Motoristien hengenpelastuskampanja ”Verestä hyviä muistoja” jatkuu vuonna 2020 – tavoitteena 1000 luovutusta

Kampanja-aika on 1.1.-31.12.2020.

SMOTO haastaa kaikki suomalaiset motoristit hengenpelastajiksi ja luovuttamaan 1.000 pussia verta vuoden 2020 aikana. Kampanjaan voivat osallistua sekä kerhoihin kuuluvat että kuulumattomat motoristit ja myös kaikki motoristihenkiset kansalaiset. Riittää, että luovutat verta ja kerrot osallistuvasi SMOTOn ”Verestä hyviä muistoja” -kampanjaan.

Kampanjaan osallistuminen tapahtuu seuraavasti:

  1. Perustakaa kerhon/kaveriporukan jne. kanssa oma VeriRyhmä Veripalvelun nettisivulla täällä.
    Sivuston kohdassa ”Näin VeriRyhmä toimii” on tarkemmat ohjeet.
  2. TÄRKEÄ: Merkitkää liittymislomakkeen kohtaan Lisätietoja teksti ”SMOTO”.
  3. Luovuttakaa verta ja mainitkaa luovutuksen yhteydessä oma VeriRyhmänne, jolloin luovutuksenne rekisteröityy omaan VeriRyhmäänne ja samalla SMOTOn Verestä Hyviä Muistoja -kampanjaan.

Jos omaa VeriRyhmää ei ole, voi luovutuksen pyytää rekisteröitäväksi kaikkien motoristien yhteiseen Suomen Motoristit ry:n VeriRyhmään.

Verenluovuttajia tarvitaan myös epidemian aikana

Veripalvelu toimii myös poikkeusoloissa, jotta potilaille saadaan joka päivä verivalmisteita. Veripalvelun toimipaikat ovat avoinna ja palvelu pitää huolen verenluovuttajien turvallisuudesta. Muun muassa synnyttäjille, syöpäpotilaille, keskosvauvoille ja onnettomuuksien uhreille tarvitaan joka päivä satoja pusseja verivalmisteita. Jos tuntee itsensä terveeksi, verenluovutus on turvallinen ja helppo tapa auttaa.
Luovotuspaikat ja -ajat voit tarkistaa täältä.

SMOTO ja SPR:n Veripalvelu jatkavat yhteistyötä 2020-2021

Suomen Motoristit ry eli SMOTO on tehnyt jo pitkään yhteistyötä SPR:n Veripalvelun kanssa. Nyt tuhansien ihmisten hengen pelastanut monivuotinen kampanja, missä motoristit kerhoittain kisaavat luovuttamalla verta, on uudistunut Verestä Hyviä Muistoja -nimen alle. Kampanja tukeutuu SPR:n uuteen tietopalveluun, johon verenluovutukset rekisteröidään ja josta saadaan ajantasainen tieto kampanjan etenemisestä. Kampanjaan liittyy myös kilpailu, jossa aktiivisimmat ryhmät palkitaan. SMOTO ja SPR ylläpitävät kampanjan top-10-listaa, jonka tilannetietoja tuodaan säännöllisesti esiin sosiaalisen median kanavissa.

Vuonna 2019 kampanjan palkitut veriryhmät ovat:

1-palk      Kuopion Moottoripyöräclubi ry       56 luovutusta
2-palk      Gruppo Moto Guzzi Finlandia ry     17 luovutus
2-palk      Huittisten moottoripyöräilijät ry      17 luovutusta
3-palk      Naismotoristit fb-ryhmä                  15 luovutusta

Maininta: SMOTOn verityhmä          39 luovutusta

VTT kehittää suomessa moottoripyörän havainnointia

VTT on hankkinut tutkimusta varten KTM 1290 Super Adventure R -moottoripyörän, joka varustellaan uusimmalla teknologialla. Pyörä on nimetty ”Jarnoksi” menestyneimmän ratamoottoripyöräilijämme Jarno Saarisen kunniaksi. Tule tutustumaan Jarnoon SMOTOn osastolle 6d80 Helsingin MP20-näyttelyyn 31.1.-2.2.2020

VTT tekee Suomessa koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuista tutkimusta moottoripyörän havainnoinnista ja kommunikoinnista. Tavoitteena on vähentää kohtaamisonnettomuuksia liikenteessä ja parantaa moottoripyörien näkyvyyttä autoille uusimpien anturi- ja kommunikointiteknologioiden avulla.

