Pieni rekisterikilpi puhuttaa – SMOTO ratkaisi asian

SMOTO on jättänyt Traficomille esityksen moottoripyörän pienestä rekisterikilvestä. Esityksessä esitämme moottoripyörille kahta vaihtoehtoista pienempää rekisterikilpeä. Tarkoitus on, että molemmat kilpikoot saadaan hyväksytyiksi nykyisten rinnalle. Yhdysvalloissa ja Japanissa valmistetuissa moottoripyörissä rekisterikilvelle varattu tila on usein sama kuin valmistusmaiden kansallinen kilpikoko, eli 7 x 4”, joka on liian pieni suomalaisille rekisterikilville.

Rekisterikilven sijoittamisen kannalta hankalimpia ovat moottoripyörät, joissa jo tehtaalla tai jälkiasennettuna on esim. matkailukäytössä tarvittavia lisävarusteita, jotka rajaavat rekisterikilven tilan joka suunnalta. Tyypillinen ongelmatapaus on takalaukuilla varustettu custom tai touring-moottoripyörä, joita on Suomessa runsaasti.

Huomioitava on myös, että vaikka joissain moottoripyörätyypissä rekisterikilven paikka olisikin ylös- tai alaspäin vapaassa tilassa, niin monet pyörää käytettäessä tarvittavista lisävarusteista on suunniteltu suurimpien markkina-alueiden mukaan. Esimerkiksi tavaratelineet on suunniteltu niin, että niissä kuljetettava kuorma nostaa painopistettä mahdollisimman vähän, jolloin telineen alle jää tila vain korkeudeltaan n. 100 mm rekisterikilvelle.

 

rekisterikilpi

Monessa tapauksessa moottoripyörän takavalon yläpuolella sijaitsevaan alkuperäiseen telineeseen kiinnitetty suomalainen, korkea rekisterikilpi aiheuttaa jopa tapaturmariskin (metallireuna) ja haittaa pyörän jokapäiväistä käyttöäkin.

Maastoajoon tarkoitetuissa enduro-, cross, ym. moottoripyörissä rekisterikilven koko aiheuttaa myös ongelmia. Leveä kilpi tarttuu helposti kiinni maastoon ja taipuu. Ko. moottoripyörätyyppien lokasuojat ovat hyvin kevytrakenteisia ja tärisevät ajossa voimakkaasti. Lokasuoja on niissä ainoa mahdollinen kiinnityspaikka rekisterikilville. Nykyinen ohut alumiinirakenteinen rekisterikilpi on kevyt, mutta se ei kestä tärinää ja murtuu helposti kiinnityskohdistaan.

Koska alumiinikilvet eivät kestä, harrastajat ovat jo pitkään käyttäneet erilaisia itse tehtyjä muovi-, tarra-tai pahvikilpiä niiden sijaan. Korvaavan kilven käyttö on luonnollisesti laitonta, mutta olosuhteiden pakosta niihin ei liikennevalvonnassa usein puututa.

Optimaalinen kilpi maastoajoon tarkoitettua moottoripyörää varten olisi:

  • kapea, jolloin se ei takerru kiinni mihinkään ja mahtuu lokasuojan taakse suojaan
  • kevyt, jotta kilven kiinnitys lokasuojassa kestää
  • tärinää kestävää materiaalia

Autojen osalta ongelma on ratkaistu jo vuosia sitten nk. pienellä rekisterikilvellä, jonka ulkomitat ovat 300x 112mm. Auton pienessä rekisterikilvessä kirjainkorkeus on n. 56 mm.

Edellä esitetyt ongelmat poistuisivat esim. custom-tyyppisten moottoripyörien osalta pienellä rekisterikilvellä, jonka ulkomitat olisivat n. 180 x 100 mm. Em. kilpikokoon sopivan, suomalaisissa moottoripyörissä käytettävän enintään viiden merkin tunnuksen kirjainkorkeus olisi n. 52 mm. Maastoajoon tarkoitettua moottoripyörää varten sopiva kilpi olisi kooltaan n. 100 x 144 mm, jonka tunnuksen kirjainkorkeus olisi n. 52 mm.

