Moottoroidut kaksipyöräiset poikkeusoloissa

Koronakriisi on luonut useita haasteita yhteiskunnalle, niin viruksen leviämisen rajoittamisen, kuin talouden painopistealueiden priorisoinnin suhteen. Ihmisten liikkumisen tarpeet ovat muuttuneet turvaetäisyyksien säilyttämisen myötä pois julkisen liikenteen palveluista, kohti henkilökohtaista liikkumista. Työmatkaliikkumista eivät enää ohjaa hallituksen valitsemat vaihtoehdot kestävän liikkumisen muodoista, vaan ihmistet ovat alkaneet miettiä liikkumista omista lähtökohdistaan. Miten pääsen liikkumaan vaivattomasti ja alhaisin kustannuksin? Mikä on järkevä tapa liikkua? Hyviä kysymyksiä, joita olisi ollut syytä miettiä jo pitkän aikaa sitten.

Suositukset vs. käytäntö

Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana tehty erilaisia liikkumisen strategioita osana EU- liikennepoliittista linjausta ”Kohti kestävää liikkuvuutta” (2015), nk. valkoinen kirja. Siinä kirjassa on määritetty liikenteen kehitysstrategiat EU:n alueella, niin tieliikenteen, ilmailun, raideliikenteen kuin meriliikenteenkin osalta. Valkoinen kirja on tärkeässä roolissa mm. kasvihuonepäästöjen vähentämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tähtäävässä politiikassa EU:n alueella.

”kestävää liikkuvuutta koskevan unionin politiikan on perustuttava laajaan poliittisten välineiden kirjoon, jotta voidaan siirtyä kustannustehokkaalla tavalla vähiten saastuttaviin ja energiatehokkaampiin liikennemuotoihin”

”liikennemuotojen välisen tasapainon muuttaminen ei ole päämäärä sinänsä, mutta se on tarpeen, jotta liikkuvuus ei olisi yhteydessä nykyisen liikennejärjestelmän haittavaikutuksiin, joita ovat ruuhkat, ilman pilaantuminen, melu, onnettomuudet ja ilmastonmuutos” (kohti kestävää liikkuvuutta, 2015).

”Kävelyn ja pyöräilyn strategia”, ”toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045”, ovat esimerkkejä kotimaisista selvityksistä, joita käytetään päätösten tueksi mentäessä kohti tulevaisuuden liikkumista suomessa. Selvitysten mukaan kävely ja pyöräily yhdistettynä julkisen liikenteen käyttöön olisi ratkaisu ihmisten liikkumiseen. Sähköauto tai yhteiskäyttöauto soveltuisi pidemmille matkoille.  Hyvä, mihin nämä johtopäätökset sitten perustuvat?  Katsotaanpa:

  • Kävely on tehokas liikkumismuoto alle kilometrin matkoilla.
  • Pyöräily on tehokas liikkumismuoto alle 3 kilometrin matkoilla.
  • Suomalaisten keskimääräinen työmatkan pituus on 12-15km.

Vaikka ”moottoroitu kaksipyöräinen”, ”moottoripyörä”, ”mopo” sanoja ei näistä selvityksistä löydy, voi ratkaisuja tehdä myös itse. Meillä on vapaus liikkua valitsemallamme tavalla myös rajoitusten aikana. Moottoroidut kaksipyoräiset ovat tutkitusti helppo, vähäpäästöinen ja kustannustehokas tapa liikkua työmatkat ja asiointimatkoja. Niiden käyttö kaupungeissa on oivallinen tapa vähentää ruuhkia, parkkiongelmia ja ilman pilaantumista. Moottoroitujen kaksipyöräisten päästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät autojen päästöjä ja niitä saa myös sähkömoottorilla varustettuna. Tietoa on siis saatavana oikeiden päätösten tueksi.

  • Moottoroitu kaksipyöräinen  tarjoaa etuja aikana, jolloin on syytä välttää julkista liikennettä, ilman kompromissia kestävän kehityksen periaatteisiin.
  • M2P tarjoaa sosiaalista etäisyyttä liikenteessä.
  • M2P liikkumisen osana suojavarusteet ovat normaali osa arkea.
  • M2P on kustannustehokas tapa liikkua työ-ja asiointimatkat poikkeusaikana kuin niiden jälkeenkin.

Moottoripyörä on ratkaisu!

Muutama sana turvallisuudesta. Kävely, pyöräily, mopoilu ja moottoripyöräily ovat kaikki suojaamattomia tienkäyttäjiä liikenteessä. Moottoripyöräilyssä ja mopoilussa suojavarusteet ovat vaatimus, toisin kuin kävelyn ja pyöräilyn osalta. On syytä kuitenkin huomioida, että isossa kuvassa suurin riski suojaamattomille tienkäyttäjille ovat autoilijat. Autoilijoiden kyky huomioida muita tienkäyttäjiä on laskusuunnassa. Risteyksissä ei katsota ympäristöön, suuntamerkkiä ei anneta hyvissä ajoin, jos annetaan ollenkaan jne. Kaksipyöräisen kuljettajan onkin erittäin tärkeää suhtautua varauksella jokaiseen kanssaliikkujaan tienpäällä, siten varmistat turvallisen liikkumisen.

Moottoripyöräilyyn sisältyy myös vastuullisuus. Moottoripyörä on ketterä, kiihtyy nopeasti ja mahtuu ahtaisiin tiloihin. On motoristin vastuulla liikkua siten, ettei oma liikkuminen aiheuta vaaratilanteita, onnettomuuksia ja kuormita turhaa terveydenhoitojärjestelmää poikkeustilan aikana.

Prätkällä töihin -päivä

Suomalaiset alan toimijat ja kansainväliset etujärjestöt järjestävät teemapäiviä edistääkseen moottoroitujen kaksipyöräisten käyttöä työ- ja asiointiliikenteessä. 2020 tapahtumat ovat 5.6. kansallinen Prätkällä töihin -päivä, sekä kansainvälinen Ride to Work Day 15.6.

Suomen Motoristit ry kannustaa ympäristöystävällisten  liikkumismuotojen käyttöön turvallisesti ja muut huomioon ottaen. Työmatkaliikkumiseen liittyvää tietoa saat SMOTOn  sekä alan toimijoiden nettisivuilta sekä seuraamalla keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Näin kohtaat hevosen liikenteessä moottoripyörällä

hevonen ja liikenneHevoset ja moottoripyörät harvoin istuvat samaan yhtälöön, mutta liikenteessä joudumme kohtaamaan toisemme usein.

Hevonen on pakoeläin; se on perimältään saaliseläin. Hevosen pelästyessä se juoksee ensin kilometrin valitsemaansa suuntaan ja vasta sitten miettii, tarvitseeko juosta lisää. Jännittynyttä hevosta voi ratsastaja vielä hallita, mutta todella ytimiin asti säikähtäessään se kulkee viettiensä varassa.

Motoristi ei toivo saavan hevosta syliin sen enempää kuin hevonen ratsastajineen motoristia kylkeensä. Talven aikana hevonen on jo saattanut laskea mielestään miltä tuntuu, kun moottoripyörä lähestyy ja kokea sen uhaksi, saalistajaksi.

Näin lähestyt hevosta liikenteessä:

  • laske nopeutta ajoissa
  • ohita hevonen tasaisella nopeudella ja riittävältä etäisyydeltä
  • älä soita äänitorvea tai kierrätä moottoria hevosen kohdalla
  • voit myös antaa jännittyneen ratsukon/hevoskärryn ohittaa sinut ja tarvittaessa sammuttaa moottorin, jos sinun lähestymisesi osoittautuu sinä päivänä hevoselle muuten ylivoimaiseksi tehtäväksi esimerkiksi kapealla metsätiellä.

Näillä toimenpiteillä sekä motoristit että hevosharrastajat kohtaavat toisensa liikenteessä turvallisesti: jokainen hevosvoima on tärkeä.

