Ranskan ekologisen siirtymän virasto ADEME toteaa moottoripyörien olevan parempi vaihtoehto työmatkaliikkumiseen kuin henkilöautojen.

ADEME arvioi 2023 Euro4- ja Euro5-päästöluokan moottoripyörien ympäristövaikutuksia työmatkaliikenteessä. Näitä verrattiin vanhempiin Euro3-päästöluokan moottoroituihin kaksipyöräisiin ja henkilöautoihin. Lue käännös ADEMEn tutkimuksesta täältä:

ADEME raportti

Tulokset osoittivat, että uusien moottoripyörien polttoaineenkulutus on huomattavasti alemmalla tasolla kuin autojen kulutus. Uusien moottoripyörien polttoaineen kulutus oli testin aikana 2,7-4,8 l/100km, kun verrokkina olleen Euro 6-d bensiinikäyttöisen auton kulutus oli samalla testisyklillä 8,1 l/100km. Myös CO2 -päästöt olivat noin kolmanneksen autojen vastaavista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että pienen koon ja pienemmän massan ansiosta moottoroidut kaksipyöräiset ovat energiatehokkuuden ja siten myös kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kannalta merkittävästi parempi vaihtoehto, erityisesti silloin kun moottoritilavuudet pidetään kohtuullisella tasolla. Näin ollen moottoroitu kaksipyöräinen on ajoneuvo, joka voi osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja käyttökuluja korvaamalla henkilöauton.

Smoto pitää tutkimuksen tuloksia hyvinä ja ne kertovat omalta osaltaan, miksi moottoroidut kaksipyöräiset tulisi ottaa paremmin huomioon osana liikennejärjestelmää. Moottoripyörien valmistuksen hiilijalanjälki on valmistuksen osalta jopa 1/40 osa henkilöauton vastaavasta, ja koko elinkaaren päästöt vain 1/30 osa henkilöauton elinkaaripäästöistä (Yamaha Enviromental Plan 2019).

Suomalaisten keskimääräinen työmatka on tutkimusten mukaan 12-17 km, ja juuri tähän käyttöön moottoroidut kaksipyöräiset sopivat muihin henkilökohtaisen liikkumisen muotoihin parhaiten verrattuna mm. kävelyyn, pyöräilyyn tai henkilöauton käyttöön.

Miltä kuulostaisi erilaiset nopeusrajoitukset autoille ja moottoripyörille samoilla teillä? Mm. tällaista ehdottaa esittelijä Karima Delli Euroopan parlamentille EU:n ajokorttidirektiivin uudistamiseksi. Lue tästä käännös FEMAn artikkelista:

EU-parlamentin esittelija ajokorttidirektiivista

Lue tästä FEMAn alkuperäinen artikkeli aiheesta:

European licence proposal: different speed limits for cars and motorcycles

Tällä viikolla on uutisoitu näyttävästi poliisin ja Traficomin yhdessä järjestämistä moottoripyörä- ja mopovalvontaiskuista.

https://poliisi.fi/-/ita-uudenmaan-poliisi-ja-traficom-valvoivat-moottoripyorien-ja-mopojen-liikennekelpoisuutta

Mopojen osalta tulos oli aika murheellinen, eikä moottoripyörienkään osalta hyvä.

Valvontaa tehtiin liikkuvana valvontana, sekä kiinteistä paikoista. Poliisi tekee liikenteen valvontaa työkseen, eikä siinä ole mitään uutta ja se on kannatettavaa. Kiinnostavan tästä tekee se, että mukana oli Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä katsastajia. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa moottoripyörien ja mopojen teknisestä kunnosta.

Minkä takia Traficomia kiinnostaa moottoripyörien ja mopojen tekninen kunto, liittynee katsastukseen valmistautumiseen. Saamiemme tietojen mukaan Traficomissa on ollut kiinnostusta aiheeseen ja nämä valvontaiskut sekä Traficomin tuleva raportti moottoripyöräonnettomuuksista näyttänevät mihin suuntaan asioita halutaan viedä.

Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut ja onnettomuuksissa on ollut 2000-luvulla selkeä laskeva trendi suhteessa moottoripyöräkantaan. Onnettomuuksista kerätyn aineiston perusteella moottoripyörän tekninen kunto on hyvin harvoin (< 1 %) ollut onnettomuuden aiheuttajana. Valvontaiskujen tulosten perusteella voisi kuvitella toisin. Olisi syytä tarkastella, millaisia puutteita valvonnassa on havaittu ja mikä niiden vaikutus ajoneuvon liikenneturvallisuuteen todella on.

