkin nuoret plus nuoret aikuiset ylikorostuvat, heidän joukosssaan, jotka kulkevat kaksipyöräisillä; pyörillä, mopoilla ja moottoripyörillä. Tällöin astuu esiin turvallisuuskulttuurin ja liikkumisen kasvatus. Olemme saaneet kansainvälistä kiitosta siitä, että liikennekasvatus on osa yhteiskuntaa. Se on osa itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja. On olennaista, miten koulussa otetaan huomioon ei pelkästään kaupungeissa, vaan myös haja-asutusalueilla, missä on hyvin paljon mopoja ja skoottereita, miten huomioidaan kokonaisvaltainen vastuu turvallisuusliikennekulttuurin osuudessa.

Samppa Holopainen: Moottoripyörän osalta kuljettaja pysyy avainhenkilönä pitkään. Vaikka teknologia kehittyy, kyse on harrastuksesta. Moniko haluaa, että robotti ajaa huvivenettä? Koulutus, asennekasvatus, valvonta. Kyse on monesta asiasta, yksi temppu ei vaikuta. Teknologiaa ja infraa parantamalla pystymme viemään asioita eteenpäin. Viimeiseksi jää ihminen. Moottoripyöräily siirtyy enemmän harrastustoiminnasta arkiliikenteeseen, jos pyöräilykausi pitenee.

Simon Elo: Näin moottoripyöräonnettomuuden Kehä III:lla, jossa oli nuori kaveri ja mietin, että miten nämä turvallisuusasiat menevät. Kuolemantapauksia on noin 20 per vuosi, kasvaako luku ilmastonkehityksen myötä? Strategisesti kyse on elämänmittaisesta asiasta, joka lähtee liikkeelle jo omasta kodista. Tilanne paranee omista lapsista käsin. Liikennekasvatusta pitää antaa jo varhaisessa vaiheessa.

Pekka Haavisto: Ajo-opetus on kehittynyt valtavasti moottoripyörien osalta. Kun sain kortin, olisin voinut ajaa millä pyörällä tahansa. Asenneilmasto on tärkeä, moottoripyöräurheilulle on omat paikkansa. Nuorten kohdalla tärkeä asia on esimerkiksi teiden kunnon turvallisuus: kun rymistelee autolla, niin usein ajattelee, että miten sillä tiellä kävisi moottoripyörällä. Teiden hyvä kunto on osa liikenneturvallisuutta.

Digitekniikka tuo jotain uutta myös moottoripyörille: varoitussignaaleja, väistömahdollisuuksia, auttaa havainnoimaan liikennettä, ja innovaatioita on tulossa myös mm. pyöräilyyn.

(Pekka Haavisto joutuu poistumaan kesken tilaisuuden.)

Markku Eestilä: Tärkeintä on kuski ja ajotaito plus että on sinut kaksipyöräisten ja tiestön kunnon kanssa. Asenne on väärinkäytettynä erittäin vaarallinen. Asennekasvatus; se miten suhtautuu liikenteeseen ja muihin liikenteessäolijoihin ja omaa ajoon on tärkeää.

Ollanko myös varmoja siitä, että kaikki härpäkkeet puhtaasti edistävät liikenneturvallisuutta? Varsinkin moottoripyörien kohdalla tilannenopeudella on merkitystä. Siinä mielessä edellisen puhujan kanssa samaa mieltä, että on tuotava koulujen opetettavaksi se, miten liikenteessä käyttäydytään jalankulkijana, jne.

Pekka Rajala: Tieinfran omistaja voi vaikuttaa tieympäristöön ja siihen liittyviin tekijöihin. Teitten kunto vaikuttaa valitettavasti olevan huononemaan päin. Vaikka nykyinen hallitus saikin korjausvelkaa vähän pienenemään, rahoitus pienenee ja tulevaisuus vaikuttaa haastavalta. Tienpidon keinoista rahoitus on yksi. Jos nykyrahoituksen tasolla pysytään, ja halutaa pitää sama turvallisuuden taso, saatetaan joutua alentamaan nopeusrajoituksia. Toivon, että tuleva hallitus ottaa raha-asiat huomioon, niin että pääsemme parantamaan tilannetta.

Top 3 keinoja ovat päällysteiden kunto, tien reunaympäristön pehmentäminen sekä erilaiset kaideratkaisut. Investointien yhteydessä on kiinnitettävä huomiota ratkaisuihin, jotka auttavat myös moottoripyöräilijöitä.