Kirjoittaja:
Niina Wasenius
Lähderannan talli, Tuusula

Pieni rekisterikilpi puhuttaa – SMOTO ratkaisi asian

SMOTO on jättänyt Traficomille esityksen moottoripyörän pienestä rekisterikilvestä. Esityksessä esitämme moottoripyörille kahta vaihtoehtoista pienempää rekisterikilpeä. Tarkoitus on, että molemmat kilpikoot saadaan hyväksytyiksi nykyisten rinnalle. Yhdysvalloissa ja Japanissa valmistetuissa moottoripyörissä rekisterikilvelle varattu tila on usein sama kuin valmistusmaiden kansallinen kilpikoko, eli 7 x 4”, joka on liian pieni suomalaisille rekisterikilville.

Rekisterikilven sijoittamisen kannalta hankalimpia ovat moottoripyörät, joissa jo tehtaalla tai jälkiasennettuna on esim. matkailukäytössä tarvittavia lisävarusteita, jotka rajaavat rekisterikilven tilan joka suunnalta. Tyypillinen ongelmatapaus on takalaukuilla varustettu custom tai touring-moottoripyörä, joita on Suomessa runsaasti.

Huomioitava on myös, että vaikka joissain moottoripyörätyypissä rekisterikilven paikka olisikin ylös- tai alaspäin vapaassa tilassa, niin monet pyörää käytettäessä tarvittavista lisävarusteista on suunniteltu suurimpien markkina-alueiden mukaan. Esimerkiksi tavaratelineet on suunniteltu niin, että niissä kuljetettava kuorma nostaa painopistettä mahdollisimman vähän, jolloin telineen alle jää tila vain korkeudeltaan n. 100 mm rekisterikilvelle.

 

rekisterikilpi

Monessa tapauksessa moottoripyörän takavalon yläpuolella sijaitsevaan alkuperäiseen telineeseen kiinnitetty suomalainen, korkea rekisterikilpi aiheuttaa jopa tapaturmariskin (metallireuna) ja haittaa pyörän jokapäiväistä käyttöäkin.

Maastoajoon tarkoitetuissa enduro-, cross, ym. moottoripyörissä rekisterikilven koko aiheuttaa myös ongelmia. Leveä kilpi tarttuu helposti kiinni maastoon ja taipuu. Ko. moottoripyörätyyppien lokasuojat ovat hyvin kevytrakenteisia ja tärisevät ajossa voimakkaasti. Lokasuoja on niissä ainoa mahdollinen kiinnityspaikka rekisterikilville. Nykyinen ohut alumiinirakenteinen rekisterikilpi on kevyt, mutta se ei kestä tärinää ja murtuu helposti kiinnityskohdistaan.

Koska alumiinikilvet eivät kestä, harrastajat ovat jo pitkään käyttäneet erilaisia itse tehtyjä muovi-, tarra-tai pahvikilpiä niiden sijaan. Korvaavan kilven käyttö on luonnollisesti laitonta, mutta olosuhteiden pakosta niihin ei liikennevalvonnassa usein puututa.

Optimaalinen kilpi maastoajoon tarkoitettua moottoripyörää varten olisi:

  • kapea, jolloin se ei takerru kiinni mihinkään ja mahtuu lokasuojan taakse suojaan
  • kevyt, jotta kilven kiinnitys lokasuojassa kestää
  • tärinää kestävää materiaalia

Autojen osalta ongelma on ratkaistu jo vuosia sitten nk. pienellä rekisterikilvellä, jonka ulkomitat ovat 300x 112mm. Auton pienessä rekisterikilvessä kirjainkorkeus on n. 56 mm.

Edellä esitetyt ongelmat poistuisivat esim. custom-tyyppisten moottoripyörien osalta pienellä rekisterikilvellä, jonka ulkomitat olisivat n. 180 x 100 mm. Em. kilpikokoon sopivan, suomalaisissa moottoripyörissä käytettävän enintään viiden merkin tunnuksen kirjainkorkeus olisi n. 52 mm. Maastoajoon tarkoitettua moottoripyörää varten sopiva kilpi olisi kooltaan n. 100 x 144 mm, jonka tunnuksen kirjainkorkeus olisi n. 52 mm.

Kilven tulisi olla mahdollisimman kevyt ja sen materiaalin esim. kestävää muovia. Myös tarroja tulisi tutkia vaihtoehtona. Kilven tärinänkestoisuus tulisi testata.

Riippumatta moottoripyörän merkistä tai mallista, on ulkomitoiltaan pienempi kilpi huomattavasti helpompi sijoittaa moottoripyörään siten, että se säilyy käytössä ehjänä, sekä on kaikissa liikennetilanteissa helposti luettavissa olevassa paikassa ja asennossa, sekä valaistavissa moottoripyörän alkuperäisillä kilpivaloilla.

Uuden tieliikennelain vaikutukset moottoripyöräilijöihin

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Mikä muuttuu sen mukana? Ei paljonkaan. Perus liikennesäännöt ovat samat kuin aiemminkin. Uutta on ennakointiperiaate, jonka mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Laissa on myös erityisesti mainittu, että ohitettavan ajoneuvon kuljettaja ei saa mitenkään vaikeuttaa toisen ohitusta. Kaikki nämä ovat ihan maalaisjärkeen käypiä periaatteita, jotka on nyt kirjattu lakiin.

Muita muutoksia on mm. se, että enintään 60 km/h tiellä tai kadulla pitää pysäkiltä lähtevää linja-autoa väistää myös silloin, kun pysäkin vieressä on pyöräkaista. Moottoritien lisäksi myös moottoriliikennetiellä U-käännös ja peruuttaminen on kielletty. Risteyksestä voi nyt poistua sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioiden. Moottoripyörällä hinaaminen on kiellettyä, jos hinaaminen haittaisi ajoa tai aiheuttaisi vaaraa muille tienkäyttäjille. Kaksisuuntaisella tiellä voi ajoneuvon pysäyttää tai pysäköidä kulkusuunnassa vasemmalle puolelle tietä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä.

Ajoneuvokohtaiset ja perävaunujen nopeusrajoitukset muuttuvat. Paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Niillä noudatetaan tie- tai aluekohtaisia nopeusrajoituksia, kuten henkilöautoilla. Kevytperävaunua (max. 750 kg) vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100 km/h. Myös perävaunua vetävän moottoripyörän suurin sallittu nopeus on 100 km/h, jos perävaunussa on jousitettu akselisto.

Näkyviäkin muutoksia tulee. Keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi. Uusia liikennemerkkejä tulee, mm. kaistojen yhdistyminen. Monien liikennemerkkien tyyli muuttuu hiukan yksinkertaisemmaksi ja niitä tulee seuraavan 10 vuoden aikana käyttöön sitä mukaa, kun merkkejä uusitaan.

Liikennevirhemaksu korvaa rikesakon. Ajokiellot muuttuvat myös. Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos tämä on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:

  • viestintävälineen kiellettyyn käyttöön ajon aikana
  • nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa
  • nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa tai
  • punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämiseen.

Kokemukset tieliikennelain valmistelusta

Uuden tieliikennelain valmistelussa SMOTOlta pyydettiin lausuntoja. Mitä lausuimme ja mitä sillä saavutimme?

Moottoripyörien renkaiden kulutuspintavaatimusta haluttiin korottaa nykyisestä 1 millimetristä 1,6 millimetriin. Perusteluina oli mainittu, että suuremmalla kulutuspintavaatimuksella on jossain määrin liikenneturvallisuutta parantava vaikutus parantuneena ajoneuvojen renkaiden pitokykynä. Tämä ei pidä paikkaansa moottoripyörien renkaiden kohdalla. Niiden urat palvelevat lähinnä kulumisindikaattoreina, eivätkä edistä renkaan pitoa. Tämä on helposti pääteltävissä, kun tarkastelee urien määrää esim. hyvin pitävissä katukäyttöön tarkoitetuissa renkaissa. Moottoripyörän eturenkaan urasyvyys uutena on usein 4-4,5 mm, josta 1,6 mm kulutuspintavaatimus leikkaa suuren osan käytettävästä ajomäärästä. 1 mm jäi lakiin.

