Uutisarkisto

Posts tagged Motoparlamentti

SMOTOn VII Motoparlamentti: Moottoripyöräilijät on otettava tasavertaisina mukaan älyliikenteen järjestelmiä kehitettäessä

SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen piti tilaisuuden avauspuheenvuoron.

Suomen Motoristit ry järjesti keskiviikkona Helsingissä VII Motoparlamentin, jonka pääteemana oli ”Moottoroitu kaksipyöräinen ajoneuvo ja älyliikenteeseen liittyvän toiminnan suuntaaminen”.

Käytävän keskustelun pohjana oli Suomen Motoristit ry:n eli SMOTOn vastikään julkistama lausunto älyliikenteestä motoristin silmin sekä FEMA:n pääsihteerin Dolf Willingerin etäyhteyden avulla pitämä aloituspuheenvuoro, missä hän selvitti älyliikenteeseen liittyviä aspekteja sekä millaisessa kehitysvaiheessa mennään.

– Asia on meille motoristeille tärkeä, sillä älyliikenteen kehitys etenee autoilun ehdoilla. Se on ymmärrettävää, sillä paineet siellä ovat suurimmat, mutta SMOTOlle on keskeistä, että moottoripyöräilijät ja muut motorisoidut kaksipyöräiset otetaan erityishuomioon haavoittuvana ryhmänä älyliikenteen järjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen muistuttaa.

VII Motoparlamentin osanottajia.

VII Motoparlamentin asiantuntijaraadin jäseninä oli alan huippuasiantuntemusta edustavia virkamiehiä, poliitikkoja ja tutkijoita, lista nimistä jutun lopussa.

Tilaisuuden vetäjänä toimi Liikenneviraston tieto-osaston johtaja Jan Juslén.

Jan Juslén toimi tilaisuuden moderaattorina.

Tilaisuuden osallistujat kävivät tiivistä ja näkemyksellistä keskustelua aiheesta ja VII Motoparlamentin tulokset tiivisti Jan Juslén seuraavasti:

  • Älyliikenteen kehitys menee autoilu edellä
  • Parlamentin osallistujien toivomus on, että kaksipyöräiset moottoroidut ajoneuvot otetaan tasapuolisesti huomioon järjestelmiä kehitettäessä
  • On syytä muistaa, että sekaliikenne, jossa on mukana sekä älykkäitä että ”tyhmiä” ajoneuvoja, jatkuu ikuisuuteen
  • Verkottuneiden ajoneuvojen osalta olennaista on se, miten tieto saadaan kerättyä ja jaettua
  • Digitaalinen näkyvyys moottoripyörien osalta on järjestettävä siten, että autoilijat havaitsevat ympärillä olevat moottoripyörät
  • Kuljettajia avustavia järjestelmiä tulee uusiin pyöriin melko hyvää vauhtia, tämä pitää saada hyödynnettyä ajoneuvokannan uusiutumisena
  • Tulevaisuuteen on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja yhdessä tehden välttäen liian tiukkoja linjauksia
  • Motoristit pitävät vapaaehtoisuudesta, pakolla uusia järjestelmiä ei siis pidä ottaa käyttöön
  • Valtakunnallinen kaksipyörästrategia pitäisi laatia mitä pikimmin ja SMOTOn asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää siinä
  • Kypärät suojaavat onnettomuustilanteessa ja niihin kehitetty äly puolestaan aikanaan estävät onnettomuustilanteiden syntymistä

– Älyliikenteen ratkaisuilla on myönteisiä vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen, liikennejärjestelmän kehittämiseen, tiedon ja tietopalvelujen tuottamiseen tienkäyttäjille. Tämän Motoparlamentin keskustelujen tulos osoittaa, että on hyvä edetä ratkaisujen kehittämisessä mahdollisimman avoimessa yhteistyössä ja muistaa pitää myös motoristien ja kaikkien moottoroitujen kaksipyöräisten asema mielessä, Marja Kuosmanen toteaa.

Linkki tilaisuuden info-sivulle, josta löytyy lisää materiaalia sekä tilaisuuden videointi: https://www.smoto.fi/?page_id=2790

Linkki videoon: https://smoto.videosync.fi/2017-motoparlamentti

VII Motoparlamentin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että moottoripyörät on otettava huomioon liikenteen älyjärjestelmien suunnittelussa.

VII Motoparlamentin asiantuntijaosallistujat:

Projektipäällikkö Ilkka Kotilainen, Liikennevirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Yli-insinööri Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö
Asiantuntija Hannu Kyyhkynen, Kaupan liitto
Kansanedustaja Markku Eestilä, Liikennejaosto
Kansanedustaja Jukka Kopra, Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Kansanedustaja Jani Mäkelä, Mp Arkadian puheenjohtaja
Kansanedustaja Ari Jalonen, Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Projektipäällikkö Harri Santamala, Metropolia-ammattikorkeakoulu
Johtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteenlaitos
Älyliikenne-asiantuntija Kari Hanski, Ramboll Finland Oy

 

VI Motoparlamentti 9.11.2016: Vaikeitten aiheitten käsittelyä rakentavassa hengessä

VI Motoparlamentti täydessä vauhdissa.

VI Motoparlamentti täydessä vauhdissa.

Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) järjestämä VI Motoparlamentti pidettiin Helsingissä Hotelli Seurahuoneella marraskuun yhdeksäntenä päivänä hyvällä menestyksellä. Mukaan oli kutsuttu mp-alan tärkeimmät toimijat ja viranomaiset. Käsiteltävänä oli kolme mielenkiintoista ja haastavaa aihetta, joista käytiin keskustelua hyvässä yhteisymmärryksessä.

Parlamentti käsitteli moottoripyöriä osana liikennejärjestelmää, aiotun mp-ajoneuvoveron vaikutuksia sekä kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittämistä.