Marko Forsblom: Jokainen moottoripyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus on useiden ikävien sattumuksien summa, tapahtuu jotain yllättävää, jota ei pystytä ennakoimaan. Kannustaisin erilaisten mahdollisuuksien käyttöönottoon, kuten esimerkiksi keulimisenesto ja erilaiset sovellukset. Porokello informoi esimerkiksi porojen tulosta tielle. Isoimpia asioita, mitä voi tehdä, on tuoda autoihin tehtävät turvajärjestelmät myös moottoripyöriin. Autot varoittavat lähestyvästä kaksipyöräisestä jne.

Mika Kulmala: Tarvitaan kustannustehokkaita tapoja kerätä infrasta informaatiota siitä, onko jotain poikkeavaa tiellä. Keruu voidaan tehdä ajoneuvoilla tai antureilla ja välittää turvallisella tavallla kaksipyöräisten kuljettajille.

Jan Juslenius: Vanhoilla moottoripyörillä ajaville varoitukset voidaan tuoda kuljettajan varustusten tai vaikka kypäränäytön kautta.

Marko Sillanpää: Mp-onnettomuudet eivät kaikki noudata samaa kaavaa: suuri osa on suistumisonnettomuuksia ja toisaalta eri tavoin kohdataan auto ja näihin on tietenkin eri lääkkeet: asenne, sääntöjen noudattaminen, ja myös se, että moottoripyöräilijä tekee itsensä näkyväksi.

Korostaisin tässä informaatiota, ja tähän ei ole yhtä ainoaa vastausta. Osa tulee tienpitäjän järjestelmistä, osa tulee Facebook-ryhmistä, jotka välittävät tietoa tien tapahtumista. Asiassa on paljon osapuolia ja paljon tehtävää. Tärkeää on, että strategia tehdään, jolloin tiedetään, mitä voidaan tehdä.

Pekka Rajala: On erittäin hyvä, että informaatiota tuotetaan lisää, mutta ei pelkästään sitä, että joku kohta ei täytä vaatimustasoa esimerkiksi tienpidon osalta, vaan myös siten, että tänne on juuri päällystetty uusi tie. Silloin voidaan käyttää hyväksi niitä tietoja, että missä turvalliset olosuhteet ovat parhaimmillaan.

Jukka Laitinen: Turvallisuus on älyliikenteessä ollut yksi iso draiveri. EU-tutkimushankkeita on tutkittu pitkälti viime vuosina autoteollisuuden kannalta. Mutta varmaan, kun motoristit käyttävät samoja väyliä, olisi hyvä olla mukana. Kun anturit eivät muuten näe, niin näkyvyyttä voidaan parantaa esimerkiksi tutkaheijastimin. Kun älyliikenteestä on tehty tutkimuksia pohjoisissa olosuhteissa, niin miten paljon mp-puolella talviajo voi tuottaa haastetta?

Mikko Summa: Kaksipyöräisen kuljettaja voi ajotilanteessa absorboida vain rajallisen määrän informaatiota. Siinä mielessä on merkityksellistä infrastruktuurin kunto ja ne elektroniset toimenpiteet, miten tuodaan kaksipyöräiset näkyviksi muille tienkäyttäjille. Mutta jos tuodaan hirvittävä määrä tietoa ja Facebook-ryhmiä näytölle, niin siitä saattaa olla enemmän ongelmia kuin ilman niitä.

Elisa Helin: Tarkkaavuus liikenteessä on nuorilla riski. Jos heillä on paljon muita huomiota vieviä härpäkkeitä mukanaan, ne saattavat vaikeuttaa keskittymistä. Oppimisen kannalta tiedot, taidot, arvot ja asenteet ovat tärkeitä, mutta keskeistä on tahto noudattaa arvoja. Toimimmeko arvojen mukaan vaihtelevissa tilanteissa? Keskiöön nousee että muistaa kaikissa tilanteissa toimia oikein. Tarvitaan niin paljon toistoja että muuttuu turvalliseksi liikkumiseksi. Peräänkuulutan tahtoa viedä opittua käytäntöön.