Perävaunun rekisterikilvestä oli lakiesityksessä mainittu, että hinattaessa moottoripyörän rekisterikilpi tulisi siirtää perävaunun taakse, joka on epäkäytännöllinen. SMOTO esitti, että vaatimuksesta luovutaan tai annetaan mahdollisuus kohtuullisin kustannuksin hakea perävaunulle oma rekisterikilpi, esim. moottoripyörän kaksoiskilpi. Vaatimuksesta ei laissa luovuttu, mutta kaksoiskilpi on mahdollista hakea.

Henkilöauton ja alle 750 kg perävaunun yhdistelmälle esitettiin 100 km/h maksiminopeutta. Perusteluna oli liikenteen sujuvuus. SMOTO esitti, että samalla perusteella moottoripyörän ja jousitetulla akselistolla varustetun perävaunun yhdistelmälle tulisi sallia 100 km/h maksiminopeus. Nyt laissa on 100 km/h.

Moottoripyörän rinnalle pysäköiminen ajoradan reunan suuntaisesti oli esityksessä sallittu. SMOTO esitti, että pysäköinti moottoripyörän rinnalle ajoradan reunan suuntaisesti yksiselitteisesti kielletään. Laissa moottoripyörän rinnalle pysäköinti ei ole sallittu.

Hallinnollisen sanktion käyttöönottamisesta lausuimme, että kansalaisten oikeusturvaa ei saa heikentää ja että esityksessä mukana ollut käännetty todistustaakka, näyttövelvollisuuden siirtäminen ajoneuvon haltijalle ja syyttömyysolettamasta luopuminen tai tinkiminen ovat merkittäviä periaatemuutoksia, jotka tulisi käsitellä suhteessa perustuslakiin. SMOTO esitti, että lakiesityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Ajokiellon määräämistä turvaamistoimenpiteenä kritisoimme myös. Ajokielto ymmärretään käytännössä lisärangaistukseksi ja sen määrääminen sanktion tai sakon lisäksi saattaa olla ristiriidassa Ne bis in idem-periaatteen kanssa. Lausuimme, että ajokieltoseuraamuksen liittäminen hallinnolliseen sanktioon tulee harkita huolellisesti em. periaatteen kannalta.

Lakiesityksen käsittelyssä monet oikeusoppineet ottivat kantaa hallinnolliseen sanktioon ja ajokiellon määräämiseen. Käsittelyssä nuo kohdat muuttuivat merkittävästi ja kansalaisten oikeusturva parani.

Joillekin edellä mainitut asiat saattavat kuulostaa osin vähäpätöisiltä, kun taas joillekin niillä on paljonkin merkitystä. Pääasia on, että kaikki em. puutteet olisivat jääneet lakiin, jos niihin ei olisi jo lain valmisteluvaiheessa puututtu. Eduskunnan hyväksyttyä lain, siihen ei voi enää vaikuttaa. Tieliikennelain valmistelu on esimerkki siitä edunvalvontatyöstä, johon SMOTO on määrätietoisesti pyrkinyt ja jota kautta asioihin voidaan vaikuttaa. Kannattaa siis kuulua SMOTOon.

Liukastelitko pölynsidonta-aineen peittämällä tiellä?

Oletko havainnut pölynsidonta-ainetta levitetyn kaduille tai teille ja liukastellut siinä tänä vuonna? Jos olet, vastaa SMOTOn kyselyyn:

Pölynsidonta 2020 kysely

Kartoitamme ongelman laajuutta vuosittain kyselyllä.

Pölynsidonta

Kaupunkien kaduille ja teille levitetään usein keväisin pölynsidonta-ainetta katupölyn vähentämiseksi. Aine on suolaliuosta, yleensä 5-12 % kalsiumkloridiliuosta, jonka tarkoituksena on sitoa pölyhiukkaset itseensä. Kalsiumkloridi imee itseensä ilmankosteutta, sen pinta pysyy kosteana ja sitoo hyvin pölyä. Ainetta käytetään talvisin teiden suolaukseen 32 % väkevyisenä liuoksena. Yli 15 % liuoksen kitkakerroin on käytännössä vain hiukan parempi kuin kuivan jään!

Lähde: Kalsiumkloridin sivuvaikutukset, Tiehallinnon selvityksiä 38/2006. Kitkakertoimet perustuvat VTT:n mittauksiin uudelta tien pinnalta.

Suolaliuoksen ongelmat

Ensimmäinen ongelma aineen käytössä on sen laimennus. Koska ainetta toimitetaan pääasiassa 32 % väkevyisenä liuoksen, se on laimennettava pölynsidontakäyttöön. Aineen laimennus voi jäädä urakoitsijalta tekemättä tai se tehdään puutteellisesti. Toinen ongelma on se, että ainetta levitetään koko tien tai kadun leveydelle, vaikka tarkoitus olisi levittää ainetta vain katujen reunoille, jossa pölyn määrä on suurin. Väärästä levityksestä on useita havaintoja aiemmilta vuosilta. Ainetta on myös joskus kuljetettu huolimattomasti, jolloin sitä on loiskunut risteyksiin. Kolmas ongelma on aineen huono havaittavuus. Aine ei tienpinnasta helposti erotu kuivana saatikka märkänä ja motoristille aineen liukkaus tulee usein täytenä yllätyksenä.

Aineen havaittavuuteen auttaisi tiedotus. Miksi kaupungit ja tienpitäjät eivät tiedota aineen käytöstä, on ihmeellistä tänä päivänä, kun kanavat tiedotukselle ovat helppoja käyttää. Asia olisi helppo korjata, mutta se vaatii toki viitseliäisyyttä. Nähtävästi motoristit katsotaan niin vähäpätöiseksi ryhmäksi, että heitä varten tiedotusta ei tarvita. SMOTOn vuonna 2019 toteuttamassa kyselyssä saimme vastauksena kymmenkunta sairauspoissaoloon johtanutta tapausta, joista pahin oli usean kuukauden sairasloma ja tuhansien eurojen vahingot. ”Onneksi henki säilyi” totesi vastaaja. Huhhuh!

Aineen aiheuttamat ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia ja ongelma on taas ajankohtainen. Mikäli olet havainnut ainetta levitetyn ja olet liukastellut siinä tänä vuonna, vastaa SMOTOn kyselyyn. Kartoitamme tilannetta vuosittain.

Vahingon sattuessa

Vahingon sattuessa korvauksen saaminen tienpitäjältä ei ole mitenkään taattua. Varsingin yleisten teiden kunnossapidosta vastaavat ELY-keskukset ovat nihkeitä korvausvaatimuksille. Ne käsittelee keskitetysti Lapin ELY-keskus, joka saamiemme tietojen perusteella kategorisesti kieltäytyy korvausvastuusta. Eivät kaupungitkaan ole aina sen parempi. Esimerkiksi käy Turun kaupungilta saatu vastaus: ”Tienkäyttäjiä ei yleisesti varoteta mahdollisesta liukkaudesta. Tienkäyttäjä on velvollinen mukauttamaan ajonopeutensa vallitseviin olosuhteisiin, terv. Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Kunnossapito”. Aivan, ja tienpitäjälläkö ei ole velvollisuutta varoittaa levittämänsä liukasteen petollisuudesta? Miten motoristin tulisi varoa ainetta, jota ei tien pinnasta näe?