Paikalla olivat:

– Liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä, Eduskunta

– Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Liikennevakuutuskeskus

– Vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela, If-vakuutus Oy

– Puheenjohtaja Jarmo Jokilampi Suomen Autokoululiitto ry

– Johtaja Jan Juslen, Liikennevirasto, Tieto-osasto

– Toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist, Suomen Moottoriliitto ry

– Johtava asiantuntija Annu Korhonen Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)

– Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen, Poliisihallitus

– Tietojohtaja Juha Kenraali, Liikenteen Turvallisuusvirasto

– Koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva

– Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva

– Liikenneneuvos Leif Beilinson Liikenne- ja viestintäministeriö

– Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry

Puhetta pyöreässä pöydässä johtavat SMOTOn puolelta Juha ”Juupe” Tervonen, Tero Hannula ja Juho Levänen sekä Aki Lumiaho.

Tilaisuuden avasi SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen, jonka jälkeen se jatkui kolmella käsiteltävänä olevia asioita koskevalla alustuksella. Ne oli tarkoitettu antamaan riittävästi pohjaa varsinaiselle keskusteluosuudelle.

Alustusten videot ovat nähtävissä, ja niiden linkit on lisätty tämän artikkelin loppuun.

I Moottoripyörät osana liikennejärjestelmää

Ensimmäisen alustuksen piti SMOTO:n erikoisasiantuntija Aki Lumiaho, joka keskittyi moottoripyörien asemaan osana liikennejärjestelmää.

Hän totesi asian olleen varsin keskeinen osa edellistä Motoparlamenttia, ja käsitteli sitä, miten estää EU:n vaatimus moottoripyörien katsastuksesta ja miten parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta ilman vuosittaista katsastuspakkoa.

SMOTOn tavoite asiassa on, että moottoripyörä on oleellinen osa liikennejärjestelmää ja tasavertainen liikennemuoto muiden ajoneuvojen kanssa.

Valtaosa mp-onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, eikä niiden syistä tiedetä riittävästi varsinkaan vakavaan loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa. Niistä on vasta nyt saatavissa tutkimustietoa. Onnettomuuksien syyt eivät kuitenkaan ole teknisiä.

Mp-onnettomuuksien syyt on tutkittava paremmin, sillä onnettumuuksien syiden, aiheutumistapojen ja -taustojen tunteminen mahdollistaa sen, että pystytään vaikuttamaan niihin pienin toimenpitein.

Moottoripyörien katsastuspakon osalta tilanne on se, että Suomi voi määrittää joko miten katsastetaan moottoripyörät tai korvataan katsastaminen. Moottoripyöräonnettomuuksilla on vaikutuksia myös moneen muuhun asiaan kuten esimerkiksi vakuutusmaksuihin.

Moottoripyöräilijä on liikenteen loukkaantuvin ja heikoin lenkki. Tällöin motoristin ajotaidon parantaminen on keskeisessä osassa onnettomuuksien vähentämiseksi.

Lumiaho esitteli, mitä toimenpidealueita pitäisi SMOTOn mielestä kehittää. Niitä ovat mm. mp-onnettomuuksien tilastoinnin kehittäminen ja moottoripyörien ottaminen mukaan tasavertaiseksi liikennejärjestelmän osaksi.

Katsastuksen osalta tarjolla on vaihtoehtoisia turvallisuustoimia, kuten A-ajokortti- ja motoristin jatkokoulutuksen kehittäminen. Moottoripyöräystävällinen tiesuunnittelu puolestaan tekisi kulkuväylät moottoripyörille turvallisemmiksi.

Uudet tekniset järjestelmät tuovat mahdollisuuksia pyörän parempaan hallintaan läheltä-piti-ja aivan normaaleissakin ajotilanteissa. Lisäksi pyörien eCall-järjestelmät tuovat avun onnettomuustilanteessa nopeammin paikalle.

Motoristin henkilökohtaistilla turvavarusteilla ja niiden tulevan standardin mukaisella turvatasolla on jatkossa merkitystä, samoin olisi motoristien palautekanavalla tienpitäjän suuntaan. Se mahdollistaisi havaittujen liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten tienkohtien raportoimisen suoraan tienpitäjälle.

Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen vaaditaan vielä niiden jatkuvaa arviointia eri toimien vaikutuksesta.

II Moottoripyörille suunnitellun ajoneuvoveron vaikutukset

SMOTO on tehnyt paljon selvitystyötä ja mm. kyselytutkimuksen motoristien keskuudesta siitä, miten he suhtautuvat veroon, ja mitä vaikutuksia sillä heidän toimintaansa moottoripyöräilijänä ja moottoripyöräilyn suhteen on.

Samoin on selvitetty sitä, millaiset taloudelliset kerrannaisvaikutukset vero tuo tullessaan. Juha Tervonen totesi selvityksen kertovan korutonta kieltään siitä, että veron talousvaikutukset ovat negatiiviset. Mp-ala menettää pahimmillaan satoja työpaikkoja, ja verokertymä on lopulta valtion näkökulmasta negatiivinen.

Hän myös kertoi, että veron perusteet eivät kestä päivänvaloa: kyseessä on omistamiseen eikä moottoripyörän käyttöön kohdistuva vero. Moottoripyöräilijät maksavat jo autoveroa enemmän kuin mitä autoilta peritään, ja lisäksi aiotun uuden veron perusteet ovat erilaiset kuin autoille, joten verotuksen kohteita ei kohdella samanarvoisesti.

Moottoripyöräilijöille suunnatussa kyselyssä kävi hyvin selville, miten raskas taloudellinen taakka vero monelle on. Vastaajista 43 % vähentäisi alan palveluihin käyttämiään varoja, ja kaikkiaan 79 % reagoi veroon kielteisesti

Verolla on vaikutusta myös mp-matkailun vähenemiseen sekä polttoainekauppaan ja valtion verotuloihin unohtamatta moottoripyörämyynnin hiipumista entisestään sekä sitä, että markkinoille tulisi runsaasti käytettyjä moottoripyöriä ihmisten – varsinkin sellaisten, joilla on useampia pyöriä, realisoidessa pyöriään.

III Suomalaisen moottoripyöräkuljettaja- ja kouluttajakoulutuksen kehittäminen

Moottoripyöräkouluksen ja kouluttajakoulutuksen tilaa esittelivät Tero Hannula ja Juho Levänen Suomen moottoripyöräkouluttajat ry:stä, Smokista.