Lue tutkimuksen tavoitteista ja menetelmistä VTT:n Aki Lumiahon kuvaus täältä:

VTT_Jarno_MP20

Moottoripyöräilijöiden kuolonkolarit kasvussa jo toista vuotta

Tämä otsikko on tulossa taas parrasvaloihin vuodenvaihteen jälkeen, kun vuoden 2019 tilastot tieliikenneonnettomuuksista julkaistaan. Motoristien kuolonkolarit ovat usein otsikoissa ja niiden määristä puhutaan usein tunteella, harvoin tiedon varassa. Moottoripyöräilijöiden kuolonkolareiden määrä vaihtelee vuosittain suhteellisesti paljon, koska niiden määrä on, onneksi, melko pieni. Yksittäistä vuotta katsomalla on mahdoton nähdä turvallisuuden kehitystä.

Tilastokeskus julkaisee tieliikenneonnettomuustilaston kerran kuukaudessa ja katsauksen vuosittain. Sen perusteella on mahdollista tutkia miten moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus on kehittynyt 2000-luvulla. SMOTO, julkaisee ensimmäisen tilastokatsauksensa aiheesta.

Vuotta 2019 on vielä jäljellä, mutta moottoripyöräkausi on ohi, ja tilastoihin tulee vain pieniä muutoksia loppuvuonna. Julkaisemme vuoden 2019 lopullisen tilaston vuodenvaihteen jälkeen Tilastokeskuksen ja Traficomin tietojen varmistuttua.

Kuolonkolarit vähentyneet 60 % 2000-luvulla

Onnettomuuksissa kuolleiden määrä on vuosittain vaihdellut välillä 10-33. Tilastoissa näkyy nouseva trendi vuosien 2000-2008 välillä ja laskeva välillä 2008-2019. Vuodet 2006-2008 olivat moottoripyörien rekisteröinnin huippuaikoja.

Kun suhteutetaan onnettomuuksissa kuolleiden määrä rekisterissä olevien moottoripyörien määrään, trendi on selkeästi laskeva koko 2000-luvun. Loukkaantuneiden määrässä trendi on samankaltainen, mutta lineaarisempi suuremmasta määrästä johtuen. Suhteutettuna moottoripyörien määrään moottoripyöräilijöiden kuolonkolarit ovat vähentyneet 2000-luvulla n. 60 % ja loukkaantumiset n. 70 %. Turvallisuus on siis merkittävästi parantunut.

Rekisteröityjen määrän sijaan vielä parempi tapa olisi suhteuttaa onnettomuuksien määrä moottoripyörien liikennesuoritteeseen, ts. ajettujen kilometrien summaan, koska se kertoo parhaiten moottoripyöräilyn riskitasosta. Valitettavasti liikennesuoritetta ei ole luotettavasti saatavilla, koska moottoripyörien ajomäärästä ei ole olemassa tilastoja.

Mahdolliset muut vertailuluvut ovat rekisterissä ja liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä sekä niiden liikennevakuutuksen vakuutusvuodet. Liikennekäytössä olevien tilasto ei kerro totuutta ennen vuotta 2016, koska moottoripyörien liikennekäytöstä poisto tuli mahdolliseksi vasta liikennevakuutuslain muutosten myötä.

Liikennevakuutuksen vakuutusvuosien määrä noudattelee melko tarkkaan samaa kuviota kuin rekisterissä olevien moottoripyörien määrä. Siksi olemme valinneen vertailuluvuksi rekisterissä olevien moottoripyörien määrän.

Linkit lähteisiin:
Tieliikenneonnettomuustilasto: http://www.stat.fi/til/ton/index.html
Moottoriajoneuvokanta: http://www.stat.fi/til/mkan/index.html
Liikennekäytössä olevat ajoneuvot: http://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/

IX Motoparlamentti: Moottoroitu kaksipyöräinen on mahdollisuus ruuhkien ja päästöjen pienentämiseksi – romutuspalkkio toisi turvallisuutta

IX Motoparlamentti vauhdissa. Kuvassa vasemmalta Satu Tuomikoski, Liikenneturva, Marjo Immonen, Traficom, Kalle Parkkari, Onnettomuustietokeskus, Pekka Rajala, Väylävirasto, Marko Sillanpää, Traficom, Sabina Lindström, LVM, Arto Pirttilahti, kansanedustaja, Kai Mykkänen, kansanedustaja sekä Mika Kulmala, Tampereen kaupunki.

Maanantaina 18.11.2019 järjestetettiin Helsingissä IX Motoparlamentti, jonka aiheena oli Liikennejärjestelmä ja sen ympäristövaikutukset – Kohti kestävää liikkuvuutta. Tilaisuuden alustivat Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström sekä kansanedustaja Kai Mykkänen.

Motoparlamentin keskustelun perustana toimi Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) viime vuonna julkistama Moottoroitujen 2-pyöräisten (M2P) strategia.

