SMOTO on jättänyt Traficomille esityksen moottoripyörän huomiovaloista

Suomessa ”huomiovalo” termi on tunnetumpi kuin EU:ssa käytetty ”päiväajovalo”, joka tulee englanninkielisestä ”daytime running lights” termistä. Tässä esityksessä näillä tarkoitetaan samaa asiaa.

Huomiovalokuva
Kuva: Aki Lumiaho

Uusien tyyppihyväksyttyjen moottoripyörien huomiovalosta on säädetty EU:n asetuksessa seuraavaa:
”Jos ajoneuvossa on huomiovalaisin, sen on oltava kytkettynä toimintaan automaattisesti, kun moottori on käynnissä. Jos ajovalaisin on kytkettynä toimintaan, huomiovalaisin ei saa olla toiminnassa, kun moottori on käynnissä. Jos ajoneuvossa ei ole huomiovalaisinta, ajovalaisimen on oltava kytkettynä toimintaan automaattisesti, kun moottori on käynnissä.”

Trafin määräyksissä ei ole mainintaa L-luokan ajoneuvon huomiovaloista. Näin ollen tällä hetkellä sovelletaan EU:n asetuksia sellaisenaan.

On huomioitava, että muun kuin EU-tyyppihyväksytyn moottoripyörän valaisimiksi hyväksytään Suomessa myös muiden kansallisia maiden määräyksiä. Näin esim. USA:n määräysten mukaiset keltaiset, yhtä aikaa ajovalojen kanssa palavat huomiovalot ovat tietyissä moottoripyörissä sallittuja.

Liikenneturvan verkkosivuilla on todettu:
”Näkeminen ja näkyvyys ovat motoristille tärkeitä, sillä moottoripyörä on vaikea havaittava liikenteessä. Omaa näkymistään voi lisätä ennen kaikkea oikealla nopeuden valinnalla, riittävällä etäisyydellä muihin sekä järkevällä ajolinjalla eli sijoittumisella ajokaistalle, Näkyvä motoristi käyttää aina lähivaloja, valkoisia tai värikkäitä ajovarusteita sekä välttää katveissa ajamista.”

Havaittavuuteen liittyy sekä moottoripyörän, että sen kuljettajan näkyminen. Havaittavuutta voidaan parantaa mm. moottoripyörän valoilla. Jotkut moottoripyöräilijät ovat siksi ottaneet tavakseen käyttää aina kaukovaloja. Vaikka se parantaakin näkyvyyttä, kaukovalojen käyttö hankaloittaa moottoripyörän nopeuden ja etäisyyden arviointia sekä estää vilkkujen näkymistä.

Yleisesti on havaittu, että uusien moottoripyörien led-huomiovalot parantavat niiden havaittavuutta liikenteessä.

Vuosina 2010-17 tutkitut kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet

Onnettomuudet, joissa moottoripyörä tai kevytmoottoripyörä on ollut yhteenajon vastapuolena ts. ”ei-aiheuttajana”, joista kuolemaan johtaneita tapauksia on ollut yhteensä 30 kpl. Yleisin yksittäinen onnettomuustyyppi on kääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen. (Esa Räty, Onnettomuustutkintainstituutti [OTI])

OTI:n otannan mukaan vuosina 2010-2017 tapahtuneista onnettomuuksista moottoripyörän näkyvyyden lisääminen olisi voinut vähentää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia jopa 30 kpl.

Yleisin syy onnettomuuteen, jossa moottoripyöräilijä on vastapuolena, on törmäys risteävällä tiellä. Onnettomuustyyppien luokittelun mukaan ”risteävät”-tyyppi käsittää risteävän ajosuunnan, kääntymisen vasemmalle vastapuolen eteen, kääntymisen oikealle vastapuolen eteen jne.

Onnettomuuksia, joissa moottoripyöräilijä oli vastapuolena ja tyyppinä ”risteävät” oli vuosina 2009-2018 yhteensä 1795 kpl. Tämä vastaa 31 % kaikista onnettomuuksista, joissa moottoripyöräilijä oli vastapuolena.

Kaikissa em. tapauksissa moottoripyörän ja sen kuljettajan paremmasta näkyvyydestä olisi voinut olla hyötyä.

Smoto on esittänyt että: ”Huomiovalot ja erityisesti led-huomiovalot parantavat moottoripyörän näkyvyyttä. Traficomin tulisi selvittää mahdollisuuden sallia moottoripyöriin huomiovalojen asentaminen ja kytkeminen toimimaan siten, että huomiovalot saisivat olla päällä yhtä aikaa ajovalojen kanssa ja tekisi sitä varten tarpeelliset määräysmuutokset.”

Esityksessä viitataan useisiin kansainvälisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan huomiovalot ajovalojen kanssa lisää moottoripyörän näkyvyyttä merkittävästi.

SMOTOn edustajat mukana kansainvälisissä liikenneturvallisuuskeskusteluissa

SMOTOn edustajat olivat mukana kansainvälisissä liikenneturvakeskusteluissa tuomassa niihin motoristien näkökulmaa.