Janne Mänttäri: Liikenneverkkorahoituksesta vielä. Nykyinen hallitus on saanut korjausvelkaa pienennettyä, mutta on riski, että lähivuosina tilanne heikkenee. Mikä on kestävä taso liikenneverkon rahoituksessa? Kun kyse on suojattomasta liikenteestä erityisesti 2-pyöräisten osalta, niin verkon kunto korostuu jatkossa. Kun ylipäätään mietitään liikenneverkon kuntoa digitalisaation osalta, jos ei pystytä vastaamaan tarpeisiin, niin järjestelmä ei tule toimimaan.

Markku Eestilä: On hyvä liikenneturvallisuuden kannalta, jos tiedon saa kypärän visiirille, kunhan se on riittävän yksinkertaista. Monet liikenneonnettomuudet johtuvat kännykän käytöstä. Tärkeää, että keskitytään liikenteeseen. Uskon, että erilaisten härpäkkeiden käyttö on tuhoisampaa kuin pienet ylinopeudet.

Marko Forsblom: Paneelikeskustelussa pitäisi aina vähän provosoida, että joku hermostuisi, kokeilen sitä tulokulmaa. Nopeus ja sen valvonta ovat oleellisia asioita. Moottoripyöräilijä ja jalankulkija ovat helposti haavoittuvia tienkulkijoita. Moottoripyöräilijöille voisi antaa kovemmat nopeussakot kuin henkilöautoilijoille, koska kuoleman riski on suurempi. Tämä olisi motoristin oman vastuun kasvattamista.

Simon Elo: Poliittisessa mielessä kysymys kuuluu, keppi vai porkkana? Porkkana parempi. Infran kunto ja asenne viime kädessä ajajan pääkopassa.

Jos ajamiseen tuodaan mukaan lisättyä todellisuutta, siitä voi olla apua, kuten esimerkiksi navigointitiedoista. Eduskunnan on vaikea sääntöjen osalta pysyä perässä. Älyliikenteen osata SMOTO pohtii M2P-strategiassaan, missä rikosoikeudellinen vastuu menee? Kun tulee automatisoituja ajoneuvoja, mikä on sääntely siltä osin, missä vastuun rajat menevät? Edellyttää arvokeskustelua plus lainsäätäjän osalta tarkkarajaisuudesta keskustelemista, kuka vastuussa.

Markku Eestilä: Koskaan ei pitäisi mitään esitystä tyrmätä. Näkisin kuitenkin itse niin, että jos liikennesääntöjä rikotaan, niin kyllä rangaistusten pitää olla samoja riippumatta siitä, että mikä sen ajoneuvon oletettu turvallisuusarvo on. Tämähän johtaisi siihen, että isolla täynnä airbageja olevan limusiinin kuljettajalla on eri sakko, samoin vanhalla autolla ajajalla ja moottoripyörällä vielä erikseen. Ymmärrän tuon viestin, mutta minun linjani on kyllä se, mihin autoveron poistokin perustuu, että meillä on tulevaisuudessa turvallisemmat, paremmat autot, turvallisemmat moottoripyörät, ja paremmat nelikaistaiset tiet, jolloin ei ole vastaantulevaa liikennettä, niin kaikilla näillä keinoin pääsemme parempaan lopputulemaan ihmisten liikenneturvallisuuden kannalta kuin sillä, että sanktioimme koko ajan enemmän ja enemmän.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Merja Kyllönen: Sen lisäksi että puhutaan siitä, pitäisikö sanktioida kovemmin tietyille ajoneuvotyypeille, niin voidaan myös teknologisen kehityksen kautta päätyä siihen, että on etärajoittimia. Jos nähdään, että joku käyttää hallitsemattomasti ajoneuvoaan, niin sitä ajoneuvoa voidaan hidastaa ulkopuolelta. En tiedä, kuinka paljon motoristit tästä tykkäisivät, mutta tätäkin voidaan EU-tasolla ajaa.

Marko Sillanpää: Minulle ainakin oikeustieteellisessä opetettiin, että tehokkaampaa on kiinnijäämisriskin kasvattaminen kuin rangaistusten koventaminen. Tämä toimii hyvin toteutuneessa automaattivalvonnassa, missä riskiä on nostettu ylös. Yksittäisen kuskin riskin osalta nopeudella on vaikutusta onnettomuusriskiin. Se, tuovatko turvalaitteet miten paljon lisää turvallisuutta, vai ulosmitataanko turvaedut? Osittain käyttäytymistä muutetaaan, ja riskiä nostetaan, mutta uudet turvalaitteet ovat niin hyviä, että vaikka osa ulosmitataan, etua jää riittävästi.