SMOTOn avauspuheenvuoron piti puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

– Olemme keskellä ilmastonmuutosta, ja valinnat kestävään liikkuvuuteen tehdään nyt. Vaihtoehtojen pitää olla aitoja ja toimivia. Liikenne on vuorovaikutusta, ja siinä on huomioitava sujuvuus, turvallisuus, ruuhkat ja päästöt. Moottoroidut kaksipyöräiset (M2P) ovat ratkaisu, Kuosmanen totesi.

– SMOTOn tavoitteena on saada moottoroidut kaksipyöräiset hyväksytyksi sosiaalisesti tasavertaisena liikkumismuotona liikennejärjestelmässä, muistutti tilaisuuden moderaattori, SMOTOn johtava asiantuntija, Tomi Karmaluoto Source & Kitchenistä.

”Haavoittuvien tienkäyttäjien kuten mopojen ja moottoripyörien turvallisuus varmistettava”

Tilaisuuden alusti Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström. Hän totesi, että hallitus on tekemässä ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021-32. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikenteen kehittämsieen ja myös ennakoitavuutta sekä tuoda läpinäkyvyyttä poliittiseen päätöksentekoon.

LVM:n ylijohtaja Sabina Lindström.

Lisäksi se on tekemässä uutta liikenneturvallisuusstrategiaa, joka toteutetaan poikkihallinnolisena yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Se koskee koko Suomea ja kaikkia kulkumuotoja, kaikkea palveluista lähtien, ja siihen liittyy digitalisaatio ja automatisaatio sekä mm. liikkumisvälineet.

Pohjana työlle on mm. LVM:n mopostrategia.

– Digitalisaatio avaa suuria mahdollisuuksia, mutta automatisaation lisääntyessä on kiinnitettävä huomiota haavoittuvien tienkäyttäjien mukaanlukien mopot ja moottoripyörät turvallisuuden varmistamiseen kun osaksi tai täysin itseohjautuvien autojen määrä kasvaa liikenteessä, Lindström pohti.

– Prioriteettinä on varmistaa, että liikenteen automaation ratkaisut eivät heikennä mopojen ja moottoripyörien turvallisuutta ja takaavat niiden aseman liikennejärjestelmässä myös tulevaisuudessa, Sabina Lindström esitteli.

Hänen mukaansa hallituksen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen tavoite globaalistikin, ja sen saavuttaminen edellyttää toimi myös liikennesektorilla.

Toisen alustuspuheen piti kansanedustaja Kai Mykkänen (kok), joka oli huolissaan ilmastokeskustelun repivyydestä ja kaksinapaisuudesta. Hänen mielestään pitää olla kuitenkin kehityksen aallonharjalla ja löytää positiivinen agenda, jolla pystytään etenemään järkevällä tasolla kuristamatta elintasoa. Uusi energiateknologia, mm. hukkalämmön hyödyntäminen mahdollistaa pienemmät päästöt.

Kai Mykkänen kantoi murhetta ilmastokeskustelun polarisoitumisesta.
– Jos halutaan sujuvaa liikennettä, niin M2P vie vähän tilaa, mutta ne ovat myös käyttövoimamuutoksen osalta vietävissä nopeammin läpi kuin nelipyöräiset perheautot, Mykkänen totesi.

Hän piti myös tolkuttomana sitä, että autovero niiden osalta on kaksinkertainen autoihin verrattuna.

– Ero vielä korostuu vähäpäästöisissä ajoneuvoissa, Mykkänen ihmetteli.

Kuvassa vasemmalta LVM:n Sabina Lindström, keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

Moottoripyörä on mahdollisuus

Parlamentin avauksena käytiin läpi pikakierros siitä, onko M2P uhka vai mahdollisuus ympäristön parantamiseksi ja ruuhkien pienentämiseksi. Kaikki olivat asiasta sikäli samaa mieltä, että niiden tilankäyttö on tehokkaampaa, ne ovat energiatehokkaampia ja nimenomaan mahdollisuus. Yksi lisähyve on toimivuus syöttöliikenteessä. Sitäpaitsi kaikille eivät sovi samat kuljetusmuodot.

Esille nostettiin myös M2P heikompi turvallisuus, joka voi olla uhka, mutta toisaalta suomalaiset motoristit ovat kiinnostuneita turvallisuudesta ja kouluttautuvat jatkuvasti.

Liikennetilan käyttö

Osio avattiin esittelemällä SMOTOn Mobility test viime vuodelta. Siinä M2P osoittautui nopeammaksi kaupunkiliikenteessä kuin henkilöautot, vaikka liikennejärjestelmä suosii niitä.

Keskustelua herätti mm. bussikaistan käytön salliminen moottoripyörille, mopoillahan saa jo ajaa niillä. Toisaalta joukkoliikenne on kaupunkiliikenteen runko, eikä sen sujuvuutta saa uhata. Mopot ja mp:t ovat valtaosaltaan aika vanhoja, joten niitä on vaikea saada automaation piiriin. Bussikaistoilla kokoero voi myös olla ongelma, pienempi autokaistoilla.

