Uutisarkisto

Lähetä SMOTOlle sähköpostia

Risuja, ruusuja, kysymyksiä, muuttuneet yhteystietosi ym – lähetä meille sähköpostia:

webmaster (ät) smoto.fi

Mp- ja mopokortin vaatimuksia helpotettiin – mutta missä on päättäjien osaaminen asiassa?

Mopo- ja kevarikortin suorittaminen on muuttunut sääntöuudistuksen jälkeen käsittämättömäksi jippoiluksi.

Vuonna 2018 tehdyn ajokorttiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli siirtää painotusta koulutuksesta tutkintoon eli ajo- ja käsittelykokeisiin. Samalla pakollista teoriaopetusta ja ajotunteja karsittiin. Trafi laati ohjeet uusille käsittelykokeille 1.4.2018 alkaen. Sen jälkeen alkoi monesta suunnasta tulla tietoa, että käsittelykoe on liian tiukka. Suomen Motoristit ry. ja Autokoululiitto pääsivät Traficomin puheille tammikuussa, jonka jälkeen vaatimuksia helpotettiin, ja uudet vaatimukset astuivat voimaan huhtikuun alusta. Suurin ongelma: kikkailupainotteisuus ja mahdollisimman vaikeaksi tekeminen leimaavat edelleen vaatimuksia. Pahinta on, että nykyinen korttikoulutus ei saavuta tavoitettaan, parempaa liikenneosaamista, vaan pikemminkin estää sen.

– Asioita helpotettiin vähän, mutta ei lähellekään sitä, mitä tavoittelimme, kertoo Suomen Motoristit ry:n asiantuntija Veli-Pekka Ratinen. – Korttikokeissa on monia ongelmia. Käsittelykokeet keskittyvät teknisten temppujen opetteluun ja kohtuuttomiin vaatimuksiin liikenneturvallisuuden sijasta. Mopokortin teoriakokeet taas ovat mahdottomia ja epäloogisia.

Mopokortin läpäisee ensi yrittämällä enää reilu kolmannes!

Autokoululiitto keräsi viime vuonna tietoja kokeiden läpipääsyistä autokoulujen toimesta. Myös Traficom tilastoi korttien suorittaneiden määrän. Traficomin tilaston mukaan esimerkiksi noin 80 % mopokorttilaisista läpäisee testin, mutta se ilmoittaa lukeman koko vuodelta, eikä sitä, miten moni reputtaa kortin teoriakokeen ensi yrittämällä.

Veli-Pekka Ratinen on tuohtunut korttiuudistuksen aiheuttamista ongelmista.

– Autokoululiiton tilaston kertoma on todella karua: mopokortin teoriatehtävissä on annettava vastaus 70 kysymykseen puolessa tunnissa. Kun vanhan mopokortin teoriakokeen läpipääsyprosentti ensi kerralla oli 83 %, putosi se 36 prosenttiin uusien korttisäädösten voimaantulon, 1.7.2018 jälkeen. Tehtävät oli tehty liian vaikeiksi 15-vuotiaille. Varsinkin, kun ne eivät ole ei-kyllä-tyyppisiä vastauksia, vaan tulkinnanvaraisia. Lisäksi kirjallisten harjoituskokeissa on ollut tämän ensimmäisen vuoden aikana paljon selviä virheitä, Ratinen paheksuu.

Korttikokeen tekijöillä ajoneuvot sekaisin

– Hyvä huono esimerkki on kuvakysymystehtävä, jossa ajat autoa, vaikka olet menossa mopokorttikokeeseen. Kokeiden tekijöillä on suruttomasti ajoneuvot sekaisin muutenkin. Ajat maaseututietä, peileistä näkyy, että auto on puskurissasi kiinni. Kysymys, johon oppilaan on valittava oikea vaihtoehto kuuluu: Mikä on oikea toimenpide? A) välkytät jarruvaloja, B) siirryt ajamaan pientareelle, C) lisäät nopeutta?