Koulutusten päätyypit ovat mp-ajokorttikoulutus, jatko- ja erityisryhmien kuten poliisin ja puolustusvoimien koulutukset.

Mp-kouluttajien koulutus on sitten oma lukunsa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa muutamassa oppilaitoksessa, Liikenneturva puolestaan järjestää mp-ennakoivan ajon kouluttajakursseja ja Smok järjestää kouluttajille lyhytkursseja ja auktorisointitestausta.

Siinä missä ajokorttikoulutuksella annetaan motoristille perustaitoja, jatkokoulutuksessa opetetaan moottoripyörän käsittelyä. Sisältöön kuuluu yleensä hitaita harjoituksia, jarrutuksia ja väistöjä, kaarreajotekniikkaa moottoriradalla ja ennakoinnin ja onnettomuuksien välttämisen perusteita.

Suomalaisten motoristien tärkeimmät osaamisen puutteet liittyvät käsittelytaitoon, oman osaamisen rajallisuuden ymmärtämiseen ja riskienhallintataitoon.

Siinä missä hyväksyttyjä mp-ajokortteja tulee esimerkiksi 15 000 vuodessa, vain noin 600 osallistuu vuosittain jatkokoulutuksiin, mikä on liian pieni osuus.

Koulutuksissa on omat ongelmansa, mm. kouluttajien puutteelliset koulutustaidot ja puutteellinen aihepiirien tuntemus. Lisäksi koulutustarjontaa on liian vähän samoin kuin laadunvalvontaa ja harjoituspaikkoja.

Hommaa ollaan kuitenkin kehittämässä vauhdilla mm. SMOTOn koulutuskehitystyöryhmässä. Yksi osa sitä on ollut ongelmien tunnistaminen, ja olennaista on, että mp-kouluttajien järjestelmällinen jatkokoulutus puuttuu ja resursseja on liian vähän.

I paneeli: Moottoripyörä osana liikennejärjestelmää

Osallistujat: Markku Eestilä, Leif Beilinson, Annu Korhonen, Kalle Parkkari, Jani Juslen, Samppa Holopainen

Vetäjä Aki Lumiaho

Markku Eestilä: Eduskunta voi säätää lakeja ja Poliisihallitus ohjata poliisin toimintaa. Omat taidot pitää moottoripyörällä ajaessaankin ymmärtää ja teknisesti pyörän pitää olla kunnossa sekä tilannenopeus ottaa huomioon. Ministeriöt ohjaavat virastoja, ei eduskunta, joten eduskunnalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Leif Beilinson: Trafissa ja Liikennevirastossa otetaan moottoripyörät huomioon osana liikennejärjestelmää, eikä niitä kohdella eri tavalla kuin autoja. Moottoripyöräilyn erityispiirre on, että useimmiten onnettomuudet ovat yksittäisonnettomuuksia, joten suurin vaikuttaja niihin istuu moottoripyörän päällä. Tähän voisi auttaa koulutus, miten liikkua eri olosuhteissa.

Annu Korhonen: Moottoripyörä on aina heikoin lenkki liikenneonnettomuudessa. Viraston keinot edistää moottoripyöräilijöiden asemaa liikennejärjestelmässä ovat mm. moottoripyöräystävälliset tiet. Niihin pyritään tieurakoitsijoiden kautta. Me ohjeistamme heitä, ja ohjeita päivitetään tarpeen mukaan. Siihen liittyy myös tieympäristön pehmentäminen, suunnittelu on aikanaan lähtenyt autoilun tarpeista, suuntaus pehmentämiseen jatkuu.

Väylien korjausrakentamisen pieniin toimiin on myönnetty miljardin lisärahoitus. Teitten kaarteet ovat puolestaan geometriakysymys. Vanhoja on kallis korjata, mutta uusiin teihin ne on tehty, kuten pitääkin.

Motoristeilta tulee palautetta teitten kunnosta jo nyt, ja se on hyvä ja tärkeä asia. Pystymme reagoimaan jopa yksityiskohtiin. Kaikkia ilmoitettuja kohteita ei kuitenkaan ole löydetty, vaikka niitä on käyty konkreettisesti etsimässä.

Moottoripyöräilijöiden turvallisuus on yhtäläinen huolenaihe kuin muidenkin tielläliikkujien. Miten löydetään sitten tasapaino, ja jaetaan resurssit tienkäyttäjien kesken.

Merkitystä on myös valtion avulla liikenteen turvallisuustoimintaan. Liikenneturvamaksun jakaminen menee uusiksi vuonna 2017. Se sisällytetään valtion budjettiin, ja Trafi toimii valtionavun myöntäjänä.

Aki Lumiaho: Kaikki vakuutuksenottajat maksavat liikenneturvamaksua osaltaan. Tähän asti on jääty ilman kohdennettua avustusta. Tämä tehostaa ja mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustoiminnan.

Annu Korhonen: Osana vakuutusmaksua kyse on pienestä summasta vuositasolla eikä se ole ainoa rahoituskanava. SMOTOlla on hieno suunnitelma ja hyvä, että lähtee omatoimisesti kehittämään liikenneturvallisuustyötä.

Kalle Parkkari: Jatkossakin on tärkeää kohdentaa tiedon keruuta, että pystytään tekemään parhaat päätökset tutkimukseen perustuen. Moottoripyöräilyn tutkimukseen sekä siitä saatavan tiedon hyödyntämiseen kohdistetaan voimavaroja. Liikenneturvallisuusvisiomme on, ettei kenenkään tarvitsisi loukkaantua tai kuolla liikenteessä.

Kuolemaan johtaneissa mp-onnettomuuksien 8 vuoden tietomassassa on 160 onnettomuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavien onnettomuuksien tutkimukseen pitää saada entistä enemmän resursseja.

Ministeriöllä ja Trafilla on meneillään 3-vuotinen tutkimushanke vakavien liikenneonnettomuuksien osalta. Siinä tutkitaan vakavia vammautumisia ja tehdään myös niiden seurantaa. Vakavat vammautumiset korostuvat moottoripyöräilijöillä, joihin suuri osa niistä kohdistuu.