Markku Eestilä: Olen erittäin surullinen siitä, että Suomessa turvallisuuskeskustelu on pelkkää nopeuskeskustelua. Moni asia vaikuttaa turvallisuuteen, mikä on vireystila, mikä turvallinen ajonopeus, jos pikkuisen jokainen hölläisi entisiä asenteitaan: kiinnittäisi huomiota tilannenopeuteen, keliin, silloin tultaisiin vaihtuvanopeuksisiin rajoituksiin jne. Pitää ymmärtää eri olosuhteissa eri tarpeet. Ei kannusteta ihmisiä ajamaan ylinopeutta, vaan käyttämään tervettä järkeä ja säilyttämään kohtuullisuus joka asiassa.

Simon Elo: Tienkäyttömaksuista pitäisi varmaan jotain keskustelua käydä, mutta en kannata kyttäämistä ja kyyläämistä.

Merja Kyllönen: Jos on valmis vastaanottamaan myös sen vaihtoehdon, että vakuutusmaksut ovat halvempia, ja suhteessa siihen, että päästövähennysvelvoitteet tulevat väistämättä muuttamaan meidän rahoitus- ja verotusjärjestelmäämme. Globaalin sääntelyn vaikutuksille emme voi mitään. Jos ajatellaan kokonaismallin joustavuutta, mallia jossa ihmisellä on vähemmän velvoittavia elementtejä, vaan myöskin mahdollisuuksia antavia elementtejä, niin kyllä se väistämättä tarkoittaa myös teknologian edistymistä ja kehittymistä. Ja eihän kukaan estä rakentamasta sellaista maksujärjestelmää, jossa sinulla on liikkumisen tili, jota voit hoitaa kuin omaa pankkitiliäsi ja säätää itse yksityisyyttäsi. Pitkälti asia on myös asennekysymys: ratkaisevatko suomalaiset asian omaehtoisesti, vai odotetaanko 10 vuotta ja maksetaan sitten muille tekniikan kehittämisestä.

Markku Eestilä: Ihmiset on peloteltu aikanaan Ollilan mallilla. Käsitykseni mukaan ihmiset eivät vastusta kilometripohjaista liikenteestä maksamista, vaan kyttäämistä sekä sitä, että 8,3 miljardin kasvaisikin yllättäen vaikka 10,3 miljardiin euroon. Tässä voitaisiin poistaa autovero kokonaan ja motoristeillehan se olisi hyvä, kun niillä ei kuitenkaan ajeta niin paljon ja kilometripohjainen verotus. Jos minun pitäisi tehdä malli, niin jakaisin tiet kymmeneen eri veroluokkaan. Kalliimpia kilometrejä moottoriteillä ja kaupunkien keskustoissa ruuhka-aikaan ja sitten taas syrjäseudulla, missä ei linja-autoa ole nähty 10 vuoteen, verotus olisi pieni. Silloin tämä olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen järjestelmä. Verotuksen pitää olla tiestön laadun mukaan.

Samppa Holopainen: En näe, että poliisilla olisi suoraa valvontayhteyttä joka autoon, ja että sen perusteella jaettaisiin kuponkeja. Ei meillä ole siihen voimavaroja eikä resursseja. Jonain päivänä voi olla niin, että liikenteen valvontakeskuksella on välineet siihen, että kun se huomaa, että joku auto ajaa 50 km/h yli muun liikenteen, niin siihen voidaan vaikuttaa.

Manuaaliliikenteen osalta voi sitten pohtia sitä, että tulee tiesouuksia jotka on suljettu manuaaliliikenteeltä. Tärkeintä on liikenneonnettomuuksiena ja -rikkomusten ennaltaestäminen.

Jokainen pystyy noudattamaan sääntöjä, ja silloin ei myöskään tule negatiivisia seuraamuksia.

Pekka Rajala: Tässä kun riskeistä keskusteltiin, niin olisi hienoa nähdä henkilökohtainen riskimittari, joka ottaisi huomioon nämä henkilökohtaiset tekijät ja ympäristötekijät ja tiedottaisi siitä kuljettajalle itselleen, että nyt ajat tällä ja tällä riskitasolla. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen.