Kysymyksen lähtökohta on täysin väärä, sillä mopon paikka on pientareella. Jollet ole siellä jo, niin silloin oikea vastaus olisi kohta B. Mutta Trafin mukaan oikea vastaus on ”lisää nopeutta”, C. Mikä joka suhteessa on se huonoin vaihtoehto. Lisäksi mopon rakenteellinen nopeus on rajoitettu 40 km/h. Mistä lisäät?, Ratinen kyselee.

– Liikennekysymyksissä ei ole virheitä, mutta kuvakysymyksiä on paljon, ja niissä on liikaa tulkinnanvaraisia asioita. Koe on tehty liian vaikeaksi eikä se mittaa nuorten mahdollisuutta selvitä liikenteessä, vaan jotain aivan muuta, Ratinen uskoo.

Kevarin käsittelykoe uskomaton

– SMOTO testasi kevytmoottoripyöräkortin uuden käsittelykokeen viime syksynä. Koe osoitti sen, että vaatimus kääntymisestä oli uusissa vaatimuksissa liian tiukka. Hitaan nopeuden kahdeksikkokokeessa piti mahtua kääntymään moottoripyörän kääntöympyrän halkaisija (ohjaustanko vedettynä rajoitinta vastaan) + 1 m tilassa, joka on kokeneellekin motoristille tiukka vaatimus, Suomen Motoristit ry:n varapuheenjohtaja Jari Kielinen toteaa.

– Kokeessa selvisi, että esimerkiksi erään testihenkilön RS Apriliassa jäävät sormet ohjaustangon väliin stopparia vastaan ajettaessa. Kevyt-mp-korttikoulutuksessa on ajoharjoitteluun varattu vähintään viisi tuntia. Ajokouluttajien mukaan hidasajon kääntämisen vaatimus on niin tiukka, että 70 % opetuksesta kuluu ympyräkäännösharjoitteluun. Lisääkö tämä liikenneturvallisuutta, Ratinen päivittelee.

– Aika harvoin nakkikioskin parkkipaikalla tapahtuu niin vakavia kääntymisen osaamisen puutteista johtuvia onnettomuuksia, kuin taas jokapäiväisessä liikenteessä, jossa selviämisen tavoitteisiin koulutuksen ja korttivaatimusten pitäisi painottua.

– Väistökoe on ajettava vähintään 50 km/h nopeudella, ja este on uusien vaatimusten mukaan 1 m ajolinjalta, ennen estettä on matkaa 8 m ja sen jälkeen 19 m tilaa palata takaisin ajolinjalle. Väistö todettiin myös tiukaksi ja ajokouluttajat ovatkin ihmetelleet, miksi ei ole pitäydytty esim. EAK-kurssien tyypillisessä 10 + 20 m mitassa, joka sekin aiheuttaa customeille jalkatappien maahan raapimisia jo 50 km/h vauhdissa.

Helpotusta, mutta vain rajallisesti

– Traficom on nähtävästi kuunnellut palautetta ja 1.4.2019 alkaen käsittelykokeita osin helpotetaan. Kahdeksikossa on kasvatettu tilaa kääntöympyrän halkaisija + 1,5 m:iin. Ohjeissa ei kuitenkaan edelleenkään ole mainittu sitä, että moottoripyörän kääntöympyrä pitää ennen koetta tarkistaa molempiin kääntösuuntiin, koska niissä voi olla eroja, Jari Kielinen ihmettelee.

Suomen Motoristit ry:n varapuheenjohtaja Jari Kielinen.
Suomen Motoristit ry:n varapuheenjohtaja Jari Kielinen on huolissaan uusien säädösten väistövaatimuksista.

– Väistöön ei ole tehty muutoksia ja se on edelleen tiukka. Vanhassa käsittelykokeessa väistön mitat olivat 9 + 18 m, mutta väistö sivulle oli vain 0,5 m, joka on todella paljon helpompi ajettava. Väistö ei enää onnistu laiskasti ohjaamalla kuten ennen, vaan vaatii terävän vastaohjauksen käyttöä. Tämä lie ollut tutkinnon suunnittelijoiden tavoitteena, mutta vastaohjauksen osaamisen todentamiseen riittäisi EAK-kursseilla käytetty mitoitus.