Aki Lumiaho: Kysymys Parkkarille: vuonna 2014 ensi kerran kerättiin tarkempaa tietoa kuolemaan johtaneiden lisäksi vakavista mp-onnettomuuksista. Kuolleita on vuositasolla 15-20 ja vakavampia onnettomuuksia noin 75. Kyseessä on siis noin sata onnettomuutta. Saako niistä riittävästi tietoa. Mitä vakuutusyhtiöt aikovat tehdä tilanteessa?

Kalle Parkkari: Meille on tarpeen saada hyvin tarkkaa tietoa yksittäisistä onnettomuuksista. Keräämme pitkäjänteisesti tietoa trendeistä sekä selvitämme myös, mihin toimenpiteisiin tarttua. Muita tietomassoja ovat kaikki ne liikennevahinkovakuutuksen korvaamat onnettomuudet.

Moottoripyörän mekaniikasta johtuen yksittäisonnettomuuksissa korostuvat henkilövahingot. Korvaamme lähes 2000 henkilövahinkoon johtanutta mp-onnettomuutta vuosittain. Se on jo valtava tietomassa, ja sitä voi käyttää vertailuun; löytyykö samantyyppisiä onnettomuuksia.

Leif Beilinson: Tarvitsemme lisää tietoa liikennevirroista myös sellaisista, missä onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Miten motoristi käyttäytyy liikenteessä? Ketkä niillä ajavat jne. Autopuolella uudet auto ovat turvallisempia, onko asia samoin moottoripyörien kohdalla? Mitkä ovat oikeat nopeudet ja oikea liikennekäytös? Niihin on vaikea vaikuttaa.

Jani Juslen: Vakavia onnettomuuksia on siis vuodessa noin sata. Motoristin oma käytös on ratkaiseva; mitä tilannenopeutta käyttää esimerkiksi. Hyvin harvat onnettomuudet johtuvat teknisistä vioista tai ajoväylän puutteista. Olisi kiinnostava tietää, miten paljon ennakointi ja oikea tilannenopeus vaikuttavat. Tilastoista saa tähän vain vähän apua, pitäisi päästä käyttöön kiinni.

Kalle Parkkari: Nopeus on kuolinonnettomuuksissa esillä korostetusti. Se on ongelma, johon on haasteellista vaikuttaa tieympäristön avulla. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on usein kyse riskikuljettajista. Vakavissa vammoissa törmäysnopeudet ovat alhaisemmat, ja niitä tapahtuu enemmän tavallisille kuljettajille. Silloin myös vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat.

Aki Lumiaho: Pitäisikö tutkia myös vähemmän vakavia onnettomuuksia?

Kalle Parkkari: Kokonaiskuvan saaminen on tärkeää. Resurssien kohdistamiseksi joutuu pohtimaan paljonko on varaa sijoittaa yhteen onnettomuuteen. Mitä vakavampi, sitä enemmän tutkimusta.

Pitäisi kehittää ketteriä keinoja tutkia pienempiä onnettomuuksia, jolloin järkevästi yhdistäen saisi asiasta paljon tietoa.

Annu Korhonen: Lievistä onnettomuuksista ei ole niin hyvin ja monipuolisesti tietoa analysoitavaksi; miten isoja panoksia on mahdollista laittaa?

Jani Juslen: Suurten lievien onnettomuuksien tutkimusaineistojen ja normaalisti käyttäytyvän turvallisen kuljettajan tutkimisella aletaan päästä ongelmien ytimeen: siihen, mistä riskit syntyvät. On kuljettajia, jotka ovat ajaneet kymmeniä vuosia ilman onnettomuuksia. Siihen on jokin syy.

Aki Lumiaho: Pystyvätkö viranomaiset keräämään onnettomuuksista riittävän tarkkaa tietoa?

Samppa Holopainen: Vakavista kyllä, mutta mitä lievempään mennään, sitä vähemmän tulee viranomaisen tietoon. Poliisilla ei ole mahdollisuutta laajentaa onnettomuustutkimusten tekemistä. On kehitettävä eri malleja, millä tieto kerätään.

Tietoa kuitenkin liikkuu, ja poliisi osaa sen varassa kohdentaa valvontaa ja tutkia liikennerikkeitä. Tämä perustuu paikallistuntemukseen.

Suurten tietomassojen saamiseksi hyvät ideat ovat tervetulleita.

Markku Eestilä: Turvallisuustyö on tärkeää ja koulutusosiota kuunteli hyvällä mielellä. Rahaa pitäisi kohdistaa myös harjoituspaikkoihin. Jos puhutaan vain tutkimuksesta, mennään väärille urille.

Leif Beilinson: Kun 10 vuotta sitten tehtiin tutkimusta eri liikuntamuotojen välillä, niin 2-pyöräiset, mopot ja moottoripyörät olivat turvattomimpia.

Koulutus on hyvä asia. Siitä ovat kuitenkin kiinnostuneet he, jotka sitä eivät tarvitse. Miten saada heidät, jotka oikeasti ovat riskikuljettajia koulutuksen piiriin? Tarvittaisiin suoritetiedot, miten monta tuntia moottoripyörällä tien päällä, miten liikutaan.

Samppa Holopainen: Moottoripyörissä tekninen vika on ollut mukana alle prosentissa onnettomuuksista. Ulosajoja on ollut puolet ja vastaantuleva liikenne on aiheuttanut 25 % onnettomuuksista.

Jos ajatellaan katsastusta valvonnan näkökulmasta, niin jos pakollinen katsastus tulee, niin poliisi valvoo. Tekniset viat ovat pieni tekijä ja moottoripyörän käyttöaika lyhyt, mutta ei ole poliisialan asia halutaanko näin vai ei.

Kalle Parkkari: Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta arvioi ajoneuvon teknisen kunnon sekä sen, onko onnettomuuteen vaikuttanut tekninen vika. Tosin erilaisia ajoneuvojen virityksiä on vaikea arvioida. Mikäli katsastus tulee, virityksiin pitäisi puuttua. Suomessa harrastajat pitävät luontaisesti ajoneuvonsa hyvässä kunnossa. Kun ajokausi on lyhyt, niin talvella on aikaa huoltaa.