Janne Mänttäri: Satuin olemaan mukana kirjoittamassa sitä Ollilan raporttia. Komppaan Merjaa ja Markkua, että ratkaisut kyllä löytyvät aikaan ja paikkaan perustuvaan hinnoittelumalliin, joka huomioi käyttäjän yksityisyydensuojan. Kyse on ehkä enemmän siitä, että mediajulkisuus lähti väärille laduille. Valvonnasta: ei rangaistuksen määrä, vaan kiinnijäämisen todennäköisyys. Nyt kun tätä automaattivalvontaa kehitetään ja siihen panostetaan, niin jos se samalla vähentää näkyvää valvontaa, niin se on tietenkin pikkaisen huolestuttavaa kehitystä myös tämän tämänpäiväisen kohderyhmän kannalta, koska automaativalvontahan ei nykyisellään koske kaksipyöräisten kuljettajia. Tässä voisi olla yksi kehittämisen paikka, voidaanko heidät huomioida ja tämähän vaatii myös lainsäädännöllisen muutoksen, koska nykyisellään laki edellyttää, että kuljettaja pitää tunnistaa.

Marko Sillanpää: Meillä oli joku vuosi sitten tutkimus, jossa annettiin nuorille kuljettajille autoon ajotavan seurantalaite, josta nuori sai palautetta ympäristöystävällisyydestä ja riskipitoisuudesta.

Täytyy miettiä, voisiko näitä kehittää edelleen, ja miten näitä saisi käyttöön. Miten moni haluaisi nähdä omat riskinsä? Poliisihan automaattivalvonnassa antaa huomatuksis ilman sanktiota, sehän on eräänlainen palaute. On tärkeää saada palautetta omasta ajamisesta.

Markku Eestilä: En tiedä monellako autoilijalla ja moottoripyöräilijällä on kokemuksen kautta sisäänrakennettuna, miten ajetaan milläkin kelillä. Luulen, että aika monella on. Tottakai auton käsittely vaatii ajoharjoitteluratoja, plus että niitä käytetään. Jos tulee sade, nopeus laskee, samoin pimeällä. Miksi tämä pitäisi ulkoistaa pilveen, josta auton tietojärjestelmä ilmoittaa asiasta? Itse ajoin kerran 60 km/h maasturilla nelivedolla ja nastoilla ja hädin tuskin pysyin tiellä, niin ohi ajoi joku vanhalla Corollalla satasta, kun oli satasen rajoitus. Joskus pitäisi miettiä ihan oikeasti, mikä on tilannenopeuden merkitys. Kuskilla pitää olla käsitys, mitä vauhtia milloinkin ajetaan.

Simon Elo: Toki voi erilaisia teknisiä järjestelmiä luoda, jotka auttavat meitä havainnoimaan paremmin ja varoittaa jostain, mutta kyllä me jossain vaiheessa tulemme sen kysymyksen ääreen, että onko saatu hyöty suhteessa siihen, että vaikkapa puututaan yksityisyyteen tai kontrolloidaan tällä tavalla. Tätä keskustelua peräänkuulutan.

Marko Sillanpää: En ainakaan ole esittänyt mitään pakollista. Porokello on hyvä esimerkki. Se antaa tiedon, jonka mukaan voit muuttaa käyttäytymistäsi, mutta se ei muuta sitä, että sinulla pitää olla osaamista ja asenne kohdallaan. Järjestelmät eivät korvaa asennetta eikä taitoja.

Porkkanoita

Jani: Onko muita kuin verotuksellisia porkkanoita, millä kehitystä voisi edistää?

Marko Forsblom: Mp-ala voisi itse tehdä töitä ja tuoda faktoja esille, miten ympäristöystävällinen moottoripyörä on tai ei ole. Se voisi tuoda moottoripyörät osaksi liikennesuunnittelua ja liikennejärjestelmää. Nyt moottoripyörät ovat vähän ulkokehällä. Niiden imago on harrastuspuolella, ja jopa vähän elitistinen.

Miten se esimerkiksi auttaa, jos meillä on kaupungissa toimiva kaksipyöräisten järjestelmä, miten se auttaa liikenteen sujuvuutta, mikä sen rooli on? Tavallaan vähän haastaisin alaa mukaan tuomaan moottoripyöräilyn hyviä vaikutuksia osaksi erityisesti kaupunkiliikennettä.