Jos kaaduit pölynsidonta-aineen vuoksi yleisellä tiellä ja kärsit vahinkoja itseesi tai kalustoosi, toimi näin:

  1. Jos loukkaannuit, hälytä apua (112)
  2. Jos pystyt toimimaan itse, soita tienkäyttäjän linjalle 0200 2100 ja kerro liukkaudesta. Jos loukkaannuit, soita kaveri paikalle dokumentoimaan paikka.
  3. Hanki näyttöä, ota paikalta valokuvia, tee piirros tapahtumista ja pyri toteamaan liukkaus esim. videolle
  4. Soita poliisi (112) paikalle ja tee tutkintapyyntö tien liukkaudesta ja urakoitsijan huolimattomuudesta
  5. Jos mahdollista, seuraa paikan päällä jonkin aikaa, tuleeko tienpitäjä toteamaan ongelman
  6. Tee Lapin ELY-keskukselle korvausvaatimus

Katualueiden kunnossapidosta vastaavat kaupungit. Toimintaohje on sillon muutoin sama, mutta ilmoituksissa ja korvauksissa on otettava yhteyttä kaupungin katualueiden kunnossapidosta vastaavaan tahoon.

Korvausvaatimuksen on oltava hyvin perusteltu ja syy-yhteys vahingon ja tienpitäjän virheen välillä tulee osoittaa. Korvausvaatimus hyväksytään vain, jos tien kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain tavanomaiseen tien kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty tekemättä. Pelkkä tien huono kunto ei näin ollen vielä oikeuta korvauksen saamiseen. Tienkäyttäjän mahdollinen oma myötävaikutus vahingon syntymiseen otetaan myös huomioon päätöksenteossa.

Näyttötaakka on korvauksen hakijalla ja näytön täytyy olla riittävän hyvä. Korvausvaatimukset on myös yksilöitävä ja niiden pitää perustua tositteisiin ja arvioihin vahingon suuruudesta. Vaikka monessa tapauksessa vakuutusyhtiö korvaa vahingot, kun pyörässä on kasko, olisi suotavaa, että tien tai kadun pitäjä saisi toiminnastaan palautteen.

Liity SMOTOn henkilöjäseneksi, voita Rukan ajopuku

SMOTOn henkilöjäseneksi kannattaa liittyä aina. Kevään liittymisetuna arvomme Rukan ajopuvun, Herm tai Hermia takin ja RCT housut, 1.5.2020 mennessä liittyneiden kesken.

Motoristien hengenpelastuskampanja ”Verestä hyviä muistoja” jatkuu vuonna 2020 – tavoitteena 1000 luovutusta

Kampanja-aika on 1.1.-31.12.2020.

SMOTO haastaa kaikki suomalaiset motoristit hengenpelastajiksi ja luovuttamaan 1.000 pussia verta vuoden 2020 aikana. Kampanjaan voivat osallistua sekä kerhoihin kuuluvat että kuulumattomat motoristit ja myös kaikki motoristihenkiset kansalaiset. Riittää, että luovutat verta ja kerrot osallistuvasi SMOTOn ”Verestä hyviä muistoja” -kampanjaan.

Kampanjaan osallistuminen tapahtuu seuraavasti:

  1. Perustakaa kerhon/kaveriporukan jne. kanssa oma VeriRyhmä Veripalvelun nettisivulla täällä.
    Sivuston kohdassa ”Näin VeriRyhmä toimii” on tarkemmat ohjeet.
  2. TÄRKEÄ: Merkitkää liittymislomakkeen kohtaan Lisätietoja teksti ”SMOTO”.
  3. Luovuttakaa verta ja mainitkaa luovutuksen yhteydessä oma VeriRyhmänne, jolloin luovutuksenne rekisteröityy omaan VeriRyhmäänne ja samalla SMOTOn Verestä Hyviä Muistoja -kampanjaan.

Jos omaa VeriRyhmää ei ole, voi luovutuksen pyytää rekisteröitäväksi kaikkien motoristien yhteiseen Suomen Motoristit ry:n VeriRyhmään.

Verenluovuttajia tarvitaan myös epidemian aikana

Veripalvelu toimii myös poikkeusoloissa, jotta potilaille saadaan joka päivä verivalmisteita. Veripalvelun toimipaikat ovat avoinna ja palvelu pitää huolen verenluovuttajien turvallisuudesta. Muun muassa synnyttäjille, syöpäpotilaille, keskosvauvoille ja onnettomuuksien uhreille tarvitaan joka päivä satoja pusseja verivalmisteita. Jos tuntee itsensä terveeksi, verenluovutus on turvallinen ja helppo tapa auttaa.
Luovotuspaikat ja -ajat voit tarkistaa täältä.

SMOTO ja SPR:n Veripalvelu jatkavat yhteistyötä 2020-2021

Suomen Motoristit ry eli SMOTO on tehnyt jo pitkään yhteistyötä SPR:n Veripalvelun kanssa. Nyt tuhansien ihmisten hengen pelastanut monivuotinen kampanja, missä motoristit kerhoittain kisaavat luovuttamalla verta, on uudistunut Verestä Hyviä Muistoja -nimen alle. Kampanja tukeutuu SPR:n uuteen tietopalveluun, johon verenluovutukset rekisteröidään ja josta saadaan ajantasainen tieto kampanjan etenemisestä. Kampanjaan liittyy myös kilpailu, jossa aktiivisimmat ryhmät palkitaan. SMOTO ja SPR ylläpitävät kampanjan top-10-listaa, jonka tilannetietoja tuodaan säännöllisesti esiin sosiaalisen median kanavissa.

Vuonna 2019 kampanjan palkitut veriryhmät ovat:

1-palk      Kuopion Moottoripyöräclubi ry       56 luovutusta
2-palk      Gruppo Moto Guzzi Finlandia ry     17 luovutus
2-palk      Huittisten moottoripyöräilijät ry      17 luovutusta
3-palk      Naismotoristit fb-ryhmä                  15 luovutusta

Maininta: SMOTOn verityhmä          39 luovutusta

VTT kehittää suomessa moottoripyörän havainnointia

VTT on hankkinut tutkimusta varten KTM 1290 Super Adventure R -moottoripyörän, joka varustellaan uusimmalla teknologialla. Pyörä on nimetty ”Jarnoksi” menestyneimmän ratamoottoripyöräilijämme Jarno Saarisen kunniaksi. Tule tutustumaan Jarnoon SMOTOn osastolle 6d80 Helsingin MP20-näyttelyyn 31.1.-2.2.2020

VTT tekee Suomessa koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuista tutkimusta moottoripyörän havainnoinnista ja kommunikoinnista. Tavoitteena on vähentää kohtaamisonnettomuuksia liikenteessä ja parantaa moottoripyörien näkyvyyttä autoille uusimpien anturi- ja kommunikointiteknologioiden avulla.

Lue tutkimuksen tavoitteista ja menetelmistä VTT:n Aki Lumiahon kuvaus täältä:

VTT_Jarno_MP20

Moottoripyöräilijöiden kuolonkolarit kasvussa jo toista vuotta

Tämä otsikko on tulossa taas parrasvaloihin vuodenvaihteen jälkeen, kun vuoden 2019 tilastot tieliikenneonnettomuuksista julkaistaan. Motoristien kuolonkolarit ovat usein otsikoissa ja niiden määristä puhutaan usein tunteella, harvoin tiedon varassa. Moottoripyöräilijöiden kuolonkolareiden määrä vaihtelee vuosittain suhteellisesti paljon, koska niiden määrä on, onneksi, melko pieni. Yksittäistä vuotta katsomalla on mahdoton nähdä turvallisuuden kehitystä.

Tilastokeskus julkaisee tieliikenneonnettomuustilaston kerran kuukaudessa ja katsauksen vuosittain. Sen perusteella on mahdollista tutkia miten moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus on kehittynyt 2000-luvulla. SMOTO, julkaisee ensimmäisen tilastokatsauksensa aiheesta.

Vuotta 2019 on vielä jäljellä, mutta moottoripyöräkausi on ohi, ja tilastoihin tulee vain pieniä muutoksia loppuvuonna. Julkaisemme vuoden 2019 lopullisen tilaston vuodenvaihteen jälkeen Tilastokeskuksen ja Traficomin tietojen varmistuttua.