Tampereen kaupungin projektipäällikkö Mika Kulmala muistutti, että joukkoliikenteen ensisijainen tehtävä on kuljettaa massoja, ja että sitä ei saa vaarantaa.
– Liikenteen automatisoinnissa suojaamattoman tienkäyttäjän kannalta järjestelmän pitäisi kestää kaikki inhimilliset virheet. Niitä ei saada kaikkia koskaan pois, mutta järjestelmän pitäisi olla sellainen, että se kestää sen, joko kontrolloimalla ajoneuvon kuljettajaa, tai varoittamalla tätä, totesi Traficomin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

Toisaalta kun ollaan siinä vaiheessa, että ajoneuvojen järjestelmät kommunikoivat ajon aikana keskenään, kaikki hyötyvät siitä; onnettomuuksien ja kuolinkolareiden riskit pienenevät.

Lainsäädännön kannalta systeemin on pystyttävä huomioimaan kaikki tilanteet, mutta miten lainsäädäntö tehdään mahdollistavaksi, että se antaa tilaa uusille teknologisille ratkaisuille?

Koulutuksen merkitys tuli esille tässäkin: millainen on moponkuljettajan oppimisen taso, kun tämä tulee liikenteeseen, tunnetaanko sääntöjä riittävästi? Ovatko käsittelytaidot kunnossa, jolleivät, niin vie huomiota liikenteen lukemiselta. Kaistojen välissäajo vaatii koulutusta – myös autoilijoille.

Oslossa sähköautot komennettiin jo pois bussikaistoilta kun niitä vain alkoi jo olla liikaa.

Traficomin Marko Sillanpää

Työmatkaliikenne M2P-ajoneuvoilla

SMOTOn selvityksen mukaan 70 % motoristeista ajaa myös työmatka-ajoa, keskimäärin 1800 km / vuosi.

Todettiin, että osuus on merkittävä, ja pohdittiin sitä, miten M2P saataisiin luontevasti osaksi työmatka- ja liityntäliikennettä. Ongelmaksi osoittautuivat ajoasun ja kypärän käyttö sekä vaihto siviilivaatteisiin työmatka-ajossa.

Liityntäliikenteessä taas, missä säilyttää moottoripyörä, mihin laittaa kypärä? Yksi vaihtoehto voisivat olla ulkopuolisen palveluntarjoajan lukolliset säilytyslokerot liityntäliikenteelle järjestetyissä liityntäparkeissa tai vastaavissa. Ne myös tarvitsisivat M2P-dedikoitua pysäköintitilaa.

SMOTOn Veli-Pekka Ratinen valisti Parlamentin osanottajia mm. sähköskoottereiden akuista. Taustalla SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen.
Ilmaiset mp-pysäköintipaikat ja vaatteiden vaihtomahdollisuus samalla tavalla kuin polkupyöräillen töihin tuleville lisäisivät työmatka-ajoa.

Myös sähköisten latauspisteiden harvuus herätti keskustelua: kyse on muna-kanaongelmasta, joka ratkennee yhteiseen tahtiin sähköajoneuvojen lisääntymisen myötä.

Kun mopon saa parkkeerata mihin vain, niiden käyttö lisääntynee.

M2P käyttö kesäisin työmatkoihin on myös ekoteko silloin, kun siirtyminen tapahtuu yksityisautosta kaksipyöräiseen.

Turvallisuuden osalta suurin yksittäinen motoristien kuolemaan johtava onnettomuustyyppi on tieltä suistuminen, jota taas kaupunkiliikenteessä ei tapahdu. Siellä yleisin on peräänajo, joka toisin kuin autoille, voi aiheuttaa M2P:lle henkilövahinkoja.

Vasemmalta Satu Tuomikoski, Liikenneturva, Marjo Immonen, Traficom ja Kalle Parkkari Onnettomuustietokeskus.

Moottoroidut kaksipyöräiset ja ympäristövaikutukset

Osion avauksena oli kaavio uusien autojen ja moottoripyörien hiilidioksidipäästöistä. Ero suhteessa autoihin on todella suuri.

Todettiin, että sähkö on helpointa tankata kaupunkioloissa ja lyhyillä matkoilla mutta myös muut tutkimuksen myötä kehitettävät polttoainevaihtoehdot on muistettava, kuten esimerkiksi biopolttoaineet vetypolttokennoisia kulkuvälineitä unohtamatta.

Sähkömoottoripyörien ajomatka latauksella vielä pieni, esim. noin 180 km, latausaika pitkä. Tosin akkujen kesto kasvaa ja latausaika lyhenee uusien teholatausasemien myötä.