Kilven tulisi olla mahdollisimman kevyt ja sen materiaalin esim. kestävää muovia. Myös tarroja tulisi tutkia vaihtoehtona. Kilven tärinänkestoisuus tulisi testata.

Riippumatta moottoripyörän merkistä tai mallista, on ulkomitoiltaan pienempi kilpi huomattavasti helpompi sijoittaa moottoripyörään siten, että se säilyy käytössä ehjänä, sekä on kaikissa liikennetilanteissa helposti luettavissa olevassa paikassa ja asennossa, sekä valaistavissa moottoripyörän alkuperäisillä kilpivaloilla.

Uuden tieliikennelain vaikutukset moottoripyöräilijöihin

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Mikä muuttuu sen mukana? Ei paljonkaan. Perus liikennesäännöt ovat samat kuin aiemminkin. Uutta on ennakointiperiaate, jonka mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Laissa on myös erityisesti mainittu, että ohitettavan ajoneuvon kuljettaja ei saa mitenkään vaikeuttaa toisen ohitusta. Kaikki nämä ovat ihan maalaisjärkeen käypiä periaatteita, jotka on nyt kirjattu lakiin.

Muita muutoksia on mm. se, että enintään 60 km/h tiellä tai kadulla pitää pysäkiltä lähtevää linja-autoa väistää myös silloin, kun pysäkin vieressä on pyöräkaista. Moottoritien lisäksi myös moottoriliikennetiellä U-käännös ja peruuttaminen on kielletty. Risteyksestä voi nyt poistua sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioiden. Moottoripyörällä hinaaminen on kiellettyä, jos hinaaminen haittaisi ajoa tai aiheuttaisi vaaraa muille tienkäyttäjille. Kaksisuuntaisella tiellä voi ajoneuvon pysäyttää tai pysäköidä kulkusuunnassa vasemmalle puolelle tietä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä.

Ajoneuvokohtaiset ja perävaunujen nopeusrajoitukset muuttuvat. Paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Niillä noudatetaan tie- tai aluekohtaisia nopeusrajoituksia, kuten henkilöautoilla. Kevytperävaunua (max. 750 kg) vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100 km/h. Myös perävaunua vetävän moottoripyörän suurin sallittu nopeus on 100 km/h, jos perävaunussa on jousitettu akselisto.

Näkyviäkin muutoksia tulee. Keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi. Uusia liikennemerkkejä tulee, mm. kaistojen yhdistyminen. Monien liikennemerkkien tyyli muuttuu hiukan yksinkertaisemmaksi ja niitä tulee seuraavan 10 vuoden aikana käyttöön sitä mukaa, kun merkkejä uusitaan.

Liikennevirhemaksu korvaa rikesakon. Ajokiellot muuttuvat myös. Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos tämä on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:

  • viestintävälineen kiellettyyn käyttöön ajon aikana
  • nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa
  • nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa tai
  • punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämiseen.

Kokemukset tieliikennelain valmistelusta

Uuden tieliikennelain valmistelussa SMOTOlta pyydettiin lausuntoja. Mitä lausuimme ja mitä sillä saavutimme?

Moottoripyörien renkaiden kulutuspintavaatimusta haluttiin korottaa nykyisestä 1 millimetristä 1,6 millimetriin. Perusteluina oli mainittu, että suuremmalla kulutuspintavaatimuksella on jossain määrin liikenneturvallisuutta parantava vaikutus parantuneena ajoneuvojen renkaiden pitokykynä. Tämä ei pidä paikkaansa moottoripyörien renkaiden kohdalla. Niiden urat palvelevat lähinnä kulumisindikaattoreina, eivätkä edistä renkaan pitoa. Tämä on helposti pääteltävissä, kun tarkastelee urien määrää esim. hyvin pitävissä katukäyttöön tarkoitetuissa renkaissa. Moottoripyörän eturenkaan urasyvyys uutena on usein 4-4,5 mm, josta 1,6 mm kulutuspintavaatimus leikkaa suuren osan käytettävästä ajomäärästä. 1 mm jäi lakiin.