II paneeli: Kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittäminen

Kalle Parkkari, Jari-Pekka Koskela, Jarmo Jokilampi, Kurt Ljungvist, Toni Vuoristo, Satu Tuomikoski. Vetäjät Juho Levänen ja Tero Hannula SMOK

Kalle Parkkari: Jatkokoulutus on havaittu hyödylliseksi. Suomessa on vahva tarve verryttelyyn talven jäkeen. Varsinainen ajokoulutuskausi on lyhyt, motoristin pitää kerätä paljon kokemuksia, että tunnistaa tilanteet.

Jari-Pekka Koskela: On helppoa saada koulutukseen heitä, jotka muutenkin ajavat kunnolla. Riskikäyttäytymisestä esimerkki on se, että Estonian uppoamisen yhteydessä ihmiset eivät löytäneet pelastuslauttoja, koska eivät olleet koskaan käyttäneet niitä. Sama pätee esimerkiksi väistökäyttäytymiseen moottoripyörällä: jollei ole lihastoimintamallia, niin keho vain tekee jotain. Hallitusti harjoitellen hitaasti, että saadaan liikerata toimimaan. Jatkokoulutuksessa pääsee näitä kokeilemaan, kehittyäkseen niitä pitää treenata oma-aloitteisesti hiljakseen.

Paneelinvetäjät: Ajoharjoittelusta on osa pakko järjestää moottoriradalla, miten vakuutusyhtiö näkee erilaiset harjoituspaikat?

Jari-Pekka Koskela: Veikkaisin, että riski moottoripyörän rikkoutumiselle kasvaa radalla.

Paneelinvetäjät: Korostunut riski? Romuja ei kuitenkaan 11 vuoden kokemuksella ole näkynyt radalla. Ilmiö ei näy käytännössä. Kun siirrytään omatoimiseen harjoitteluun, kasko ei ole voimassa. Jos vahinko tulee, kaikki menee.

Jarmo Jokilampi: Moottoripyörä on väline. Jos harjoitellaan kilvanajoa, niin on ymmärrettävää, miksi vakuutusyhtiö ei pidä. Jos ajoharjoittelua, asia voi olla eri.

Juho Levänen: Mistä saamme kouluttajakoulutukseen lisää rahoitusta?

Jari-Pekka Koskela: Kyse on tiedottamisesta. Kannattaa tiedottaa koulutuksen merkitystä, että hankkii ohjattua ajoharjoittelua. Jotkut ajavat jopa yli 200 000 kilometriä. Että koulutuksesta tulisi businesta, tarvitaan työntöä, että ihmiset tulevat koulutukseen.

Kyse on myös olosuhteista. Jos koulutukset ovat parkkipaikoilla, niin ne eivät vedä niin helposti. Kun on puutetta hyvistä harjoituspaikoista, niin OKM:ään iso prässi päälle.

Jarmo Jokilampi: Suomessa on noin 30 ajoharjoittelurataa. Paikat loppuvat.

Jari-Pekka Koskela: Toivoisin ajoharjoittelusta ilmiötä.

Paneelinvetäjät: Voisiko ajatella, että vakuutusyhtiö osallistuisi moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksiin? Esimerkiksi koulutussetelin avulla? Samalla saisi myös kerättyä vakuutustietoa, onko osallistujien riski pienempi?

Jari-Pekka Koskela: Vakuutusyhtiö toimii valtakunnallisesti, ja sen pitää pystyä tarjoamaan kaikille asiakkailleen sama etuisuus. Asiaan pitää löytyä myös kiinnostusta. Jos asiakaskysyntää olisi enemmän, niin se olisi paremmin prioriteeteissa.

Jarmo Jokilampi: Niin, millaista ajokäyttäytyminen liikenteessä oikeasti on? Jos on käynyt koulutuksen ja tulos näkyy ajokäyttäytymisessä, niin lisäbonuksesta hyötyvät kaikki.

Jari-Pekka Koskela: Uskotaanko, että sillä pystyään ohjaamaan vahinkojen määrää? Vähenevätkö ne? Miten todennetaan se, että jos joku käy vapaaehtoisen koulutuksen, että se auttaa?

Koulutuksen vaikuttavuuteen pitää suhtautua kriittisesti. Asiasta on saatava tutkittua tietoa, sillä moni asia vaikuttaa. Pystyykö ennakoivan ajon koulutus vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen? Koulutuksia on monenlaisia.

Haluaisin koulutusten osalta merkitystä sellaiselle ajattelutavalle, että se on minun oma etuni, ja lisää turvallisuuttani, omalähtöisyyttä.

Jarmo Jokilampi: Koulutuksen pitää osua koulutettavan mukaan, ja kehityksen pitää näkyä. Koulutuksen pitää myös olla aitoa. Kun koulutuspaikkoja on vähän, niin pyörän käsittelyä on pieni osa. Mennään liikenteeseen livetilanteeseen ja käydään tapahtumat läpi. Myös koulutusvalmiuksia on kehitettävä. Valmistuva liikenneopettaja ei saa tehdä mp-koulutusta ennenkuin valmistuu.

Kurt Ljunqvist: Hyvät avaukset, koulutuksissa on erilaista tasoa. Moottoripyöräpoliiseilla on kokemusta eri ajotilanteista. Silti he eivät lähde liikenteeseen ennen kevään koulutusjaksoa.

Välineet joka tapauksessa kehittyvät. MotoGP:ssä tulee 2018 airbag-puku pakolliseksi; toivottavasti myös liikennekäyttöön aikanaan.

Suuri kysymys on se, miten saadaan koulutukseen törkeää ylinopeutta ja levottomasti liikenteessä ajavat tyypit. Suurin vihollinen itselle on se, joka luulee liikaa itsestään

Satu Tuomikoski: On yritettävä välttää etukäteen joutumista onnettomuustilanteeseen. Ratakoulutuksessa on syytä muistaa nöyryys. Radalla ei ole tieliikenteestä johtuvia riskejä, tieliikenteessä ajaessa riskit ovat ympärillä koko ajan.