Kuolonkolarit vähentyneet 60 % 2000-luvulla

Onnettomuuksissa kuolleiden määrä on vuosittain vaihdellut välillä 10-33. Tilastoissa näkyy nouseva trendi vuosien 2000-2008 välillä ja laskeva välillä 2008-2019. Vuodet 2006-2008 olivat moottoripyörien rekisteröinnin huippuaikoja.

Kun suhteutetaan onnettomuuksissa kuolleiden määrä rekisterissä olevien moottoripyörien määrään, trendi on selkeästi laskeva koko 2000-luvun. Loukkaantuneiden määrässä trendi on samankaltainen, mutta lineaarisempi suuremmasta määrästä johtuen. Suhteutettuna moottoripyörien määrään moottoripyöräilijöiden kuolonkolarit ovat vähentyneet 2000-luvulla n. 60 % ja loukkaantumiset n. 70 %. Turvallisuus on siis merkittävästi parantunut.

Rekisteröityjen määrän sijaan vielä parempi tapa olisi suhteuttaa onnettomuuksien määrä moottoripyörien liikennesuoritteeseen, ts. ajettujen kilometrien summaan, koska se kertoo parhaiten moottoripyöräilyn riskitasosta. Valitettavasti liikennesuoritetta ei ole luotettavasti saatavilla, koska moottoripyörien ajomäärästä ei ole olemassa tilastoja.

Mahdolliset muut vertailuluvut ovat rekisterissä ja liikennekäytössä olevien moottoripyörien määrä sekä niiden liikennevakuutuksen vakuutusvuodet. Liikennekäytössä olevien tilasto ei kerro totuutta ennen vuotta 2016, koska moottoripyörien liikennekäytöstä poisto tuli mahdolliseksi vasta liikennevakuutuslain muutosten myötä.

Liikennevakuutuksen vakuutusvuosien määrä noudattelee melko tarkkaan samaa kuviota kuin rekisterissä olevien moottoripyörien määrä. Siksi olemme valinneen vertailuluvuksi rekisterissä olevien moottoripyörien määrän.

Linkit lähteisiin:
Tieliikenneonnettomuustilasto: http://www.stat.fi/til/ton/index.html
Moottoriajoneuvokanta: http://www.stat.fi/til/mkan/index.html
Liikennekäytössä olevat ajoneuvot: http://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/

IX Motoparlamentti: Moottoroitu kaksipyöräinen on mahdollisuus ruuhkien ja päästöjen pienentämiseksi – romutuspalkkio toisi turvallisuutta

IX Motoparlamentti vauhdissa. Kuvassa vasemmalta Satu Tuomikoski, Liikenneturva, Marjo Immonen, Traficom, Kalle Parkkari, Onnettomuustietokeskus, Pekka Rajala, Väylävirasto, Marko Sillanpää, Traficom, Sabina Lindström, LVM, Arto Pirttilahti, kansanedustaja, Kai Mykkänen, kansanedustaja sekä Mika Kulmala, Tampereen kaupunki.

Maanantaina 18.11.2019 järjestetettiin Helsingissä IX Motoparlamentti, jonka aiheena oli Liikennejärjestelmä ja sen ympäristövaikutukset – Kohti kestävää liikkuvuutta. Tilaisuuden alustivat Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström sekä kansanedustaja Kai Mykkänen.

Motoparlamentin keskustelun perustana toimi Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) viime vuonna julkistama Moottoroitujen 2-pyöräisten (M2P) strategia.

SMOTOn avauspuheenvuoron piti puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

– Olemme keskellä ilmastonmuutosta, ja valinnat kestävään liikkuvuuteen tehdään nyt. Vaihtoehtojen pitää olla aitoja ja toimivia. Liikenne on vuorovaikutusta, ja siinä on huomioitava sujuvuus, turvallisuus, ruuhkat ja päästöt. Moottoroidut kaksipyöräiset (M2P) ovat ratkaisu, Kuosmanen totesi.

– SMOTOn tavoitteena on saada moottoroidut kaksipyöräiset hyväksytyksi sosiaalisesti tasavertaisena liikkumismuotona liikennejärjestelmässä, muistutti tilaisuuden moderaattori, SMOTOn johtava asiantuntija, Tomi Karmaluoto Source & Kitchenistä.

”Haavoittuvien tienkäyttäjien kuten mopojen ja moottoripyörien turvallisuus varmistettava”

Tilaisuuden alusti Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström. Hän totesi, että hallitus on tekemässä ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021-32. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikenteen kehittämsieen ja myös ennakoitavuutta sekä tuoda läpinäkyvyyttä poliittiseen päätöksentekoon.

LVM:n ylijohtaja Sabina Lindström.

Lisäksi se on tekemässä uutta liikenneturvallisuusstrategiaa, joka toteutetaan poikkihallinnolisena yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Se koskee koko Suomea ja kaikkia kulkumuotoja, kaikkea palveluista lähtien, ja siihen liittyy digitalisaatio ja automatisaatio sekä mm. liikkumisvälineet.

Pohjana työlle on mm. LVM:n mopostrategia.

– Digitalisaatio avaa suuria mahdollisuuksia, mutta automatisaation lisääntyessä on kiinnitettävä huomiota haavoittuvien tienkäyttäjien mukaanlukien mopot ja moottoripyörät turvallisuuden varmistamiseen kun osaksi tai täysin itseohjautuvien autojen määrä kasvaa liikenteessä, Lindström pohti.

– Prioriteettinä on varmistaa, että liikenteen automaation ratkaisut eivät heikennä mopojen ja moottoripyörien turvallisuutta ja takaavat niiden aseman liikennejärjestelmässä myös tulevaisuudessa, Sabina Lindström esitteli.

Hänen mukaansa hallituksen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen tavoite globaalistikin, ja sen saavuttaminen edellyttää toimi myös liikennesektorilla.

Toisen alustuspuheen piti kansanedustaja Kai Mykkänen (kok), joka oli huolissaan ilmastokeskustelun repivyydestä ja kaksinapaisuudesta. Hänen mielestään pitää olla kuitenkin kehityksen aallonharjalla ja löytää positiivinen agenda, jolla pystytään etenemään järkevällä tasolla kuristamatta elintasoa. Uusi energiateknologia, mm. hukkalämmön hyödyntäminen mahdollistaa pienemmät päästöt.

Kai Mykkänen kantoi murhetta ilmastokeskustelun polarisoitumisesta.
– Jos halutaan sujuvaa liikennettä, niin M2P vie vähän tilaa, mutta ne ovat myös käyttövoimamuutoksen osalta vietävissä nopeammin läpi kuin nelipyöräiset perheautot, Mykkänen totesi.

Hän piti myös tolkuttomana sitä, että autovero niiden osalta on kaksinkertainen autoihin verrattuna.

– Ero vielä korostuu vähäpäästöisissä ajoneuvoissa, Mykkänen ihmetteli.

Kuvassa vasemmalta LVM:n Sabina Lindström, keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

Moottoripyörä on mahdollisuus

Parlamentin avauksena käytiin läpi pikakierros siitä, onko M2P uhka vai mahdollisuus ympäristön parantamiseksi ja ruuhkien pienentämiseksi. Kaikki olivat asiasta sikäli samaa mieltä, että niiden tilankäyttö on tehokkaampaa, ne ovat energiatehokkaampia ja nimenomaan mahdollisuus. Yksi lisähyve on toimivuus syöttöliikenteessä. Sitäpaitsi kaikille eivät sovi samat kuljetusmuodot.

Esille nostettiin myös M2P heikompi turvallisuus, joka voi olla uhka, mutta toisaalta suomalaiset motoristit ovat kiinnostuneita turvallisuudesta ja kouluttautuvat jatkuvasti.

Liikennetilan käyttö

Osio avattiin esittelemällä SMOTOn Mobility test viime vuodelta. Siinä M2P osoittautui nopeammaksi kaupunkiliikenteessä kuin henkilöautot, vaikka liikennejärjestelmä suosii niitä.