Perävaunun rekisterikilvestä oli lakiesityksessä mainittu, että hinattaessa moottoripyörän rekisterikilpi tulisi siirtää perävaunun taakse, joka on epäkäytännöllinen. SMOTO esitti, että vaatimuksesta luovutaan tai annetaan mahdollisuus kohtuullisin kustannuksin hakea perävaunulle oma rekisterikilpi, esim. moottoripyörän kaksoiskilpi. Vaatimuksesta ei laissa luovuttu, mutta kaksoiskilpi on mahdollista hakea.

Henkilöauton ja alle 750 kg perävaunun yhdistelmälle esitettiin 100 km/h maksiminopeutta. Perusteluna oli liikenteen sujuvuus. SMOTO esitti, että samalla perusteella moottoripyörän ja jousitetulla akselistolla varustetun perävaunun yhdistelmälle tulisi sallia 100 km/h maksiminopeus. Nyt laissa on 100 km/h.

Moottoripyörän rinnalle pysäköiminen ajoradan reunan suuntaisesti oli esityksessä sallittu. SMOTO esitti, että pysäköinti moottoripyörän rinnalle ajoradan reunan suuntaisesti yksiselitteisesti kielletään. Laissa moottoripyörän rinnalle pysäköinti ei ole sallittu.

Hallinnollisen sanktion käyttöönottamisesta lausuimme, että kansalaisten oikeusturvaa ei saa heikentää ja että esityksessä mukana ollut käännetty todistustaakka, näyttövelvollisuuden siirtäminen ajoneuvon haltijalle ja syyttömyysolettamasta luopuminen tai tinkiminen ovat merkittäviä periaatemuutoksia, jotka tulisi käsitellä suhteessa perustuslakiin. SMOTO esitti, että lakiesityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Ajokiellon määräämistä turvaamistoimenpiteenä kritisoimme myös. Ajokielto ymmärretään käytännössä lisärangaistukseksi ja sen määrääminen sanktion tai sakon lisäksi saattaa olla ristiriidassa Ne bis in idem-periaatteen kanssa. Lausuimme, että ajokieltoseuraamuksen liittäminen hallinnolliseen sanktioon tulee harkita huolellisesti em. periaatteen kannalta.

Lakiesityksen käsittelyssä monet oikeusoppineet ottivat kantaa hallinnolliseen sanktioon ja ajokiellon määräämiseen. Käsittelyssä nuo kohdat muuttuivat merkittävästi ja kansalaisten oikeusturva parani.

Joillekin edellä mainitut asiat saattavat kuulostaa osin vähäpätöisiltä, kun taas joillekin niillä on paljonkin merkitystä. Pääasia on, että kaikki em. puutteet olisivat jääneet lakiin, jos niihin ei olisi jo lain valmisteluvaiheessa puututtu. Eduskunnan hyväksyttyä lain, siihen ei voi enää vaikuttaa. Tieliikennelain valmistelu on esimerkki siitä edunvalvontatyöstä, johon SMOTO on määrätietoisesti pyrkinyt ja jota kautta asioihin voidaan vaikuttaa. Kannattaa siis kuulua SMOTOon.

SMOTO on jättänyt Traficomille esityksen moottoripyörän huomiovaloista

Suomessa ”huomiovalo” termi on tunnetumpi kuin EU:ssa käytetty ”päiväajovalo”, joka tulee englanninkielisestä ”daytime running lights” termistä. Tässä esityksessä näillä tarkoitetaan samaa asiaa.

Huomiovalokuva
Kuva: Aki Lumiaho

Uusien tyyppihyväksyttyjen moottoripyörien huomiovalosta on säädetty EU:n asetuksessa seuraavaa:
”Jos ajoneuvossa on huomiovalaisin, sen on oltava kytkettynä toimintaan automaattisesti, kun moottori on käynnissä. Jos ajovalaisin on kytkettynä toimintaan, huomiovalaisin ei saa olla toiminnassa, kun moottori on käynnissä. Jos ajoneuvossa ei ole huomiovalaisinta, ajovalaisimen on oltava kytkettynä toimintaan automaattisesti, kun moottori on käynnissä.”

Trafin määräyksissä ei ole mainintaa L-luokan ajoneuvon huomiovaloista. Näin ollen tällä hetkellä sovelletaan EU:n asetuksia sellaisenaan.