Olen ollut monessa kaupunkiliikennesuunnittelutyöryhmässä mukana, eikä siellä ole tunnistettu moottoripyörää. Siellä ei ole ollut edes mainintaa moottoripyöristä tai mopoista.

Mikko Summa: Ala tekee töitä asian eteen monen etujärjestön voimin. Maahantuojat esimerkiksi tekevät yhteistyötä SMOTOn ja Suomen Moottoriliiton kanssa. Tietoa pyritään laittamaan eteenpäin.

Merja: Suomessa on myös syynsä siihen, miksi moottoripyörät ja moottoroidut kaksipyöräiset on jääneet pois. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmasto. Tilanne on muuttumassa. Moni alue on sellainen, missä voi jo ajaa moottoripyörällä tai mopolla ympäri vuoden. 1-3-pyöräisillä voi vaikuttaa ilmastonpäästövelvotteisiin. Kasvojenkohotus on koko alalle tarpeen.

Markku Eestilä: En tiedä mikä se moottoripyöräilyn profiili on ollut? Voi olla elitismiä ja vähän jotain muuta, voi olla yksi sellainen syy, mikä on johtanut siihen ettei ole otettu vakavasti. Näillä SMOTOn parlamenteillä ja meidän yhteistyöllä on joku merkitys ollut, kun nyt ollaan siinä pisteessä, että ministeriö on julkistanut kaksipyörästrategian, jossa pyritään nimenomaan ottamaan moottoripyörät huomioon liikennejärjestelmiä ja katuja ja kiertoliittymiä suunniteltaessa, ettei tule sellaisia struktuuriongelmia, jotka ovat vaarallisia moottoripyöräilijöille. Kaikki on mennyt eteenpäin hyvästi.

Kun puhuttiin, mitä voitaisiin tehdä, niin pysäköintipaikat kaupungeissa, bussikaistojen käyttö, korostaisin vielä ajoharjoittelua ja koulutusta, miten ajoneuvoa hallitaan plus että sen lisäksi toivottavasti kaikilla on mahdollisuus ostaa korkealaatuisia ajovarusteita.

Nettikysymys: Suora kysymys Trafille ja Liikennevirastolle. Milloin moottoripyörät otetaan mukaan kansallisiin älyliikenteen ja liikenneturvallisuuden tutkimusohjelmiin?

Marko Sillanpää: Milloin vain, vaikka heti. Niitä onkin mukana, Trafihan käyttää pari miljoonaa euroa erilaisiin tutkimushankkeisiin. Osa on yhteisiä ohjelmia, joissa on mukana useita toimijoita.

Ilman muuta tutkimusta tehdään, ja peräänkuulutetaan myös alan omaa aktiivisuutta ja sitä, että tullaan mukaan ja tuodaan omaa tutkimusrahoitusta.

Pekka Rajala: Samaa mieltä, ovat jo mukana tutkimushankkeissa ei hirveän näkyvissä mutta mukana suunnittelu- ja kehityspuolella.

Simon Elo: Jos politiikkaa ajatellaan, niin kuunnellaan eniten sitä, jolla eniten ääntä. Motoristeja ja mopoilijoita on yhteensä yli 500 000, joten ääntä on. Autoveron lasku on nostanut verotuloja, sitä pitäisi jatkaa, myös moottoripyöräilijöiltä, samoin muuntotuki tuntuisi perustellulta kuten romutuspalkkiokin, joka on toiminut autopuolella hyvin.

SMOTOn strategiassa nostetaan esiin t&k-työ, sitä pitää pystyä syventämään. Eduskunnassa autoilijoiden ääni ja sen tutkimustyö kuuluu paremmin, mutta nyt on luvassa tietoa paremmin.

Elisa Helin: Mietin samaa myönteistä brändäystä. Kouluihin ja oppilaitoksiin vaikka niihin on vaikea päästä. Turvallisuusviikkojen avauspäivät, niillä pääsee pienetkin lapset kiipeilemään isojen rekkojen kyytiin ja ihailemaan kun isot pojat ja tytöt esittelevät mopojaan.

Tavoitettavissa ovat turvallisuus ja luonnollisuus: mitä enemmän ymmärretään toisten tapaa liikkua sekä huomioidaan toisten tapa liikkua, sitä parempi, myönteisiä asioita.