Keskustelua herätti mm. bussikaistan käytön salliminen moottoripyörille, mopoillahan saa jo ajaa niillä. Toisaalta joukkoliikenne on kaupunkiliikenteen runko, eikä sen sujuvuutta saa uhata. Mopot ja mp:t ovat valtaosaltaan aika vanhoja, joten niitä on vaikea saada automaation piiriin. Bussikaistoilla kokoero voi myös olla ongelma, pienempi autokaistoilla.

Tampereen kaupungin projektipäällikkö Mika Kulmala muistutti, että joukkoliikenteen ensisijainen tehtävä on kuljettaa massoja, ja että sitä ei saa vaarantaa.
– Liikenteen automatisoinnissa suojaamattoman tienkäyttäjän kannalta järjestelmän pitäisi kestää kaikki inhimilliset virheet. Niitä ei saada kaikkia koskaan pois, mutta järjestelmän pitäisi olla sellainen, että se kestää sen, joko kontrolloimalla ajoneuvon kuljettajaa, tai varoittamalla tätä, totesi Traficomin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

Toisaalta kun ollaan siinä vaiheessa, että ajoneuvojen järjestelmät kommunikoivat ajon aikana keskenään, kaikki hyötyvät siitä; onnettomuuksien ja kuolinkolareiden riskit pienenevät.

Lainsäädännön kannalta systeemin on pystyttävä huomioimaan kaikki tilanteet, mutta miten lainsäädäntö tehdään mahdollistavaksi, että se antaa tilaa uusille teknologisille ratkaisuille?

Koulutuksen merkitys tuli esille tässäkin: millainen on moponkuljettajan oppimisen taso, kun tämä tulee liikenteeseen, tunnetaanko sääntöjä riittävästi? Ovatko käsittelytaidot kunnossa, jolleivät, niin vie huomiota liikenteen lukemiselta. Kaistojen välissäajo vaatii koulutusta – myös autoilijoille.

Oslossa sähköautot komennettiin jo pois bussikaistoilta kun niitä vain alkoi jo olla liikaa.

Traficomin Marko Sillanpää

Työmatkaliikenne M2P-ajoneuvoilla

SMOTOn selvityksen mukaan 70 % motoristeista ajaa myös työmatka-ajoa, keskimäärin 1800 km / vuosi.

Todettiin, että osuus on merkittävä, ja pohdittiin sitä, miten M2P saataisiin luontevasti osaksi työmatka- ja liityntäliikennettä. Ongelmaksi osoittautuivat ajoasun ja kypärän käyttö sekä vaihto siviilivaatteisiin työmatka-ajossa.

Liityntäliikenteessä taas, missä säilyttää moottoripyörä, mihin laittaa kypärä? Yksi vaihtoehto voisivat olla ulkopuolisen palveluntarjoajan lukolliset säilytyslokerot liityntäliikenteelle järjestetyissä liityntäparkeissa tai vastaavissa. Ne myös tarvitsisivat M2P-dedikoitua pysäköintitilaa.

SMOTOn Veli-Pekka Ratinen valisti Parlamentin osanottajia mm. sähköskoottereiden akuista. Taustalla SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen.
Ilmaiset mp-pysäköintipaikat ja vaatteiden vaihtomahdollisuus samalla tavalla kuin polkupyöräillen töihin tuleville lisäisivät työmatka-ajoa.

Myös sähköisten latauspisteiden harvuus herätti keskustelua: kyse on muna-kanaongelmasta, joka ratkennee yhteiseen tahtiin sähköajoneuvojen lisääntymisen myötä.

Kun mopon saa parkkeerata mihin vain, niiden käyttö lisääntynee.

M2P käyttö kesäisin työmatkoihin on myös ekoteko silloin, kun siirtyminen tapahtuu yksityisautosta kaksipyöräiseen.

Turvallisuuden osalta suurin yksittäinen motoristien kuolemaan johtava onnettomuustyyppi on tieltä suistuminen, jota taas kaupunkiliikenteessä ei tapahdu. Siellä yleisin on peräänajo, joka toisin kuin autoille, voi aiheuttaa M2P:lle henkilövahinkoja.

Vasemmalta Satu Tuomikoski, Liikenneturva, Marjo Immonen, Traficom ja Kalle Parkkari Onnettomuustietokeskus.

Moottoroidut kaksipyöräiset ja ympäristövaikutukset

Osion avauksena oli kaavio uusien autojen ja moottoripyörien hiilidioksidipäästöistä. Ero suhteessa autoihin on todella suuri.

Todettiin, että sähkö on helpointa tankata kaupunkioloissa ja lyhyillä matkoilla mutta myös muut tutkimuksen myötä kehitettävät polttoainevaihtoehdot on muistettava, kuten esimerkiksi biopolttoaineet vetypolttokennoisia kulkuvälineitä unohtamatta.

Sähkömoottoripyörien ajomatka latauksella vielä pieni, esim. noin 180 km, latausaika pitkä. Tosin akkujen kesto kasvaa ja latausaika lyhenee uusien teholatausasemien myötä.

Sähköskoottereissa myös vaihdettavia akkuja, joten ei niin ongelma.

Kaipailtiin tukea sähköisten motorisoitujen kaksipyöräisten hankintaan, mutta samalla todettiin, että tuet eivät välttämättä ratkaise mitään.

Moottoripyörien romutuspalkkion nähtiin sen sijaan uusivan mp-kantaa ja samalla parantavan turvallisuutta mm. uusien moottoripyörien ABS-jarrujen myötä. Samalla kulutus ja päästöt pienenevät. Ruotsissa esimerkiksi mp-onnettomuuksien määrä laski 38 % ABS-jarrujen myötä.

Liikenteen verokertymän parlamentti totesi laskevan nykyisillä verotusperusteilla varsinkin kun verotus kohdistuu päästöihin, jotka pienenevät jatkossa. Veroja pitänee jatkossa kerätä enenevästi siellä, missä kulutusta syntyy.

300 miljoonan euron vuotuista tasokorotusta tieverkon kunnossapitoon tervehdittiin parlamentissa ilolla. Väyläviraston tieliikennejohtaja Pekka Rajala totesi, että korjausvelkaa on nyt 2,6 miljardia euroa, joten päästään korjaamaan tilannetta. Tosin teiden kunnossapitäjä joutuu tasapainoilemaan korjattavien kohteiden ja uusinvestointien ristitulessa.

Väyläviraston Pekka Rajala iloitsi tiemäärärahojen vuotuisesta tasonkorotuksesta.
M2P-ajoneuvoille riski huonokuntoisesta tiestöstä on suurempi, koska kaatumisen vaara on olemassa toisin kuin nelipyöräisille.

Sabina Lindström kertoi tietulleista keskusteltaessa, että hallitus on säätämässä lakia, joka mahdollistaisi tietullien käyttöönoton Suomessa. On sitten kuntien tehtävä pohtia tullien toteuttamista.

Todettiin myös sitä pohdittaessa M2P:stä ruuhkien ratkaisijaa, että se, mitä kulkuvälinettä käyttää on lopulta henkilökohtainen ratkaisu. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä käy kaikille, ja on muistettava, että ajossa moottoripyörä vaatii samanlaisen tilan liikenteessä turvaetäisyyksineen kuin auto.

Viimeisen kilometrin haaste

– Jääkö M2P väliinputoajaksi? Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategia kyllä etenee. M2P pitäisi ottaa mukaan KäPyyn, pohti Kai Mykkänen.

Liikenneverkon ensimmäiseksi tehtäväksi kaupungeissa todettiin ”tehokas massojen kuljettaminen”. Tukevien toimenpiteiden pitää olla aitoja vaihtoehtoja henkilöautoille. Millä henkilö liikkuu, mitkä ovat yksikköpäästöt. Mikä on tilankäyttö, melu ja pienhiukkasten määrä?

Todettiin, että henkilö tekee arvovalinnan siirtyessään moottoripyöräilyyn, asenteisiin voisi vaikuttaa kampanjoimalla. Moottoripyöräily tarkoittaa vapautta, ja identiteetti liitetään helposti siihen. Perusteet ovat olemassa, miksi M2P pitäisi lisätä.