Sähköskoottereissa myös vaihdettavia akkuja, joten ei niin ongelma.

Kaipailtiin tukea sähköisten motorisoitujen kaksipyöräisten hankintaan, mutta samalla todettiin, että tuet eivät välttämättä ratkaise mitään.

Moottoripyörien romutuspalkkion nähtiin sen sijaan uusivan mp-kantaa ja samalla parantavan turvallisuutta mm. uusien moottoripyörien ABS-jarrujen myötä. Samalla kulutus ja päästöt pienenevät. Ruotsissa esimerkiksi mp-onnettomuuksien määrä laski 38 % ABS-jarrujen myötä.

Liikenteen verokertymän parlamentti totesi laskevan nykyisillä verotusperusteilla varsinkin kun verotus kohdistuu päästöihin, jotka pienenevät jatkossa. Veroja pitänee jatkossa kerätä enenevästi siellä, missä kulutusta syntyy.

300 miljoonan euron vuotuista tasokorotusta tieverkon kunnossapitoon tervehdittiin parlamentissa ilolla. Väyläviraston tieliikennejohtaja Pekka Rajala totesi, että korjausvelkaa on nyt 2,6 miljardia euroa, joten päästään korjaamaan tilannetta. Tosin teiden kunnossapitäjä joutuu tasapainoilemaan korjattavien kohteiden ja uusinvestointien ristitulessa.

Väyläviraston Pekka Rajala iloitsi tiemäärärahojen vuotuisesta tasonkorotuksesta.
M2P-ajoneuvoille riski huonokuntoisesta tiestöstä on suurempi, koska kaatumisen vaara on olemassa toisin kuin nelipyöräisille.

Sabina Lindström kertoi tietulleista keskusteltaessa, että hallitus on säätämässä lakia, joka mahdollistaisi tietullien käyttöönoton Suomessa. On sitten kuntien tehtävä pohtia tullien toteuttamista.

Todettiin myös sitä pohdittaessa M2P:stä ruuhkien ratkaisijaa, että se, mitä kulkuvälinettä käyttää on lopulta henkilökohtainen ratkaisu. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä käy kaikille, ja on muistettava, että ajossa moottoripyörä vaatii samanlaisen tilan liikenteessä turvaetäisyyksineen kuin auto.

Viimeisen kilometrin haaste

– Jääkö M2P väliinputoajaksi? Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategia kyllä etenee. M2P pitäisi ottaa mukaan KäPyyn, pohti Kai Mykkänen.

Liikenneverkon ensimmäiseksi tehtäväksi kaupungeissa todettiin ”tehokas massojen kuljettaminen”. Tukevien toimenpiteiden pitää olla aitoja vaihtoehtoja henkilöautoille. Millä henkilö liikkuu, mitkä ovat yksikköpäästöt. Mikä on tilankäyttö, melu ja pienhiukkasten määrä?

Todettiin, että henkilö tekee arvovalinnan siirtyessään moottoripyöräilyyn, asenteisiin voisi vaikuttaa kampanjoimalla. Moottoripyöräily tarkoittaa vapautta, ja identiteetti liitetään helposti siihen. Perusteet ovat olemassa, miksi M2P pitäisi lisätä.

Lupauskierros ja loppuyhteenveto

Lopuksi käytiin osallistujien kesken nopea kierros siitä, mitä itse kukin Motoparlamentin panelisti lupaa seuraavan vuoden aikana tehdä M2P:n eteen.

Lupaukset ulottuivat valistuksen lisäämisestä, koulutuksen tehostamiseen ja hallituksen hiillostamiseen sekä tieverkon parantamiseen. LVM:n Sabina Lindström lupasi jatkaa hyvää dialogia SMOTOn kanssa.

IX Motoparlamentin moderaattori Tomi Karmaluoto teki tapahtumasta yhteenvedon.

”Kun lähdimme liikkeelle, totesimme että M2P ei ole uhka. Automatisoinnissa on otettava moottoripyörät huomioon, turvallisuus edellä. Joukkoliikenneturvallisuus on haaste bussikaistoille mentäessä, mutta se on taklattavissa ja mahdollista.

Työmatkaliikenteestä on todettava, että latausinfra on vielä muna-kana-asteella. Ja mihin se kypärä pitäisi laittaa, mihin mp pitäisi laittaa?

Energiankulutus: vaihtoehtoiset polttoaineet sähkö, kaasu, vety – emme vielä sitä tiedä.

Romutuspalkkio mahdollistaisi sitä, että mp-kanta meillä kehittyisi.

Kuuma peruna: tietullit. Helsingin keskustatunneli mainittu. Käpy-strategia, ensin kävely, sitten moottoripyörät ja myös joukkoliikenne.

Ei vastakkainasettelua, vaan yhteispeliä.”