Jan Juslénin yhteenveto:


Kävimme kaikki teemat läpi. Aloitimme liikennejärjestelmästä ja totesimme että tässä on selvästi motorisoitujen kaksipyöräisten uusi tuleminen. Turvallisuusasiat käytiin läpi; sekä liikennejärjestelmä että infrastruktuuri ja älyliikenneratkaisut, varoitukset ja muille näkyminen. Verotuksesta ja näistä maksuista todettiin, että verotus ja porkkanat ovat paremmat kuin tuet. Eli verotusta keventämällä sen sijaan, että lisättäisiin tukia.

Myönteinen brändäys ja mukaan oikeisiin pöytiin liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta.

Loppukierros

Jan Juslén: Ajattelin, että otetaan loppukierros sellaisella kysymyksellä, että mitä konkreettisia keinoja pystyisit oman vaikutusvaltasi puitteissa ajamaan tämän motorisoitujen 2-pyöräisten asian edistämiseksi tai niiden lisäämiseksi liikennejärjestelmässä?

Marko Forsblom: Omalta osalta ja ITS Finlandin osalta. Meillä on kulkumuotokohtaisia kehitysryppäitä: on älyratikkaa, meriliikennettä, kaupunkiliikennettä. Paljon hyvää porukkaa valmiina ideoimaan millaisia älypalveluja moottoripyöriin liitetään, ja miten se näkyy siinä liikenteen tilannekuvassa, miten pystytään tuomaan positiivisia liikennevaikutuksia suhteessa liikennejärjestelmään. Seillaiseen ollaan ilman muuta valmiita. SMOTO on meillä aktiivisena jäsenenä ja voisi olla vielä aktiivisempi. Pelikenttä on avoin uusille ajatuksille.

Jukka Laitinen: Kun huomioin tätä T&K-toimintamme kautta, olemme valmiita omassa ajattelussamme ottamaan myös motorisoidut kaksipyöräiset mukaan. Toisaalta Suomessa t&k-rahoitus sidotaan yritysten rahaan. Jos puuttuu yrityksiä, niin rahoitusta vaikea saada. Nostamme aihetta esille.

Kuulijakunta seurasi korva tarkkana.

Mika Kulmala: Varmaan enemmän vuoropuhelua, jos vertaa siihen, miten paljon käydään keskusteluja muiden etujärjestöjen kanssa, niin on syytä lisätä positiivista vuoropuhelua, jotta mukana liikennejärjestelmän suunnittelussa. Kun liikennejärjestelmät ovat oikeasti murroksessa, nämä suunnitelmat vievät pitkälle. Olisivat mukana ajatuksissa; miten voidaan edistää, ideoimassa, mitä julkinen sektori voi tehdä? Meillä on paikallisesti hyviä verkostoja, joten on mahdollista positiivisessa yhteistyössä löytää teknologiaosaajia ja julkisia toimijoita sekä yrittää rakentaa jotain uutta.

Pekka Rajala: Ottaisin yhdessä tekemisen ja keskustelun esille. Mehän tehdään paljon suunnitelmia alueellisesti ja yhdessä kuntien kanssa. Kaikkiin suunnitelmiin toivotaan, että saadaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat, motoristeilla on selvästi halukkuutta ja toivotaan, että osallistuisivat näiden suunnitelmien tekemiseen aktiivisesti. Palaute on tervetullutta, ja palautekanavia kehitetään koko ajan.

Marko Sillanpää: Jatkaisin ehkä tuosta, että viraomaisena annamme määräyksiä, jotka koskevat moottoripyörien teknisiä vaatimuksia, kuljettajakoulutusta, tuemme ministeriötä kansallisessa lainvalmistelussa, ja olemme myös mukana EU-tason lainvalmistelun yhteistyössä. Toivomme yhteistyötä ja alan hereilläoloa, kun säädäntöä valmistellaan. Odotamme viranomaisena, että motoristit tuovat oman näkemyksensä esille siitä, miten aiottu säädös vaikuttaa toimintaympäristöön.

Janne Mänttäri: Meidän osalta aika helppo, sillä olemme juuri tänään julkaisseet meidän näkemyksiä, joihin on koottu myös sidosryhmien näkemyksiä tässä strategiassa. Siinä on visio 2030, tavoitetila, johon haluttais päästä. Ja sitten 20 toimenpidettä joilla 2025 mennessä lähetyttäisiin tätä visiota. Valmistelu oli erittäin miellyttävä prosessi läheisessä yhteistyössä alan kanssa. Kiinnostuneena ja hyvässä hengessä.