Lupauskierros ja loppuyhteenveto

Lopuksi käytiin osallistujien kesken nopea kierros siitä, mitä itse kukin Motoparlamentin panelisti lupaa seuraavan vuoden aikana tehdä M2P:n eteen.

Lupaukset ulottuivat valistuksen lisäämisestä, koulutuksen tehostamiseen ja hallituksen hiillostamiseen sekä tieverkon parantamiseen. LVM:n Sabina Lindström lupasi jatkaa hyvää dialogia SMOTOn kanssa.

IX Motoparlamentin moderaattori Tomi Karmaluoto teki tapahtumasta yhteenvedon.

”Kun lähdimme liikkeelle, totesimme että M2P ei ole uhka. Automatisoinnissa on otettava moottoripyörät huomioon, turvallisuus edellä. Joukkoliikenneturvallisuus on haaste bussikaistoille mentäessä, mutta se on taklattavissa ja mahdollista.

Työmatkaliikenteestä on todettava, että latausinfra on vielä muna-kana-asteella. Ja mihin se kypärä pitäisi laittaa, mihin mp pitäisi laittaa?

Energiankulutus: vaihtoehtoiset polttoaineet sähkö, kaasu, vety – emme vielä sitä tiedä.

Romutuspalkkio mahdollistaisi sitä, että mp-kanta meillä kehittyisi.

Kuuma peruna: tietullit. Helsingin keskustatunneli mainittu. Käpy-strategia, ensin kävely, sitten moottoripyörät ja myös joukkoliikenne.

Ei vastakkainasettelua, vaan yhteispeliä.”

Koko IX Motoparlamentti yhteiskuvassa.

IX Motoparlamentin panelistit:

Osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström, Liikenne- ja viestintäministeriö
Tieliikennejohtaja Pekka Rajala, Väylävirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Traficom
Kansanedustaja Kai Mykkänen
Kansanedustaja Arto Pirttilahti
Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, Onnettomuustietokeskus / LVK
Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva
Asiantuntija Marjo Immonen, Traficom
Projektipäällikkö Mika Kulmala, Tampereen kaupunki
Puheenjohtaja Marja Kuosmanen, Suomen Motoristit ry.

Tilaisuuden moderaattorina toimi SMOTOn johtava asiantuntija, Tomi Karmaluoto Source & Kitchenistä.

Katso Motoparlamentin tallenne SMOTOn YouTube:sta: https://youtu.be/zPjtLvO9qt4

IX Motoparlamentti: Motoristit odottavat valtiovallalta toimia moottoripyörien ottamiseksi osaksi liikennejärjestelmää ja kestävää kehitystä

Maanantaina järjestetettiin Helsingissä IX Motoparlamentti, jonka aiheena oli Liikennejärjestelmä ja sen ympäristövaikutukset – Kohti kestävää liikkuvuutta. TIlaisuuden alustivat Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström sekä kansanedustaja Kai Mykkänen.

Motoparlamentin keskustelun perustana toimi Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) viime vuonna julkistama Moottoroitujen 2-pyöräisten (M2P) strategia.

SMOTOn näkemyksen tilanteesta esitteli puheenjohtaja Marja Kuosmanen.

– Keskustelimme monimuotoisesti ja hyvässä hengessä motorisoitujen kaksipyöräisten asemasta osana liikennejärjestelmää ja myöskin ympäristöongelmien ratkaisua, Marja Kuosmanen totesi.

– Moottoripyörien olemassaolo unohdetaan aina liikennejärjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä, vaikka niiden pitäisi olla yhtä luonnollinen osa keskustelua kuin polkupyörien, kävelijöiden tai henkilöautojen.

Ja mitä enemmän puhutaan ympäristöasioista, sitä väistämättömämmin M2P pitäisi ottaa mukaan, sillä moottoripyörät ovat kiistatta ympäristöystävällisempi vaihtoehto voimanlähteestä riippumatta, varsinkin kun huomioidaan niiden pienempi koko, paino, ketteryys ja tilantarve liikenteessä, Kuosmanen painottaa.

– Odotan, että nyt viimeistään parlamentin keskusteluiden tuloksena M2P otetaan korostetusti huomioon osana liikennejärjestelmää. Kauniit puheet on pidetty, nyt aletaan toimia: Toimintojen ja valintojen tulee olla kauaskatsoisempia, ei yhden vaalikauden mittaisia ratkaisuja. SMOTO peräänkuuluttaa jälleen valtiovallalta tulevaisuuteen suuntaavia toimia. Valinnat tehdään nyt. M2P on aito ja oikea ratkaisu. Toimitaan siis sen mukaisesti.

– Tämäkin parlamentti osoitti sen, että Suomen Motoristit ry:ä tarvitaan entistä enemmän huolehtimaan motoristien edunvalvonnasta ja olemaan moottoroitujen kaksipyöräisten liikkumismuodon (M2P) asiantuntija – oli kysymys sitten mopoista, moottoripyöristä tai tieverkon ulkopuolella tapahtuvasta harrasteliikkumisesta, Kuosmanen päättää.

Motoparlamentti keskusteli aiheesta monen korkean tason asiantuntijan, viranomaisen ja poliitikon voimin.

Osallistu keskusteluun

Motoristit #hengenpelastajina

#VerestäHyviäMuistoja-tapahtuma.

Tule ojentamaan auttava kätesi potilaille ja treffaamaan muita motoristeja to 19.9. klo 15.00 – 18.00 Kivihaan veripalvelukeskukseen, Helsinkiin!
SMOTOn #VerestäHyviäMuistoja -kampanja ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu järjestävät kaikille motoristeille avoimen verenluovutustapahtuman torstaina 19.9. Veripalvelun päätoimipisteessä Kivihaassa (Kivihaantie 7, Helsinki).

Luovutettua verta tarvitsevat joka päivä kymmenet leikkaus- ja syöpäpotilaat, keskoset, synnyttäjät ja onnettomuuksien uhrit. Tapahtuma on hieno mahdollisuus ryhtyä #hengenpelastajaksi ja osallistua hyvän tekemiseen luovuttamalla elävä lahja jollekin tarvitsijalle. Samalla voit kartuttaa oman kerhosi #veriryhmän saldoa kerhojen välisessä haastekisassa tai kartuttaa kaikkien motoristien yhteisen SMOTOn VeriRyhmän saldoa!

Olet tervetullut tapahtumaan, vaikka et luovuttaisikaan verta. Tapahtumassa on mukana SMOTOn vastuuhenkilöitä kertomassa edunvalvonnan viimeisistä koukeroista ja Veripalvelun väkeä esittelemässä toimintaa. Kahvipannu on kuumana kaikille luovuttajaksi tarjoutuville tilaisuuden ajan.

Tapahtuma on auki klo 15.00 – 18.00 ja luovuttamaan pääsee tulojärjestyksessä (myös muut luovuttajat kohteliaasti huomioiden). Veripalvelu voi ottaa tapahtuman aikana vastaan n. 30 luovutusta. Kannattaa siis tulla ajoissa paikalle, varata riittävästi aikaa sekä leppoisaa mieltä mahdollisen jonon varalta. Luovuttajien toivotaan saapuvan paikalle viimeistään 17:30. Kivihaassa on runsaasti parkkitilaa moottoripyörille.

Ellet ole luovuttanut verta aikaisemmin, testaa soveltuvuutesi alustavasti etukäteen Veripalvelun nettitestin avulla: www.sovinkoluovuttajaksi.fi Kysymyksissä voit soittaa maksuttomaan infopuhelimeen 0800 0 5801 (ark. 8 – 17). Verenluovutuksen jälkeen on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta liikenteessä ja nousta pyörän päälle vain hyvävointisena.