SMOTOn saaman palautteen mukaan väistötehtävä on osoittautunut hankalaksi, koska siihen tulo vaatii keskittymistä nopeuteen samalla, kun pitäisi tehdä nopea vastaohjaus. 50 km/h miniminopeuden ylittäminen varmuuden vuoksi on hankalaa, koska tehtävä vaikeutuu nopeasti nopeuden kasvaessa. Esim. nopeudella 55 km/h tehtävä on jo paljon vaativampi eikä edes onnistu kaikilla moottoripyörissä kallistusvarojen vuoksi.

Halpatutka tarkempi kuin poliisin?

Ratinen ihmettelee väistötehtävän vaatimusta tutkamittauksen tarkkuudesta.

– Väistötehtävässä ajokokeen vastaanottaja käyttää muutaman satasen hintaista tutkaa nopeuden mittaamiseen väistökokeen alussa. Sääntöjen mukaan tehtävän vastaanottaja mittaa käytetyn nopeuden mittalaitteella ”mikäli sellainen on saatavilla”. Se ei siis ole pakollinen. Ajovarma kuitenkin tulkitsee, että mitataan ”Traficomin ohjeiden mukaan, koska direktiivit sen määrittävät”. Eli nopeuden on oltava 50 km/h. Todellisuudessa tutkien heitto voi olla mitä vain mittauskulmasta ja tilanteesta riippuen. Jos koetilanteessa ajaa kilometrinkin alle 50 km/h, saattaa saada hylkäyksen. Miten tämä voi olla näin tarkkaa, vaikka mittausvirheitä ei huomioida, Ratinen miettii. – Maalaisjärjellä tuota ei pysty ymmärtämään.

Mopokortin ajokoevaatimus säästä riippumaton

Mopokortin ajokokeen suorittamisessa ei puolestaan oteta lainkaan sääolosuhteita huomioon, mikä on tieliikennelainsäädännön vastaista.

– Traficomin oman ohjeen mukaan ”vaikeissa olosuhteissa ajokokeen vastaanottaja voi muuttaa harkintansa mukaan tehtävien mitoitusta”. Käsittelykokeessa ohje kuuluu ”Keliolosuhteet eivät vaikuta käsittelykokeen tehtävien mitoitukseen, suoritusnopeuteen tai arviointiin”. Jos sataa vettä, tehtävät suoritetaan sateella samoin nopeusvaatimuksin. Jos ei pysty vaadittaviin nopeuksiin, suoritus hylätään, vaikka itsesuojeluvaisto käskisi pudottaa nopeutta. Väistössä ja jarrutuksissa tämä on käsittelykokeen suorittajien hengellä ja omaisuudella leikkimistä. Suorittajalla tulisi olla oikeus perua käsittelykoe kuluitta, jos hän katsoo olosuhteet itselleen vaaralliseksi, Kielinen kommentoi.

Harjoittelua.

– Kävimme Traficomin kanssa palaverin vuoden vaihteessa mopo- ja mp-kortin vaatimusten muuttamiseksi. Meitä huoletti mm. se, että mopokortin portit-tehtävän mitoitus on niin haastava, että mopon keskiseisontatuki ottaa maahan. Tehtävä on suorastaan hengenvaarallinen sateella. Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi on kerännyt palautetta, mitä näissä kokeissa on sattunut. Pahin niistä on sellainen, että suorittaja kaatoi portin, mikä sai hänet kaatumaan, ja jarrutustehtävässä mopolija kaatui ja kaatuessaan kaatoi myös tutkinnon vastaanottajan. Tapahtuman seurauksena molemmat joutuivat sairaalaan. Ei ole kenenkään edun mukaista, että käsittelykoe ei ole mitoitukseltaan turvallinen vaan aiheuttaa turhia loukkaantumisia.

Tammikuun palaverin jälkeen Traficom lähetti tiedoksi uuden version korttikokeista 4.3., mutta muutokset jäivät valitettavan vähäisiksi, Kielinen muistelee. – Hidaskäännökseen lisättiin se 50 cm, samalla portit-tehtävässä on porttien jälkeen tilaa metri lisää.