III Paneeli: Moottoripyörille suunnitellun ajoneuvoveron vaikutukset

Osallistujat Kalle Parkkari, Markku Eestilä, Jari-Pekka Koskela, Juha Kenraali

Vetäjä Juha Tervonen

Juha Tervonen: Mihin veropoliittiseen oppiin vero perustuu?

Markku Eestilä: Minusta valtiovarainministeriön virkamiesten pitää virkavastuulla kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa. Jos tavoite on fiskaalinen, perusteiden pitäisi tukea sitä. Kaksi asiaa on, mitä en ymmärrä: toinen niistä on tämä. VVM:n tehtävä on kumota tämä väite. Toinen asia on päiväsakkojen korotus: fiskaaliset perusteet on julkistettu. VVM:n työ on kumota asia.

Juha Tervonen: EU:n Valkoisen kirjan mukaan 2-pyöräiset ovat ratkaisu liikenteelle. Miten vero istuu tähän?

Juha Kenraali: Toteutuuko näissä fiskaalinen puoli ja oikeudenmukaisuus? Vaikuttaa, että näitä ei ole mietitty. Voi olla, että poliittinen halu laatia vero säilyy, vaikka se ei toimikaan.

Juha Tervonen: Voitaneen odottaa, että moottoripyörälle ei voida asettaa veroa summittaisin perustein vailla joustavuutta ilman, että verovelvollinen voi vaikuttaa asiaan?

Juha Kenraali: Hallituksella on tarve kerätä 50 miljoonaa euroa. Jos verrataan autoveroon, niin se on noin 250 euroa ensi vuoden alusta. Puolet 50 miljoonasta tulee veneiden verotuksesta, joten  100 euroa on alarajalla, 200 liikaa, Vero ollee jossain siellä välillä.

Juha Tervonen: Moottoripyörän ajokausi on enintään 6 kk vuodesta, ja sen käyttö pätkissä. Päiväkohtainen vero on oikea malli. Olemme kuitenkin saaneet toisenlaista tietoa, että ankaran ehdottoman verotavoitteen vuoksi liiterinperällä olevat romutkin ovat verokelpoisia. Mitä muita väkisinverottamisen muotoja voi tulla? Emme hyväksy kiinteää vuosiveroa ilman joustavia osia.

Dynamiikka: SMOTOn arvion mukaan ajosuoritukset vähenisivät paljon, uusien motoristien mukaantulo vähenisi ja mm. mp-kanta ikääntyisi entisestään. Onko tämä liikennepoliittisesti hyvää kehitystä?

Markku Eestilä: Tämä ei ole liikennepoliittisesti hyvää kehitystä. Mitä vanhempaa kalustoa sen turvattomampaa. Jos rahaa kerätään, niin päästäänkö tasaveroisuuteen. Hallituksen dynamiikka vaatii, että päätöksiä tehdään, jonkun on osoitettava laskelmin, että pitää paikkansa. 170 miljoonaa euroa jää saamatta perintö- ja lahjaveroa. Syynä on se, että pääoma lähtee maasta.

Asioiden pitää olla neutraaleja. Rahan keruuta ja liikenteen valvonta ei saa sekoittaa keskenään.

Kalle Parkkari: Moottoripyörissä turvatekniikan kehitys ei ole yhtä vahvaa kuin autoissa. ABS-jarrut ovat tulleet moottoripyöriin. ABS-jarrullisen pyörän hankintaa tukemalla olisi tilaisuus poistaa jarrutusvirheet, jotka ovat iso tekijä onnettomuuksissa ja tukea turvallisen ajon kehitystä. Vaarana tilanteessa on se, että turvallinen ajoneuvo jää hankkimatta, ja jatketaan vanhoilla pyörillä ajamista.

Juha Tervonen: Menevätkö vanhat ajoneuvot paaliin? Lisäverottaminen ei ohjaa mp-kantaa keskimäärin turvalliseen suuntaan. Entä A-korttien lukumäärän lisääminen?

Jari Pekka Koskela: SMOTOn laskelma on hyvä, samoin perustelut. Jos ajattelee itseään kuluttajana, niin se raha minkä saan, käytän. Perheellä on tietty määrä tuloja, mihin kohdennetaan? Kaikki vero on samanlaista. Vaakakuppiin joutuu laittamaan asioita keskenään.

Leif Beilinson: Vero on ollut myös LVM:ssä kommentoitavana, ja on todettu, että perusteluissa kerrottaisiin se, että miksi jotain ajoneuvoluokkaa kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla kuin muita. Moottoripyörä 6 kk auto 12? Perusteet pitää kertoa.

Turvallisuus- tai yhteiskunnalliset hyödyt pitää pitää erossa verotuloista.

Kalle Parkkari:  On huomioitava onnettomuuskustannukset sekä yhteiskunnan tarpeet. Painetta moottoripyöräilyn turvallisuuden parantamiseen on. Turvallisuus kuuluu liikennejärjestelmissä kaikille. Moottoripyörien osalta se ei vielä toteudu.

Juha Tervonen: Uusi moottoripyörien vuosivero: onko se väkivaltainen könttävero vai joustava päivävero, vaikuttaa rekisterissä ja käytössä sekä vakuutuksissa olevien moottoripyörien määrään. Samalla se vaikuttaisi vakuutusmatematiikkaan sekä tulonmuodostukseen. Meillä on myös samalla  uusi liikennevakuutuslaki. Miten uusi vero vaikuttaa liikennevakuutuksen ominaisuuksiin tuotteena?

Jari-Pekka Koskela: Samalla tavoin kuin kaikki muukin verotus. Miten kenelläkin taloudellinen suhdanne harrastevälineisiin vaikuttaa.

Juha Tervonen: Nostaako vai laskeeko uusi vuosivero vakuutusmaksua?

Jari-Pekka Koskela: Vakuutusmaksu perustuu riskiin. Ei muuta riskiä sinänsä yksilön kannalta. Vakuutusyhtiön näkökulmasta maksutulo mp-portfoliosta muuttuu, jos luovut moottoripyörästä sen takia.