Mikäli haluat luovuttaa, mutta et ehdi jonottaa, voit myös varata luovutusajan Veripalvelun ajanvarauksen kautta www.veripalvelu.fi (”Varaa aika verenluovutukseen” -> ”Varaa aika veripalvelutoimistoon” -> ”Varaa aika ilman rekisteröitymistä” -> ”Veripalvelu, Helsinki, Kivihaka”).
Muista mainita kerhosi nimi luovutukseen ilmoittautuessasi! Jos kerhollasi ei vielä ole VeriRyhmää, sellaisen voi perustaa osoitteessa www.veripalvelu.fi/ryhmat Osallistutte samalla myös VeriRyhmien väliseen syysarvontaan!

Tervetuloa uudet ja kokeneet hengenpelastajat.
Verestä Hyviä Muistoja -kampanja

SMOTOn moottoripyöräarvat on arvottu

SMOTOn moottoripyöräarvat on arvottu Jyväskylän poliisilaitoksella ja pääpalkinnon voittajaan on oltu yhteydessä. Voittopyörä luovutetaan hänelle Porin Yyteri-Meetingissä. Muille voittajille on myös lähetetty tekstiviestit. Lämpimät onnittelut kaikille voittajille ja suuret kiitokset kaikille arvan ostaneille!

Voittoluettelo löytyy täältä: https://www.smoto.fi/wp-content/uploads/SMOTO-arpa-voittoluettelo-2019.pdf

Motoparlamentti 2019 järjestetään 18.11

Motoparlamentin teemana on ”Kohti kestävää liikkuvuutta”.

Jatkamme moottoripyöräilyalan ShowCase- tilaisuuksiemme sarjaa kiitosta saaneella live webcast- formaatilla. Kuvaamme, tallennamme ja jaamme paneelikeskustelun netissä suorana. Katsojat voivat lähettää kysymyksiä ennen tilaisuutta ja sen aikana sosiaalisen median kautta.
Motoparlamenttiin kutsumme Suomen johtavat moottoripyöräilyalan viranomaiset ja toimijat.

MOTOPARLAMENTIN TEEMA, TAVOITE JA TAUSTAT
Motoparlamentin pääteemana on tänä vuonna
Kohti kestävää liikkuvuutta
SMOTOn M2P -strategian osa-alueista tarkempaan tarkasteluun otetaan kohdat

M2P & Liikennejärjestelmä
• Liikennetilan käyttö
• Työmatkaliikenne
M2P & Ympäristövaikutukset
• Energian kulutus ja vaihtoehtoiset käyttövoimat
• Ruuhkat

Tavoitteemme on jatkaa jo edellisissä Motoparlamenteissa luotuja pysyviä ja toimivia keskustelu- ja yhteistyösuhteita avaintoimijoiden kesken kestävän kehityksen ja liikkumisen kehittämiseksi sekä suomalaisen moottoripyöräilyn edistämiseksi.

Paneelikeskustelun tausta-aineistona käytämme
SUOMEN MOTORISTIT ry – ”Moottoroitujen 2- pyöräisten (M2P) strategia”, sekä LVM:n ”Mopo- ja moottoripyörästrategiaa”.

TILAISUUDEN TOTEUTUS
Motoparlamentti järjestetään 18.11.2019 Hotel Arthur:issa.
Tilaisuuden kutsuvieraina on suomalaisen tieliikenteen merkittäviä vaikuttajia. Tämän vuoksi tilaisuus pidetään alkaen klo 13:00.
Tilaisuus on juonnettu, ja sen juontajaksi olemme kutsuneet alan johtavan
asiantuntijan Tomi Karmaluodon.

KUTSUTUT
Osastopäällikkö ylijohtaja Sabina Lindström, Liikenne- ja viestintäministeriö
Hallitussihteeri Janne Mänttäri, Liikenne- ja viestintäministeriö
Tieliikennejohtaja Pekka Rajala, Väylävirasto
Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, Traficom
Kansanedustaja Suna Kymäläinen
Kansanedustaja Kai Mykkänen
Kansanedustaja Merja Kyllönen
Kansanedustaja Sandra Bergqvist
Kansanedustaja Hannu Hoskonen
Liikenneturvallisuusjohtaja, Kalle Parkkari, LVK
Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski, Liikenneturva
Liikennepsykologi Mika Hatakka
Asiantuntija Marjo Immonen, Traficom
Liikenneinsinööri Erkki Martikainen, Oulun kaupunki
Projektipäällikkö Mika Kulmala, Tampereen kaupunki
Liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holm, Vantaan kaupunki
Liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinoja, Espoon kaupunki
Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Helsingin kaupunki

 

 

Moottoripyörien autoveron alennus yön yli ja yllättäen!

Tätä uutista saanemme vielä odottaa, vaikka perusteet alentamiselle ovat olleet jo pitkään olemassa ja kehitys jatkuu oikeaan suuntaan edelleen! Uusien moottoripyörien päästöt ovat reilun kolmanneksen alempia kuin autoilla – verotus silti 2,5-kertainen!

SMOTO tutki jälleen uusien moottoripyörien CO2-päästötiedot tammikuusta heinäkuuhun 2019 rekisteröintilaston perusteella. Tilastosta näkyy selkeä trendi: Uudet moottoripyörämallit ovat selkeästi vähäpäästöisempiä kuin aiemmat mallit. Kuukausina 1-7/2019 ensirekisteröityjen moottoripyörien keskimääräiset CO2-päästöt olivat 91 g/km ja 10 eniten myydyn mallin päästöt olivat vain 66 g/km. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat 96 ja 68 g/km. Muutos on vieläkin suurempi, kun verrataan lukemia vuoden takaisiin 1-7/2018 arvoihin 101 ja 85 g/km. Eräs selittävä tekijä on 125 cm3-mallien hyvä myynti ja erityisesti Hondan ”Iso-Monkey” Z125MA, joka keikkuu rekisteröintitilastojen kärjessä 34 g/km päästöineen.

Vertailu henkilöautojen päästötietoihin on mielenkiintoista, mutta turhauttavaa siksi, että uusien moottoripyörien päästöt ovat keskimäärin 36 % alempia kuin henkilöautoilla, mutta niistä peritään 2,5-kertainen autovero henkilöautoon verrattuna.

Lisäksi uusien henkilöautojen pitkään jatkunut CO2-päästöjen lasku taittui vuonna 2018 ja kääntyi nousuun. Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimäärinen CO2-päästö oli kuukausina 1-7/2019 141 g/km (WLTP) ja 118 g/km (NEDC). WLTP-lukema vastaa parhaiten moottoripyörien WMTC-mittaustapaa. Autojen WLTP- ja NEDC-päästölukemien välillä on n. 20 % ero.

Uusien moottoripyörien keskimääräinen autoveron määrä jaksolla oli 18,6 %, kun vastaavan päästötason autossa se olisi ollut 7,5 %. Myyntihinnaltaan keskimääräisessä n. 12 000 € moottoripyörässä tämä tarkoittaa yli 1 400 € enemmän autoveroa kuin vastaavan päästötason autosta. Suomen autoverotus rankaisee erityisesti keskikokoisen pienipäästöisen moottoripyörän hankkivaa, jonka autovero voi olla yli nelinkertainen vastaavan päästötason henkilöautoon verrattuna.

– Mitä uusi hallitus aikoo tehdä näin räikeän epäkohdan ja syrjivän autoverokohtelun korjaamiseksi? Kyse ei ole valtion talouden kannalta millään tavalla merkittävästä veromuutoksesta. Nyt olisi korkea aika toimia, toteaa Suomen Motoristit ry:n varapuheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja Jari Kielinen.

– Moottoripyörien autoveron laskeminen päästöjen mukaan samalle tasolle kuin autoilla houkuttelisi todennäköisesti monia hankkimaan työmatkojaan varten pieniruokaisemman ja vähäpäästöisemmän moottoripyörän auton tilalle ja siten auttaisi saavuttamaan päästötavoitteita, Kielinen pohtii.

– Emme pidättele hengitystä sitä odotellessa, mutta nyt olisi valtiovallan korkea aika toimia.

Henkilöautojen päästöjen kehitys -taulukko