Uutisarkisto

Lähetä SMOTOlle sähköpostia

Risuja, ruusuja, kysymyksiä, muuttuneet yhteystietosi ym – lähetä meille sähköpostia:

webmaster (ät) smoto.fi

Moottoripyörä- ja mopotutkinnot: uusi malli tekee kortin suorittamisesta hankalaa liikenneturvallisuuden kustannuksella

Vuonna 2018 tehdyn ajokorttiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli siirtää painotusta koulutuksesta tutkintoon eli ajo- ja käsittelykokeisiin. Samalla pakollista teoriaopetusta ja ajotunteja karsittiin. Traficom laati ohjeet uusille käsittelykokeille vuosi sitten 1.4.2018. Oppilailta ja kouluttajilta  alkoi tulla tietoa, että käsittelykoe on liian vaativa. 

Mopo- ja kevarikortin suorittaminen on muuttunut sääntöuudistuksen jälkeen käsittämättömäksi jippoiluksi.

Suomen Motoristit ry. ja Autokoululiitto  keräsivät palautteita jotka toimitettiin Traficomiin tammikuussa. Maaliskuun alussa Traficom julkaisi uudet ohjeet käsittelykoetta varten, joissa muutamaan kohtaan oli tehty helpotuksia. Nämä uudet vaatimukset astuivat voimaan huhtikuun alusta. Ongelmat eivät kuitenkaan muutoksella poistuneet. 

Seuraavat ongelmat ovat edelleen jäljellä:

  • Käsittelykoe on kikkailupainotteinen ja mahdollisimman vaikea, mikä ei paranna liikenneosaamista, vaan pikemminkin estää sen.
  • Ensi yrityksellä mopokortin kirjallisen läpäisseiden määrä on pudonnut 36 prosenttiin vanhan kokeen 83 % verrattuna. Trafin tilastot pimittävät tämän.
  • Autokoululiiton tilaston mukaan ei ole poikkeus, että oppilas käy 5-7 kertaa teoriakokeessa ennen läpipääsyä.
  • Tehtävät ovat liian vaikeita 15-vuotiaille, tulkinnanvaraisia ja osin jopa virheellisiä. Teoriaopetuksen puute näkyy osaamisessa.
  • Moottoripyörien käsittelykokeen vaatimus kahdeksikkokääntymisestä oli liian tiukka. Sitä helpotettiin, muttei tarpeeksi. Lisäksi ei huomioida sitä, että pyörän kääntösäde saattaa poiketa eri puolille.
  • Mp-korttikoulutuksessa on ajoharjoitteluun varattu vähintään 5 tuntia – siitä 70 % kuluu helposti hidasajoharjoitteluun vaatimusten tiukkuuden vuoksi. Tämä on pois liikenteessä ajamisesta ja liikenneturvallisuudesta.
  • Väistökoe on niin tiukka, että ammattilaisetkin ovat ongelmissa. Lisäksi nopeuden mittaamisessa ei huomioida mittalaitteen valmistajan ilmoittamaa virhemarginaalia 1-2 km/h.
  • Tehtävät on suoritettava määrätyllä nopeudella, alinopeus 1 km/h johtaa hylkäämiseen, vaikka mittaukset tehdään halvoilla tutkilla, jotka eivät näytä nopeutta kuin suuntaa-antavasti.
  • Käsittelykokeessa ei oteta  sääolosuhteita huomioon, mikä on ristiriidassa  tieliikennelain kanssa. Tieliikennelaki edellyttää, että nopeus on sovitettava vallitseviin sääolosuhteisiin, käsittelykokeesta tätä pykälää ei löydy.
  • Käsittelykoe tehdään samalla nopeudella kesäkelillä, sateella ja talvisissa lumi- ja jääolosuhteissa.
  • Kokeen pakkosuorittaminen kelistä riippumatta samalla, vaaditulla nopeudella on johtanut useisiin loukkaantumisiin ja on jopa hengenvaarallista.

– Pahinta on se, että vuosi sitten, kun uudet säädökset tulivat, niitä perusteltiin liikenneturvallisuuden parantamisella. Siihen asti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus oli kehittynyt parempaan suuntaan, Autokoululiiton puheenjohtajana 8 vuotta toiminut Jarmo Jokilampi pohtii.

 – Nyt tilanne on erilainen. Kysymys on siitä, että nyt uusien säädösten myötä moottoripyörän hallitsemiseksi edellytetään temppukokoelmaa. Esimerkiksi porttitehtävässä oli tarkkaan aikaisemmin mietitty, miten siinä käytetään katsetta, ja se myös ohjasi oikeaan katseen käyttöön pyörää ohjattaessa. Nyt pitää viimeisellä portilla pudottaa katse eturenkaan eteen, että osuu porttiin, kun kaarreajossa pitäisi aina katsoa kauas. Kyse on tempusta, joka ei paranna liikenneturvallisuutta, vaan pakottaa kiinnittämään huomiota epäolennaisiin asioihin, Jokilampi jyrähtää.

– Asioita helpotettiin, mutta tulos ei ole liikenneturvallisuuden kannalta riittävä, kertoo SMOTOn asiantuntija Veli-Pekka Ratinen. – Korttikokeissa on monia ongelmia, ja käsittelykokeet keskittyvät teknisten temppujen opetteluun ja kohtuuttomiin vaatimuksiin liikenneturvallisuuden sijasta. 

– Kärjistetysti voidaan sanoa, että 15-vuotias lykätään nykyään vuodeksi liikenteeseen ilman koulutusta ja katsotaan, että selviääkö tämä siellä? Jos selviää, niin koulutetaan sitten. Jos tavoitteena oli kustannusten säästö, niin siihen tavoitteeseen ei pääse, jos käy 5-6 kertaa kokeessa ja vielä jättää leikin kesken, Jokilampi ja Ratinen tuskailevat.

– Sujuva liikenne on vuorovaikutusta kaikkien liikkujien kesken. Tämä edellyttää myös oikeaa asennetta liikkumiseen yhdessä. Tätä viestiä on tuotu monta vuotta, nytkö se on mennyttä, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen ihmettelee.

– Tämäkö on viranomaisen viesti nuorille liikenteeseen tulijoille, opettele temppuja niin selviät liikenteessä? Johtaako tämä Suomessa samaan suuntaukseen kuin esim. Ruotsissa jossa 40% onnettomuuksista aiheutuu kortittomille? Toivon todella, että näin ei tule käymään, vaan nyt tehdään nopeasti tarvittavat muutokset tutkintoon. Näin opetuksessa voidaan keskittyä parempaan  liikenneosaamiseen edistämiseen ja näin saamme osaavia nuoria mukaan liikenteeseen. Samalla edesautamme ajokorttiuudistuksen yhtä tavoitetta: mahdollistetaan nuorten liikkuminen.

– Peräänkuulutan myös Trafikomin vastuuta valvovana viranomaisena tutkinnon vastaanottajien palvelun laadunvalvonnasta, nyt meno on välillä pahempaa kuin villissä lännessä aikoinaan, Kuosmanen päättää.