Lukijakysymys: Autovero katkeaa, kun auto poistuu liikenteestä. Uuden veron mukaan mp:n osalta ei katkea. Brutaali vero. Moottoripyörä on taas kerran eri asemassa.

Markku Eestilä: Lähtökohtaisesti pitää kohdella samalla tavalla. Lainsäädäntö välttää normiston tekemistä. Ei ole järkevää, pitäisi aina kohdella yhdenvertaisesti samalla logiikalla.

Juha Kenraali: Trafin kautta voi tehdä internetissä moottoripyörän liikenteestä poiston. Sillä on merkitystä joidenkin vakuutusten osalta, mutta se ei katkaise verovelvollisuutta. Järjestelmä mahdollistaa liikennekäytöstä poiston. Siihen ei liity hyvyyttä tai huonoutta.

Juha Tervonen: Pohdin henkilökohtaisesti jatkoa motoristina. Minulla on 3 moottoripyörää ja  1 auto. Auton maksusta pääsen eroon ilmoituksella. Jos verosta pääsee eroon vain poistamalla moottoripyörän rekisteristä, niin ainoa keino on viedä moottoripyörä paaliin?

Juha Kenraali: Jos lopettaa ja poistaa rekisteristä, moottoripyörä on vietävä paaliin?

Juha Tervonen: Veronkeruu suoritetaan kaikilta rekisterissä olevilta moottoripyöriltä omaisuusverolla. Jos haluaa eroon verosta, omaisuus on hävitettävä. Valtiolla ei voi olla sellaista valtaa.

Päätöskeskustelu

Aki Lumiaho: Mopojen osuus on merkittävä. Liikennemerkillä ”mopoilu sallittu” saa ajaa myös kevyen liikenteen väylillä samoin kuin uusilla sähköisillä liikuntavälineillä. Pitäisikö mopot siirtää ajoradalle? Niiden suurin rakenteellinen nopeus on 40 km/h.

Juha Kenraali: Pitää katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, miten volyymit kehittyvät. Yksittäinen tapaus ei voi vaikuttaa.

Kalle Parkkari: Se on siirretty jo nyt ajoradalle. Uhkatilanne jalankulkijalle. Pyritään turvaamaan turvallisen jalkakäytävät ja pääsemään eroon mopoilijoiden vakavista onnettomuuksista ajoneuvojen kanssa risteysalueilla.

Kevyet sähköiset välineet tulevat lisäämään konflikteja. Vielä ei ole tietoa miten tulevat Suomessa yleistymään.

Samppa Holopainen: Kevyet sähköiset ajoneuvot eivät vielä ole yleistyneet. Säätely on väljempää. On lähdetty siitä, että liikenteessä kulkevat tulevat toimeen ja huomioivat toisensa.

Mopojen osalta lainsäädäntö uusiutuu sen osalta, missä mopon paikka on. Vaaditaan yhä enemmän yhteistyötä ja pelisilmää. Yhteiskunta on kiireisempi, yhteensovittaminen on oma problematiikkansa.

Aki Lumiaho:  Milloin Suomessa siirrytään henkilökohtaiseen vakuutukseen?

Jari-Pekka Koskela: Se on mahdollista, puitteet ovat olemassa. Toisaalta, jos on useampi kuljettaja yhdelle ajoneuvolle, niin se aiheuttaa ongelmia. Englannissa on  henkilökohtaiset vakuutukset, ja silloin jokaisella kuljettajalla pitää olla, ja maksut ovat moninkertaiset. Markkinat ovat vapautumassa. Seurataan tarpeen mukaan, kun laki antaa myöten.

Parlamentin keskustelujen yhteenveto, Aki Lumiaho:

1. Moottoripyörät osana liikennejärjestelmää

Parlamentti totesit, että moottoripyörät on jo suurelta osin hyväksytty osaksi liikennejärjestelmää, mutta kohtaajien asenne ja käyttäytyminen saattaa vaihdella sen osalta, miten motoristia kohdellaan liikenteessä.

Koulutus todettiin monelta osin tärkeäksi: kortti on lupa ajaa, mutta ajamisen osaaminen kertyy vuosien ja koulutuksiin osallistumisen myötä.

Panelistit totesivat yksimielisesti, että moottoripyörien katsastusta ei tarvita. Monipuolinen lähestymistapa ja kuljettajien kouluttaminen sekä motoristiystävällisten teiden rakentaminen ovat tehokkaampia tapoja parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta.

2. Kouluttajakoulutus ja vapaaehtoinen ajokoulutus

Rahoitusta koulutukseen on saatava julkisista lähteistä, kuten OKM:ltä ja liikenneturvallisuusmaksusta, jottei yksityisen kouluttajan tarvitse repiä.

Miten todetaan, että koulutuksella on merkitystä liikennekäyttäytymiseen? Tutkimustietoa kaivataan rajusti lisää. Naturalistinen tutkimus voisi olla vertailuryhmineen hyvä keino selvittää, miten koulutus vaikuttaa ajoturvallisuuteen.

3. Moottoripyörille suunniteltu lisävero

Valtiovarainministeriön virkamiesten pitää kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa.

Veron laadintavaiheessa sen laajempia vaikutuksia tai seurauksia ei ole pohdittu lainkaan. Ongelmaksi koettiin myös se, että verotus ei kohdistu liikenteeseen vaan omistamiseen, mikä kohtelee moottoripyöriä eriarvoisesti muihin ajoneuvolajeihin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että verosta on tulossa niin tiukka, että ajoneuvon rekisteristä poistaminen ei riitä, vaan se pitää hävittää ja siitä olla todistus, ennen kuin verosta voi vapautua.

Erityisenä ongelmana parlamentti piti sitä, että veron seurauksena ihmisillä ei ole varaa uusia pyöriään, vaan he tekevät matkaa vanhalla kalustolla, jolloin he eivät pääse osallisiksi uusista teknisistä turvallisuusratkaisuista, kuten ABS-jarruista ja luistonestosta yms.