European Road Safety Charter 30.9.2019.

European Road Safety Charterin toiminnan tarkoitus on toteuttaa konkreettisia toimia, jotka edesauttavat Vision Zeron toteutumista EU maissa. Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden hinta EU:lle on 5% BTK:stä. Euroopassa kuolee vuosittain 25000 henkilöä liikenteessä ja 135000 loukkaantuu vakavasti. Kaupunkialueilla menehtyneistä 70% on VRU, Vunerable Road Users, eli suojaamattomia tienkäyttäjiä. Näiden turvallisuuden lisääminen on haastava ongelma ja asiantuntijat pitävät parhaana ratkaisuna kaupunkinopeusrajoitusten laskemista 30km/h.
Vuodesta 1972 tieliikennekuolemat ovat laskeneet EU:ssa merkittävästi; tasosta 200 kuollutta / 1 000 000 asukasta, tasolle 50 kuollutta / 1 000 000 asukasta (Suomessa samaan aikaan 121/1 000 000 > 40/1 000 000). Onnettomuuksien syistä alkoholi kantaa 40% osuutta (Suomessa 32%).
Kehitys on siis ollut sangen hyvää.

Tilausuuden yhteydessä keskustelimme Liikenneturvan, OTI:n ja Poliisihallinnon kanssa ja sovimme kahden jälkimmäisen kanssa tapaamiset (Liikenneturvan kanssa on jo aiemmin sovittu tapaaminen keskiviikkona 9.10.). OTI:n kanssa tullaan keskustelemaan mp-onnettomuuksien tilastoinnista ja sen kehityksestä. Poliisihallinnon kanssa tulemme keskustelemaan mm. mp-liikenneturvallisuudesta niiden kasvavassa osuudessa kaupunkiliikenteessä. Liikenneturvan kanssa agendalla on M2P:n kasvava ja moninaistuva kaupunkiliikenne, sekä yhteystyön teroitus.

Effective Road Safety Strategies Save Lives 30.9.2019

Aihealueeltaan hyvin samankaltainen edellisen tilausuuden kanssa. Enemmän puhujia ja esiteltiin konkreettisia liikenneturvatoimia eri maissa. Laajemmin käsiteltiin Irlannin ja Norjan tekemiä toimia. Molemmat maat menestyneet erinomaisesti liikenneturvan parantamisessa. Norjalaiset nimesivät moottoripyörät ongelmallisiksi. 15-20% prosenttia onnettomuuksista mp:lle, vaikka niiden osuus liikenteestä on huomattavasti pienempi. Iso osa näistä ulkomaalaisia, eli turisteja. Tästä avaamme keskustelun norjalaisten kanssa, mielenkiinnolla mitä ovat tehneet, jotta onnettomuuksia sattuisi jatkossa vähemmän.

Norjalaiset piristivät kertomalla, että ovat korvaamassa teiden keskikaiteita leveällä ”keskiviivalla”. Tutkimusten mukaan se on vähentänyt kohtaamisonnettomuuksia 40%:lla. Motoristin näkökulmasta huomattavasti parempi ratkaisu kuin se kaide.

Muuta pientä tapahtumien saralta:

  • EU:ssa on 300 000 000 ajokorttia
  • Autokanta on uudistunut autonomiseksi noin 27 vuoden kuluttua (Norja)
  • Micromobility (mm. eScootit) ohiteltiin melkeinpä naureskellen tyyliin; ei ole dataa, antakaa meille dataa niin voimme muodostaa mielipiteen… Tässä taas norjalaiset nostivat päätään kertomalla, että ovat käynnistäneet niiden osalta onnettomuustutkimuksen, jonka tulokset valmistunevat 2020.
  • Irlannissa liikennekamerat sijoitettu sinne missä onnettomuuksia tilastollisesti tapahtuu. Ovat värikkäitä ja helposti huomattavia. Eivät siis harmaita/piilossa.
European Road Safety Charter osallistujat

 

Mr. Matthew Baldwin, Depyty Director DG MOVE and EC’s High Level Coordinator for Road Safety.

Mrs. Vassiliki Danelli-Mylona, ERSCharter Team and President of BoD, Hellenic Road Safety Institute (RST) “Panos Mylonas”
SMOTO-ukot
Kalle Parkkari, Road Safety Director, Finnish Crash Data Institute (OTI)

 

SMOTO-ukot ja Alan Bridger

 

Mr. Matthew Baldwin, Depyty Director DG MOVE and EC’s High Level Coordinator for Road Safety.

 

Antonio Avenoso, Executive Director, European Transport Safety Council.
Michael Rowland, Director of Road Safety, Research and Driver Education, Road Safety Authority (RSA), Ireland
Guro Ranes, Director of Road Traffic Safety, Norwegian Public Roads Administrator
Norjan liikenneonnettomuudet luokiteltuna.
Paneelikeskustelu lopussa