Koko IX Motoparlamentti yhteiskuvassa.

IX Motoparlamentin panelistit:

Osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström, Liikenne- ja viestintäministeriö
Tieliikennejohtaja Pekka Rajala, Väylävirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Traficom
Kansanedustaja Kai Mykkänen
Kansanedustaja Arto Pirttilahti
Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Onnettomuustietokeskus / LVK
Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva
Asiantuntija Marjo Immonen, Traficom
Projektipäällikkö Mika Kulmala, Tampereen kaupunki
Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry.

Tilaisuuden moderaattorina toimi SMOTOn johtava asiantuntija, Tomi Karmaluoto Source & Kitchenistä.

Katso Motoparlamentin tallenne SMOTOn YouTube:sta: https://youtu.be/zPjtLvO9qt4

IX Motoparlamentti: Motoristit odottavat valtiovallalta toimia moottoripyörien ottamiseksi osaksi liikennejärjestelmää ja kestävää kehitystä

Maanantaina järjestetettiin Helsingissä IX Motoparlamentti, jonka aiheena oli Liikennejärjestelmä ja sen ympäristövaikutukset – Kohti kestävää liikkuvuutta. TIlaisuuden alustivat Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström sekä kansanedustaja Kai Mykkänen.

Motoparlamentin keskustelun perustana toimi Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) viime vuonna julkistama Moottoroitujen 2-pyöräisten (M2P) strategia.

SMOTOn näkemyksen tilanteesta esitteli puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

– Keskustelimme monimuotoisesti ja hyvässä hengessä motorisoitujen kaksipyöräisten asemasta osana liikennejärjestelmää ja myöskin ympäristöongelmien ratkaisua, Marja Kuosmanen totesi.

– Moottoripyörien olemassaolo unohdetaan aina liikennejärjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä, vaikka niiden pitäisi olla yhtä luonnollinen osa keskustelua kuin polkupyörien, kävelijöiden tai henkilöautojen.

Ja mitä enemmän puhutaan ympäristöasioista, sitä väistämättömämmin M2P pitäisi ottaa mukaan, sillä moottoripyörät ovat kiistatta ympäristöystävällisempi vaihtoehto voimanlähteestä riippumatta, varsinkin kun huomioidaan niiden pienempi koko, paino, ketteryys ja tilantarve liikenteessä, Kuosmanen painottaa.

– Odotan, että nyt viimeistään parlamentin keskusteluiden tuloksena M2P otetaan korostetusti huomioon osana liikennejärjestelmää. Kauniit puheet on pidetty, nyt aletaan toimia: Toimintojen ja valintojen tulee olla kauaskatsoisempia, ei yhden vaalikauden mittaisia ratkaisuja. SMOTO peräänkuuluttaa jälleen valtiovallalta tulevaisuuteen suuntaavia toimia. Valinnat tehdään nyt. M2P on aito ja oikea ratkaisu. Toimitaan siis sen mukaisesti.

– Tämäkin parlamentti osoitti sen, että Suomen Motoristit ry:ä tarvitaan entistä enemmän huolehtimaan motoristien edunvalvonnasta ja olemaan moottoroitujen kaksipyöräisten liikkumismuodon (M2P) asiantuntija – oli kysymys sitten mopoista, moottoripyöristä tai tieverkon ulkopuolella tapahtuvasta harrasteliikkumisesta, Kuosmanen päättää.

Motoparlamentti keskusteli aiheesta monen korkean tason asiantuntijan, viranomaisen ja poliitikon voimin.

Osallistu keskusteluun

Motoristit #hengenpelastajina

#VerestäHyviäMuistoja-tapahtuma.

Tule ojentamaan auttava kätesi potilaille ja treffaamaan muita motoristeja to 19.9. klo 15.00 – 18.00 Kivihaan veripalvelukeskukseen, Helsinkiin!
SMOTOn #VerestäHyviäMuistoja -kampanja ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu järjestävät kaikille motoristeille avoimen verenluovutustapahtuman torstaina 19.9. Veripalvelun päätoimipisteessä Kivihaassa (Kivihaantie 7, Helsinki).

Luovutettua verta tarvitsevat joka päivä kymmenet leikkaus- ja syöpäpotilaat, keskoset, synnyttäjät ja onnettomuuksien uhrit. Tapahtuma on hieno mahdollisuus ryhtyä #hengenpelastajaksi ja osallistua hyvän tekemiseen luovuttamalla elävä lahja jollekin tarvitsijalle. Samalla voit kartuttaa oman kerhosi #veriryhmän saldoa kerhojen välisessä haastekisassa tai kartuttaa kaikkien motoristien yhteisen SMOTOn VeriRyhmän saldoa!