Tavoitteena pelkkä rahastus?

– Iso kysymys tässä asiassa on se, että Traficom antaa ohjeet, miten tehtävät suoritetaan, mutta Ajovarma kuitenkin hallinnoi asiaa. Heidän molempien intressissä on saada mahdollisimman paljon rahaa, jota hylätyt tutkinnot tuovat. Tulkitsevatko he sen vuoksi asioita tiukemmin motoristeille?

– On selvä, että työtä pitää tehdä, ja keskustelu asiasta jatkuu, Ratinen muistuttaa. – SMOTOn ja Autokoululiiton yhteistyö on kantanut hedelmää, ja pientä positiivista sanomaa on tullut Traficomista, mutta vielä meille on jäänyt asioita hampaankoloon.

– Kun korttikoulutusta uusittiin, niin puolet opetuksesta otettiin pois. Sitä kompensoimaan Traficom teki vaikeammat kokeet. Tästä ovat kärsineet mopoilijat, koska jos läpipääsyprosentti ensi yrityksellä on vain 36, niin se on hälyttävä merkki. Uusista kirjallisista kokeista kärsivät mopoilijat, joiden on vaikea hahmottaa kuvakysymyksiä.

Siinä ei ole järkeä, että tehdään käsittelykokeisiin niin vaikeita tehtäviä, että niiden harjoitteluun kuluu kohtuuttomasti aikaa. Ihmetystä aiheuttaa myös se, että liikenneturvallisuudesta vastaava taho, Traficom, on todella sitä mieltä, että keli ei vaikuta millään tavalla käsittelykokeiden suoritukseen.

Tutkamittauksessa voitaisiin nollatoleranssin sijasta mitata nopeutta joko valokennoin tai sitten joustetaan nopeudessa. Poliisikin joutuu jättämään 3 km varan asiakkaan eduksi. Riski on myös siinä, että jos kokeen vastaanottaja tahallaan liipaisee tutkan liian myöhään portin jälkeen, nopeus voi olla alhainen, ja aiheuttaa hylkäämisen. Ensisijaisesti pitäisi näitä kokeita suunnitellessa pohtia sitä, mikä oikeasti parantaa liikenneturvallisuutta, Kielinen päättää.

Mopokorttiuudistus vaarantaa mopoilijan

– Mopokoulutuksessa uudet säännökset menivät pahasti pieleen, eivätkä palvele ketään, pohtii Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi. Aiemmin kokeen läpäisi eka yrittämällä 83 %. 1.7.2018 jälkeen vain 36 %. Hyvin tyypillistä on, että koetta joutuu uusimaan 6-8 kertaa ennen läpipääsyä. Eräs poika kävi kokeessa 12 kertaa, mikä tuli yksistään maksamaan jo 420 euroa. Sillä hintaa saa normaalisti kortin, ajo-opetuksen ja eväät liikenteeseen. Nyt ei saa mitään.

Vasemmalta: Jarmo Jokilampi ja Kurt Ljungqvist

– Kärjistetysti voidaan sanoa, että 15-vuotias lykätään nykyään vuodeksi liikenteeseen ilman koulutusta ja katsotaan, että selviääkö tämä siellä? Jos selviää, niin koulutetaan sitten. Jos tavoitteena oli kustannusten säästö, niin siihen tavoitteeseen ei pääse, jos käy 5-6 kertaa kokeessa ja vielä jättää kesken.

– Jos puhutaan mopokortin porttitehtävästä, niin se ei toimi märällä asvaltilla. Silloin sitä ei saa läpi edes kokenut motoristi. Nopeuden pitää mitattaessa olla 30 km/h, jos 29 km/h, niin suoritus hylätään. Jo valmistajan ilmoituksen mukaan mittalaitteessa on +-2 km/h heitto. Tämä on käsittämätöntä, sillä jos poliisikin liputtaa 7000 euron tutkalla tiensivuun ja antaa 3 km/h asiakkaan eduksi aivan eri tasoisella tutkalla, tässä ei anneta kilometriäkään, Jokilampi murehtii.