Strategialuonnos löytyy ministeriön sivulta. Kaikki ei ole meidän omissa käsissämme, esimerkiksi hinnoittelussa tarvitaan poliittisten päättäjien tahtoa ja yhteistyötä eri ministeriöiden välillä. Plus nostetaan kaksipyöräiset esiin ettei unohdu.

Mikko Summa: Myönteinen brändäys, muitakin hyviä juttuja, kuten turvallisuusviikko, jossa voi olla näkyvillä esittelemässä kouluilla. Hyvin mielellämme olemme älyliikenteen t&k-hankkeissa mukana. Kysykää, jos tarvitsette kalustoa.

Samppa Holopainen: Poliisin puolelta tarjoamme valvonnassa tasapuolista kohtelua. Jos muuta lupaan, niin poliisi on säädöspuolen asiantuntija, faktapohjaisesti. Liikenneturvallisuus on toimintamme ydin ja tuomme oman tietämyksemme säätelyn valvontaan.

Näin alan harrastajana voin vielä kysyä, että osataanko meillä hyödyntää harrastajien joukkoa liiketoiminnasssa?

Elisa Helin: Lupaamme edetä siten, että muistutamme opettajia siitä, että opintosuunitelma on velvoittava asiakirja, johon on kirjattu kaikille asteille liikennekasvatuksen tavoitteet ja sisällöt. Ehkä joka opettajalle pitää terävöittää asiaa.

Mobile traffic + safety -hanke on alkamassa, olemme laatimassa liikennekasvatuksen käsikirjaa.

Sekä opettajien peruskoulutuksen että täydennyskoulutuksen pitää tukea liikennekasvatuksen sisältöä. Opettaja on ihan paras liikennekasvattaja

Motoparlamentin osanottajat.

Verkosta tullut ”välikysymys”: Miten parlamentti näkee, että voitaisiinko B-kortilla sallia ajaminen alle 125-kuutioisilla, kuten monessa Euroopan maassa?

Marko Sillanpää; Eka kerta, kun kuulen asiasta. Se on poliittinen päätös, mutta viedään asiaa eteenpäin.

Janne Mänttäri: Taisi nousta esiin lausuntokierroksella, mutta eivät suoranaisesti innostuneet. Siinä on jonkin verran epäselvyyksiä, onko EU-lainsäädännön mukainen, miettivät lisää.

Toinen verkkokysymys: Brit tukevat turvavarusteiden käyttöä verohelpotuksella?

Janne Mänttäri: Tämä kytkeytyy isompaan kuvaan, hinnoittelun pitää ohjata siihen suuntaan, että tukee turvallisuutta ja ympäristöasioita

Marko Sillanpää: Veroasia. Poliitikkojen ja VVM:n heiniä

Loppupuheenvuorot, jatkoa:

Simon Elo: Ilman muuta liittyy keskusteluun ensi eduskuntavaaleissa. Moottoripyörät päästöiltään pieniä. Moottoripyörien käyttö ajaa paikkansa ympäristönäkökulmasta. En voi luvata liikaa, mutta tavoittelen muuntotukea ja romutuspalkkiota, mahdollisesti hankintatukeakin. Autoverosta luovuttava myös moottoripyörien osalta sekä muuten tasavertainen kohtelu autoille ja moottoripyörille.

Markku Eestilä: Simon kanssa samaa mieltä, ettei voi luvata. Olen kuitenkin sitä mieltä, että autovero pois myös moottoripyöriltä. M2P-strategia otetaan aina huomioon, kun asioista päätetään, samoin perusväylien kunnossapitoon tarvitaan lisää rahaa. Liikennepoliittinen tarkastelu sujuvuuden ja turvallisuuden kautta. Ei pelkästään turvallisuus tai nopeus, molempia pitää tarkastella yhtä aikaa.

Merja Kyllönen esitti loppuyhteenvetona hienon räpin, joka kannattaa katsoa suoraan videolta. Linkki videoon tässä

Motoparlamentti.

Merja Kyllönen esitti loppuyhteenvetona hienon räpin, joka kannattaa katsoa suoraan videolta. Linkki videoon tässä