Olet tervetullut tapahtumaan, vaikka et luovuttaisikaan verta. Tapahtumassa on mukana SMOTOn vastuuhenkilöitä kertomassa edunvalvonnan viimeisistä koukeroista ja Veripalvelun väkeä esittelemässä toimintaa. Kahvipannu on kuumana kaikille luovuttajaksi tarjoutuville tilaisuuden ajan.

Tapahtuma on auki klo 15.00 – 18.00 ja luovuttamaan pääsee tulojärjestyksessä (myös muut luovuttajat kohteliaasti huomioiden). Veripalvelu voi ottaa tapahtuman aikana vastaan n. 30 luovutusta. Kannattaa siis tulla ajoissa paikalle, varata riittävästi aikaa sekä leppoisaa mieltä mahdollisen jonon varalta. Luovuttajien toivotaan saapuvan paikalle viimeistään 17:30. Kivihaassa on runsaasti parkkitilaa moottoripyörille.

Ellet ole luovuttanut verta aikaisemmin, testaa soveltuvuutesi alustavasti etukäteen Veripalvelun nettitestin avulla: www.sovinkoluovuttajaksi.fi Kysymyksissä voit soittaa maksuttomaan infopuhelimeen 0800 0 5801 (ark. 8 – 17). Verenluovutuksen jälkeen on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta liikenteessä ja nousta pyörän päälle vain hyvävointisena.

Mikäli haluat luovuttaa, mutta et ehdi jonottaa, voit myös varata luovutusajan Veripalvelun ajanvarauksen kautta www.veripalvelu.fi (”Varaa aika verenluovutukseen” -> ”Varaa aika veripalvelutoimistoon” -> ”Varaa aika ilman rekisteröitymistä” -> ”Veripalvelu, Helsinki, Kivihaka”).
Muista mainita kerhosi nimi luovutukseen ilmoittautuessasi! Jos kerhollasi ei vielä ole VeriRyhmää, sellaisen voi perustaa osoitteessa www.veripalvelu.fi/ryhmat Osallistutte samalla myös VeriRyhmien väliseen syysarvontaan!

Tervetuloa uudet ja kokeneet hengenpelastajat.
Verestä Hyviä Muistoja -kampanja

SMOTOn moottoripyöräarvat on arvottu

SMOTOn moottoripyöräarvat on arvottu Jyväskylän poliisilaitoksella ja pääpalkinnon voittajaan on oltu yhteydessä. Voittopyörä luovutetaan hänelle Porin Yyteri-Meetingissä. Muille voittajille on myös lähetetty tekstiviestit. Lämpimät onnittelut kaikille voittajille ja suuret kiitokset kaikille arvan ostaneille!

Voittoluettelo löytyy täältä: https://www.smoto.fi/wp-content/uploads/SMOTO-arpa-voittoluettelo-2019.pdf

Motoparlamentti 2019 järjestetään 18.11

Motoparlamentin teemana on ”Kohti kestävää liikkuvuutta”.

Jatkamme moottoripyöräilyalan ShowCase- tilaisuuksiemme sarjaa kiitosta saaneella live webcast- formaatilla. Kuvaamme, tallennamme ja jaamme paneelikeskustelun netissä suorana. Katsojat voivat lähettää kysymyksiä ennen tilaisuutta ja sen aikana sosiaalisen median kautta.
Motoparlamenttiin kutsumme Suomen johtavat moottoripyöräilyalan viranomaiset ja toimijat.

MOTOPARLAMENTIN TEEMA, TAVOITE JA TAUSTAT
Motoparlamentin pääteemana on tänä vuonna
Kohti kestävää liikkuvuutta
SMOTOn M2P -strategian osa-alueista tarkempaan tarkasteluun otetaan kohdat

M2P & Liikennejärjestelmä
• Liikennetilan käyttö
• Työmatkaliikenne
M2P & Ympäristövaikutukset
• Energian kulutus ja vaihtoehtoiset käyttövoimat
• Ruuhkat

Tavoitteemme on jatkaa jo edellisissä Motoparlamenteissa luotuja pysyviä ja toimivia keskustelu- ja yhteistyösuhteita avaintoimijoiden kesken kestävän kehityksen ja liikkumisen kehittämiseksi sekä suomalaisen moottoripyöräilyn edistämiseksi.

Paneelikeskustelun tausta-aineistona käytämme
SUOMEN MOTORISTIT ry – ”Moottoroitujen 2- pyöräisten (M2P) strategia”, sekä LVM:n ”Mopo- ja moottoripyörästrategiaa”.

TILAISUUDEN TOTEUTUS
Motoparlamentti järjestetään 18.11.2019 Hotel Arthur:issa.
Tilaisuuden kutsuvieraina on suomalaisen tieliikenteen merkittäviä vaikuttajia. Tämän vuoksi tilaisuus pidetään alkaen klo 13:00.
Tilaisuus on juonnettu, ja sen juontajaksi olemme kutsuneet alan johtavan
asiantuntijan Tomi Karmaluodon.