Tienvarsivalvonta on tiedetty tehokkaaksi tavaksi valvoa ajoneuvojen kuntoa ja SMOTO kannattaa sitä määräaikaiskatsastuksen sijaan. Suomessa ei ole pakollista moottoripyörien eikä mopojen määräaikaiskatsastusta. Katsastus vaatisi lakimuutoksen, eikä se ole Traficomin toimivallassa. EU-komissio on aikeissa antaa katsastusdirektiivin muutosesityksen ulos Q3/2023 aikana. Esityksessä todennäköisesti ehdotetaan määräaikaiskatsastuspakkoa kaikille moottoripyörille ja mahdollisesti myös mopoille. Siitä alkaa asian käsittely EU:n toimielimissä. Kestäisi kuitenkin pitkään ennen kuin direktiivi tulisi voimaan jäsenmaissa.

SMOTO on tehnyt määrätietoisesti työtä moottoripyörien määräaikaiskatsastuksen estämiseksi. Jatkamme työtä tällä saralla ja näyttäisi sieltä, että kohta koittavat taas ”kiirevuodet” aiheen tiimoilta. Tilanne muistuttaa hyvin paljon nykyisen katsastusdirektiivin käsittelyä EU:ssa v. 2012. Lopputuloksena oli silloin se, että direktiiviin tuli poikkeus, jonka mukaan jäsenmaat voivat toteuttaa katsastukselle vaihtoehtoisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Muutama jäsenmaa, Suomi mukaan lukien, käytti tätä poikkeusta ja Tanska  valitsi valitsi nimen omaan tienvarsitarkastukset katsastuksen korvaavaksi toimenpiteeksi.

Suomen Motoristit ry (SMOTO) toteutti vuonna 2021 tutkimuksen, jossa selvitettiin, mikä on moottoroitujen kaksipyöräisten kierrätyksen taso. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi 11 moottoripyöräpurkamoa, 20 autopurkamoa sekä yksi rakentaja ja yksi harrastekerho.

Lue tutkimus täältä: Tutkimus moottoroitujen kaksipyöräisten kierrätyksestä 2021

Tutkimuksen johtopäätöksenä moottoroitujen kaksipyöräisten käsittelyyn erikoistuneiden toimijoiden kautta osien kierrätys toimii tehokkaasti ja osien kierrätysaste on korkea. Pääasiassa autojen käsittelyyn erikoistuneiden toimijoiden kautta moottoroitujen kaksipyöräisten osien kierrätys on vähäistä. Rakentajien ja harrastekerhon kautta osien kierrätysaste on hyvin korkea.

EU:n ajaman romuajoneuvodirektiivin muutosten vaikutus moottoripyöriin

SMOTO on aiemmin esittänyt huolensa siitä, miten mahdollinen moottoroitujen kaksipyöräisten ulottaminen romuajoneuvodirektiivin piiriin vaikuttaisi purkuosien kierrättämiseen. Tutkimus osoittaa huolen olleen aiheellinen. Mikäli moottoroidut kaksipyöräiset olisivat direktiivin piirissä, osa niiden käsittelyyn erikoistuneista toimijoista joutuisi lopettamaan toimintansa kohonneiden vaatimusten ja toiminnan sääntelyn vuoksi. Pääosa käytöstä poistettavista moottoroiduista kaksipyöräisistä kulkeutuisi toimijoille, jotka eivät kierrätä purkuosia tehokkaasti vaan pääasiassa hyödyntävät ne metallijätteenä. Myös harrastajien osien saanti vaikeutuisi huomattavasti.

Moottoroitujen kaksipyöräisten kierrätyksessä olisi tehokkainta hyödyntää purkuosat mahdollisimman pitkälle, koska se vähentää uusien osien tarvetta ja niiden valmistuksen ekologista kuormitusta. Raaka-aineiden hyödyntäminen tulisi olla toissijaista. Kolmantena ajoneuvojen purussa syntyvien jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö tulisi olla tehokasta.

SMOTO ei kannata romuajoneuvodirektiivin laajentamista moottoroituihin kaksipyöräisiin. Direktiivin vaikutukset olisivat pääosin negatiivisia ja vähentäisivät osien todellista kierrätystä.

Liikenteen verotuksen uudistamista selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 18.5.2020, joka uutisoitiin näyttävästi.

SMOTO odotti työryhmän käsittelevän myös moottoripyörien verotusta ja viimeinkin ehdottavan sen saattamista liikenteen päästövähennyksiä suosivaksi. Petyimme valtiovarainministeriön (VM) linjaan jälleen kerran.