Linkit Youtube-videoihin:

Motoparlamentti 2016

Motoparlamentti 2016 – Aki Lumiahon alustus

Motoparlamentti 2016 – Tero Hannulan alustus

Motoparlamentti 2016 – Juha Tervosen alustus

VI Motoparlamentti: ”Valtiovarainministeriön virkamiesten kyettävä todistamaan SMOTOn väitteet mp-veron negatiivisesta tuotosta vääriksi”

Keskiviikkona 9.11. järjestettiin Helsingissä VI Motoparlamentti, mihin oli kutsuttu mukaan mp-alan tärkeimmät toimijat ja viranomaiset. Parlamentti käsitteli kolmea aihetta: moottoripyöriä osana liikennejärjestelmää, aiotun mp-ajoneuvoveron vaikutuksia sekä kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittämistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

VI Motoparlamentti aluillaan.

Eniten keskustelua herätti hallituksen kaavailema moottoripyörien ajoneuvovero. Eduskunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä (kok) totesi verosta, ettei oikein ymmärrä sitä.
– Minusta valtiovarainministeriön virkamiesten pitää kyetä osoittamaan SMOTO:n selvityksensä perusteella esittämä väittämä veron negatiivisesta vaikutuksesta vääräksi, mikäli vero aiotaan toteuttaa, Eestilä totesi.

SMOTO:n erikoisasiantuntija Aki Lumiaho kokosi loppupuheenvuorossaan paneelin tulokseksi verojen osalta sen, että veron laadintavaiheessa sen laajempia vaikutuksia tai seurauksia ei ole pohdittu lainkaan. Ongelmaksi koettiin myös se, että verotus ei kohdistu liikenteeseen vaan omistamiseen, mikä kohtelee moottoripyöriä eriarvoisesti muihin ajoneuvolajeihin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että verosta on tulossa niin tiukka, että ajoneuvon rekisteristä poistaminen ei riitä, vaan se pitää hävittää ja siitä olla todistus, ennen kuin verosta voi vapautua.

Erityisenä ongelmana parlamentti piti sitä, että veron seurauksena ihmisillä ei ole varaa uusia pyöriään, vaan he tekevät matkaa vanhalla kalustolla, jolloin he eivät pääse osallisiksi uusista teknisistä turvallisuusratkaisuista, kuten ABS-jarruista ja luistonestosta yms.

Muilta osin parlamentti totesi, että moottoripyörät on jo suurelta osin hyväksytty osaksi liikennejärjestelmää, mutta kohtaajien asenne ja käyttäytyminen saattaa vaihdella sen osalta, miten motoristia kohdellaan liikenteessä.

Koulutus todettiin monelta osin tärkeäksi: kortti on lupa ajaa, mutta ajamisen osaaminen kertyy vuosien ja koulutuksiin osallistumisen myötä.

Panelistit totesivat yksimielisesti, että moottoripyörien katsastusta ei tarvita. Monipuolinen lähestymistapa ja kuljettajien kouluttaminen sekä motoristiystävällisten teiden rakentaminen ovat tehokkaampia tapoja parantaa moottoripyöräilyn turvallisuutta.

Tutkimustietoa kaivataan rajusti lisää. Naturalistinen tutkimus voisi olla vertailuryhmineen hyvä keino selvittää, miten koulutus vaikuttaa ajoturvallisuuteen.

Motoparlamentti koostui Suomen Motoristit ry:n asiantuntijoiden osallistujille pitämästä luento-osuudesta sekä parlamenttiin kutsuttujen asiantuntijajäsenten kolmesta erillisestä paneelista.

Palaamme VI Motoparlamenttiin vielä myöhemmin tarkemmin.

Kuudes Motoparlamentti järjestetään 9.11. kello 13.00 – tervetuloa seuraamaan netti-tv:ssä

Vuoden 2016 Motoparlamentin pääteemoina ovat:

  • moottoripyörät osana liikennejärjestelmää
  • mp-veron vaikutukset
  • kouluttajakoulutuksen ja vapaaehtoisen ajotaitokouluttamisen kehittäminen

Motoparlamenttiin kutsutut asiantuntijajäsenet keskustelevat pyöreän pöydän ääressä aihealueiden kehityssuunnista ja tulevaisuuden toimenpiteistä SMOTOn alustusten pohjalta.

Keskustelu lähetetään kokonaisuudessaan netti-tv- lähetyksenä klo 13.00 alkaen. Netti-tv- lähetystä voit seurata tästä linkistä: http://smoto.videosync.fi/motoparlamentti-2016.

Voit osallistua keskusteluun ja kommentoida twitterissä #motoparlamentti.

Motoparlamentin pyöreään pöytään osallistuvat Suomen johtavat moottoripyöräilyalan viranomaiset ja toimijat, siis tärkeimmät päätöksentekijät:

  •  Liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä, Eduskunta
  • Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Liikennevakuutuskeskus
  • Vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela, If-vakuutus Oy
  • Puheenjohtaja Jarmo Jokilampi Suomen Autokoululiitto ry
  • Johtaja Jan Juslen, Liikennevirasto, Tieto-osasto
  • Toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist, Suomen Moottoriliitto ry
  • Johtava asiantuntija Annu Korhonen Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
  • Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen, Poliisihallitus
  • Tietojohtaja Juha Kenraali, Liikenteen Turvallisuusvirasto
  • Koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva
  • Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva
  • Liikenneneuvos Leif Beilinson Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry

Puhetta pyöreässä pöydässä johtavat SMOTOn puolelta Juha ”Juupe” Tervonen, Tero Hannula ja Juho Levänen sekä Aki Lumiaho.

SMOTOn tavoitteena on saada moottoripyöräilyn arvoketjun avaintahot keskustelemaan keskenään rakentavasti moottoripyöräilyn tilasta Suomessa.

Motoparlamentti on vakiinnuttanut asemansa toimivana keskustelu- ja yhteistyöareenana moottoripyöräilyyn liittyvien avaintoimijoiden kesken.

Tervetuloa seuraamaan netti-tv- lähetystä, missä ikinä oletkin.

IMG_3370a