– Mopo on varsinkin maaseudulla monelle nuorelle liikkumisen väline kesät talvet. Silloin tehtävienkin pitäisi olla sellaiset, että ne pystyy suorittamaan talvellakin. Siksikin on käsittämätöntä vetoaminen siihen, että mittavirheistä huolimatta ”ei voida mennä alle direktiivin”.

Traficom pimittää tilastotietoja

– Mielenkiintoista on, että Traficomista ei saa luotettavaa tilastoa suorituksista esimerkiksi siitä, moniko reputtaa ensimmäisellä kertaa kirjallisessa korttiuudistuksen jälkeen. Saatavilla on ainoastaan koko vuoden tilasto, jossa ei kerrota ensi suorituksen reputusprosenttia. Mikäli halutaan kertoa, miten muutos on onnistunut, olisi hyvä saada tilasto myös 1.7. alkaen.

– Minun mielestäni kaikkien, jotka viime kaudella on hylätty mp- tai mopopuolelta nopeuden vuoksi, pitäisi vaatia rahansa takaisin, koska mittalaitteet eivät ole luotettavia, myös se, miltä kohtaa tutkan liipaisee vaikuttaa tulokseen.

– Pahinta on se, että vuosi sitten, kun uudet säädökset tulivat, niitä perusteltiin liikenneturvallisuuden parantamisella. Siihen asti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus oli kehittynyt parempaan suuntaan, Jokilampi pohtii.

Uudet säädökset temppu- ja jippokokoelma

– Nyt tilanne on erilainen. Kysymys on siitä, että nyt uusien säädösten myötä moottoripyörän hallitsemiseksi edellytetään temppukokoelmaa. Esimerkiksi porttitehtävässä oli tarkkaan mietitty, miten siinä käytetään katsetta, ja se myös ohjasi oikeaan katseen käyttöön pyörää ohjattaessa. Nyt pitää viimeisellä portilla pudottaa katse eturenkaan eteen, että osuu porttiin, kun kaarreajossa pitäisi aina katsoa kauas. Kyse on tempusta, joka ei paranna liikenneturvallisuutta, vaan pakottaa kiinnittämään huomiota epäolennaisiin asioihin, Jokilampi jyrähtää.

Hitaan ajon tehtävä muuttui vuosi sitten tappikäännökseksi rajoittimeen asti, mihin moni kokenutkaan motoristi ei pysty. Se koskee ikävästi aloittelevia naisia, jotka ovat fyysisesti heikompi.Silloin menee helposti 7 tuntia 10:stä tämän turhaan harjoitteluun liikenneosaamisen opettelun sijaan. Painopisteen pitäisi olla elävässä elämässä, eikä jippoilussa. Tehtävät olivat aiemmin muotoutuneet vuosien saatossa, ja niihin oli haettu järkeviä opetuksellisia asioita. Nyt uudistuksen yhteydessä ne on täysin vedetty hatusta.

– Yksinkertainen esimerkki on vaihteiden käyttö. Tietyssä tehtävässä on käytettävä 3-vaihdetta. Oikeasti oikean vaihteen valinta tilanteessa riippuu moottoripyörästä ja suorituspaikasta, Jokilampi kuvaa. – Samalla tavalla kun kitka on heikompi, tie on sateinen tai jäinen, pitää huomioida keliolosuhteet. Pidennysvara ei voi olla annettu, vaan harkinnanvarainen. Samoin nopeuden suhteen, kilometri suuntaan tai toiseen ei ole merkittävä asia, mutta tässä ei ole sallittua?

– Jos tarkoituksena on osoittaa, että koe on vaikeutunut, niin siinä on onnistuttu, sillä on saatu aikaan menetelmä, jossa on helppo tuottaa hylkäyksiä.

– Olisi toivottavaa, että virkamies kuuntelisi palautetta sekä tavallisilta kansalaisilta että myöskin asiantuntijloilta, ja huomioisi oikeasti merkittävät asiat. Itselläni on 30 vuotta moottoripyöräilykokemusta ja koulutusosaamista, ja se, että keli ei vaikuta, on minusta uskomatonta, Jokilampi lopettaa.