Moottoripyörien autovero

Moottoripyörien autovero on keskimäärin 2,6-kertainen vastaavan hiilidioksidipäästötason henkilöautoon verrattuna. Uuden moottoripyörän ostaja voi joutua maksamaan pahimmillaan 4,5-kertaisen autoveron henkilöautoon verrattuna. Moottoripyörillä ei ole ajoneuvoveroa, jonka on arveltu selittävän eroa. Laskelmiemme mukaan moottoripyöräilijät maksaisivat takaisin korkeamman autoveron erotusta henkilöauton ajoneuvoveron suuruisena vuotuisena maksuna keskimäärin 50 vuotta. Ajoneuvoveron puute on siis huono selitys.

Uudet moottoripyörät ovat pienempipäästöisiä kuin henkilöautot. Työryhmän kaavailemat muutokset verotukseen, autoveron alennus pienipäästöiselle autoille ja ajoneuvoveron alennus keskipäästöisille autoille, kasvattaisivat verotuksen kuilua henkilöautoihin verrattuna edelleen. Raportti ei sisällä mitään pohdintoja siitä, miten moottoripyörien verotus tulevaisuudessa tukisi siirtymistä vähäpäästöisempään liikenteeseen. Raportissa on muutaman tilastoluvun lisäksi mainittu moottoripyörien verotuksesta vain:

Moottoripyörien ja muiden L-luokan ajoneuvojen vero on moottorin iskutilavuudesta riippuen 9,8–24 prosenttia verotusarvosta. Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on kuitenkin aina 9,8 prosenttia verotusarvosta. Iskutilavuuden on katsottu karkealla tasolla kuvastavan moottoripyörien päästöjä. Moottoripyörien autoveroa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi muuttaa moottoripyörän tyyppihyväksyttyyn hiilidioksidipäästöön perustuvaksi. Tämä johtuu osin siitä, ettei moottoripyörien päästötasoja mitata täysin samalla tavalla kuin autojen. Päästöohjauksen kannalta moottoripyörien ja henkilöautojen päästölukemia ei muutenkaan voitaisi suoraan verrata toisiinsa, sillä henkilökilometriä kohti päästövaikutus on erilainen. Lisäksi eri ajoneuvoryhmiin on katsottu valtiontaloudellisista syistä tarpeelliseksi kohdistaa eri tasoista verotusta.

Raportin väitteet

Raportti siis toistaa VM:n jo monta kertaa kuullun mantran, jossa moottoripyörien verotuksen kehittäminen tyrmätään ylimalkaisilla perusteilla. Selkeästi kuitenkin SMOTOn esittämä vaatimus hiilidioksidipäästöön pohjautuvaan veroon siirtymiseksi on kuultu ja sitä on kommentoitu. Tarkastellaanpa raportin mainitsemia perusteluita tarkemmin.

Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on kuitenkin aina 9,8 prosenttia verotusarvosta

Sähkömoottoripyörän autovero on 9,8 %, kun se on sähköautolla vain 2,7 %. Sähkömoottoripyörän ostaja maksaa siis 3,6-kertaisen autoveron sähköautoon nähden eikä saa siihen hankintatukea. Sähkömoottoripyörän käytön ja valmistuksen hiilijalanjälki on murto-osa sähköautosta. Sähkömoottoripyörä on oivallinen kulkuvälinen mm. kaupunkiliikkumiseen. Miksi siis siirtymistä sähkömoottoripyöriin ei tuettaisi samalla tavalla kuin sähköautoihin? Mikäli työmatka-autoilija ostaisi sähköskootterin, työmatka-ajon hiilijalanjälki henkilöautoon, myös sähköautoon, verrattuna putoaisi murto-osaan. Sähkömoottoripyörien korkealle verotukselle ei ole mitään perusteita, jos liikenteen sähköistymistä halutaan muutenkin tukea.

Iskutilavuuden on katsottu karkealla tasolla kuvastavan moottoripyörien päästöjä

Moottoripyörien polttoaineen kulutus korreloi jossain määrin niiden moottorien kuutiotilavuuden kanssa, mutta veroporrastuksen sisällä on moottoripyörätyyppejä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pieniä suhteessa moottorin kokoon nähden, joka johtaa hyvin korkeaan, jopa 4,5-kertaiseen, veroon niiden hiilidioksidipäästöihin verrattuna.