KUTSUTUT
Osastopäällikkö ylijohtaja Sabina Lindström, Liikenne- ja viestintäministeriö
Hallitussihteeri Janne Mänttäri, Liikenne- ja viestintäministeriö
Tieliikennejohtaja Pekka Rajala, Väylävirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Traficom
Kansanedustaja Suna Kymäläinen
Kansanedustaja Kai Mykkänen
Kansanedustaja Merja Kyllönen
Kansanedustaja Sandra Bergqvist
Kansanedustaja Hannu Hoskonen
Liikenneturvallisuusjohtaja, Kalle Parkkari, LVK
Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva
Liikennepsykologi Mika Hatakka
Asiantuntija Marjo Immonen, Traficom
Liikenneinsinööri Erkki Martikainen, Oulun kaupunki
Projektipäällikkö Mika Kulmala, Tampereen kaupunki
Liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holm, Vantaan kaupunki
Liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinoja, Espoon kaupunki
Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Helsingin kaupunki

 

 

Moottoripyörien autoveron alennus yön yli ja yllättäen!

Tätä uutista saanemme vielä odottaa, vaikka perusteet alentamiselle ovat olleet jo pitkään olemassa ja kehitys jatkuu oikeaan suuntaan edelleen! Uusien moottoripyörien päästöt ovat reilun kolmanneksen alempia kuin autoilla – verotus silti 2,5-kertainen!

SMOTO tutki jälleen uusien moottoripyörien CO2-päästötiedot tammikuusta heinäkuuhun 2019 rekisteröintilaston perusteella. Tilastosta näkyy selkeä trendi: Uudet moottoripyörämallit ovat selkeästi vähäpäästöisempiä kuin aiemmat mallit. Kuukausina 1-7/2019 ensirekisteröityjen moottoripyörien keskimääräiset CO2-päästöt olivat 91 g/km ja 10 eniten myydyn mallin päästöt olivat vain 66 g/km. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat 96 ja 68 g/km. Muutos on vieläkin suurempi, kun verrataan lukemia vuoden takaisiin 1-7/2018 arvoihin 101 ja 85 g/km. Eräs selittävä tekijä on 125 cm3-mallien hyvä myynti ja erityisesti Hondan ”Iso-Monkey” Z125MA, joka keikkuu rekisteröintitilastojen kärjessä 34 g/km päästöineen.

Vertailu henkilöautojen päästötietoihin on mielenkiintoista, mutta turhauttavaa siksi, että uusien moottoripyörien päästöt ovat keskimäärin 36 % alempia kuin henkilöautoilla, mutta niistä peritään 2,5-kertainen autovero henkilöautoon verrattuna.

Lisäksi uusien henkilöautojen pitkään jatkunut CO2-päästöjen lasku taittui vuonna 2018 ja kääntyi nousuun. Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimäärinen CO2-päästö oli kuukausina 1-7/2019 141 g/km (WLTP) ja 118 g/km (NEDC). WLTP-lukema vastaa parhaiten moottoripyörien WMTC-mittaustapaa. Autojen WLTP- ja NEDC-päästölukemien välillä on n. 20 % ero.

Uusien moottoripyörien keskimääräinen autoveron määrä jaksolla oli 18,6 %, kun vastaavan päästötason autossa se olisi ollut 7,5 %. Myyntihinnaltaan keskimääräisessä n. 12 000 € moottoripyörässä tämä tarkoittaa yli 1 400 € enemmän autoveroa kuin vastaavan päästötason autosta. Suomen autoverotus rankaisee erityisesti keskikokoisen pienipäästöisen moottoripyörän hankkivaa, jonka autovero voi olla yli nelinkertainen vastaavan päästötason henkilöautoon verrattuna.

– Mitä uusi hallitus aikoo tehdä näin räikeän epäkohdan ja syrjivän autoverokohtelun korjaamiseksi? Kyse ei ole valtion talouden kannalta millään tavalla merkittävästä veromuutoksesta. Nyt olisi korkea aika toimia, toteaa Suomen Motoristit ry:n varapuheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja Jari Kielinen.

– Moottoripyörien autoveron laskeminen päästöjen mukaan samalle tasolle kuin autoilla houkuttelisi todennäköisesti monia hankkimaan työmatkojaan varten pieniruokaisemman ja vähäpäästöisemmän moottoripyörän auton tilalle ja siten auttaisi saavuttamaan päästötavoitteita, Kielinen pohtii.

– Emme pidättele hengitystä sitä odotellessa, mutta nyt olisi valtiovallan korkea aika toimia.

Henkilöautojen päästöjen kehitys -taulukko