Moottoripyörien päästötasoja ei mitata täysin samalla tavalla kuin autojen

Onneksi ei. Moottoripyörille tuli EURO4-luokituksen myötä jo vuonna 2016 pakolliseksi WMTC-päästömittaus, joka on huomattavasti edistyneempi mittausmenetelmä kuin silloin henkilöautoilla käytössä ollut NEDC. WMTC:n tasoinen mittausmenetelmä – WLTP – tuli henkilöautoille käyttöön vasta vuonna 2019, kun henkilöautojen todellisen polttoaineen kulutuksen ja NEDC-mittaustavan välinen ero oli kasvanut yli 30 %:iin ja autonvalmistajat keksineet mitä kielikuvituksellisempia keinoja huijata testeissä. EU:n oli lopulta pakko vaihtaa mittausmenetelmää. Se, ettei moottoripyörien mittausmenetelmä ole täsmälleen sama, johtuu siitä, että WMTC on kehitetty kaksipyöräisille. Mittausmenetelmän eroavaisuus on täysin keksitty peruste sille, että moottoripyörien verotusta ei voisi perustaa niiden hiilidioksidipäästöihin.

Henkilökilometriä kohti päästövaikutus on erilainen

Henkilöautossa matkustaa tutkimuksesta riippuen keskimäärin 1,3-1,8 henkilöä. Moottoripyörien henkilömäärästä Suomessa ei löydy tutkimustietoa, mutta se on yli 1. Moottoripyörien päästövaikutuksesta henkilöautoihin verrattuna löytyy sen sijaan runsaasti tutkimustietoa.

Eri ajoneuvoryhmiin on katsottu valtiontaloudellisista syistä tarpeelliseksi kohdistaa eri tasoista verotusta

Tämä onkin mielenkiintoinen väite. Aiemmin VM on suoraan maininnut, että moottoripyörät katsotaan harrastusvälineiksi, joiden verotus voi olla siksi korkeampi. Valtiontaloudellinen peruste ei voi pitää paikkaansa, koska moottoripyörien autovero on vain n. 1 % luokkaa koko autoveron tuotosta. VM:n viime vuosina tekemät autojen autoveron muutokset ovat aiheuttaneet satojen miljoonien eurojen muutoksia autoveron vuotuiseen tuottoon, mutta moottoripyörien autoveron alle 10 miljoonaa euroa on sellainen osuus, johon ei voisi koskea. Suhteellisuudentaju ohoi..

Mikäli harrastuksia halutaan verottaa, herää kysymys, miksi asuntoautoja, asuntovaunuja, veneitä ym. harrastusvälineitä ei veroteta. SMOTOn tutkimuksen mukaan moottoripyörillä ajetaan työmatka-ajoa n. 18 % kaikista kilometreistä. Henkilöautoilla työmatka-ajoa on n. 25 %. Molemmilla muu ajo jakaantuu asiointiin, harrastuksiin, matkailuun ym. Olisiko aika tarkastaa tuota ”harrastusväline” käsitystä tässäkin yhteydessä?

Miksi VM on passiivinen tekemään muutoksia moottoripyörien verotukseen?

Tässä arvauksemme:

1. Ongelman vähäisyys
   • Moottoripyörät ovat Suomessa n. 2 % tieliikenteestä ja edustavat vain 1 % tieliikenteen polttoaineenkulutuksesta. Niillä ei siis pelasteta maailmaa.
   • Veromuutosten vaikutus olisi joka tapauksessa pieni. Ei siis maksa vaivaa. Paitsi silloin, kun kaikkien täytyy osallistua päästötalkoisiin..
2. Autoalan voimakas lobbaus
   • Autoala on suunnittelussa mukana aina, kun autoilun verotusta aiotaan muuttaa. Sillä ei ymmärrettävästi ole kiinnostusta moottoripyöriin.
3. Kaksipyöräisten vähäinen tuntemus
   • Moottoripyörien luokittelu harrastusvälineeksi kertoo asenteesta, joka ei ole tätä päivää. Moottoroidut kaksipyöräiset on järkevä vähäpäästöinen liikkumismuoto, jonka tulee olla tasa-arvoinen muiden liikkumismuotojen kanssa.
   • On helppoa toistella vanhoja mantroja ja välttää tekemästä muutoksia. Valtiontalouden kannalta vähäpätöiseltä tuntuva asia, niin epäoikeudenmukainen kuin se onkin, vaatisi selvityksiä.

Tietoa ja keinoja päästöohjausta varten kyllä löytyisi, esim. kysymällä SMOTOlta. Lie selvää, että SMOTOa ei työryhmän työssä kuultu, monia muita tahoja kyllä.