On huomioitava, että muun kuin EU-tyyppihyväksytyn moottoripyörän valaisimiksi hyväksytään Suomessa myös muiden kansallisia maiden määräyksiä. Näin esim. USA:n määräysten mukaiset keltaiset, yhtä aikaa ajovalojen kanssa palavat huomiovalot ovat tietyissä moottoripyörissä sallittuja.

Liikenneturvan verkkosivuilla on todettu:
”Näkeminen ja näkyvyys ovat motoristille tärkeitä, sillä moottoripyörä on vaikea havaittava liikenteessä. Omaa näkymistään voi lisätä ennen kaikkea oikealla nopeuden valinnalla, riittävällä etäisyydellä muihin sekä järkevällä ajolinjalla eli sijoittumisella ajokaistalle, Näkyvä motoristi käyttää aina lähivaloja, valkoisia tai värikkäitä ajovarusteita sekä välttää katveissa ajamista.”

Havaittavuuteen liittyy sekä moottoripyörän, että sen kuljettajan näkyminen. Havaittavuutta voidaan parantaa mm. moottoripyörän valoilla. Jotkut moottoripyöräilijät ovat siksi ottaneet tavakseen käyttää aina kaukovaloja. Vaikka se parantaakin näkyvyyttä, kaukovalojen käyttö hankaloittaa moottoripyörän nopeuden ja etäisyyden arviointia sekä estää vilkkujen näkymistä.

Yleisesti on havaittu, että uusien moottoripyörien led-huomiovalot parantavat niiden havaittavuutta liikenteessä.

Vuosina 2010-17 tutkitut kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet

Onnettomuudet, joissa moottoripyörä tai kevytmoottoripyörä on ollut yhteenajon vastapuolena ts. ”ei-aiheuttajana”, joista kuolemaan johtaneita tapauksia on ollut yhteensä 30 kpl. Yleisin yksittäinen onnettomuustyyppi on kääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen. (Esa Räty, Onnettomuustutkintainstituutti [OTI])

OTI:n otannan mukaan vuosina 2010-2017 tapahtuneista onnettomuuksista moottoripyörän näkyvyyden lisääminen olisi voinut vähentää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia jopa 30 kpl.

Yleisin syy onnettomuuteen, jossa moottoripyöräilijä on vastapuolena, on törmäys risteävällä tiellä. Onnettomuustyyppien luokittelun mukaan ”risteävät”-tyyppi käsittää risteävän ajosuunnan, kääntymisen vasemmalle vastapuolen eteen, kääntymisen oikealle vastapuolen eteen jne.

Onnettomuuksia, joissa moottoripyöräilijä oli vastapuolena ja tyyppinä ”risteävät” oli vuosina 2009-2018 yhteensä 1795 kpl. Tämä vastaa 31 % kaikista onnettomuuksista, joissa moottoripyöräilijä oli vastapuolena.

Kaikissa em. tapauksissa moottoripyörän ja sen kuljettajan paremmasta näkyvyydestä olisi voinut olla hyötyä.

Smoto on esittänyt että: ”Huomiovalot ja erityisesti led-huomiovalot parantavat moottoripyörän näkyvyyttä. Traficomin tulisi selvittää mahdollisuuden sallia moottoripyöriin huomiovalojen asentaminen ja kytkeminen toimimaan siten, että huomiovalot saisivat olla päällä yhtä aikaa ajovalojen kanssa ja tekisi sitä varten tarpeelliset määräysmuutokset.”

Esityksessä viitataan useisiin kansainvälisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan huomiovalot ajovalojen kanssa lisää moottoripyörän näkyvyyttä merkittävästi.

SMOTOn edustajat mukana kansainvälisissä liikenneturvallisuuskeskusteluissa

SMOTOn edustajat olivat mukana kansainvälisissä liikenneturvakeskusteluissa tuomassa niihin motoristien näkökulmaa.

European Road Safety Charter 30.9.2019.

European Road Safety Charterin toiminnan tarkoitus on toteuttaa konkreettisia toimia, jotka edesauttavat Vision Zeron toteutumista EU maissa. Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden hinta EU:lle on 5% BTK:stä. Euroopassa kuolee vuosittain 25000 henkilöä liikenteessä ja 135000 loukkaantuu vakavasti. Kaupunkialueilla menehtyneistä 70% on VRU, Vunerable Road Users, eli suojaamattomia tienkäyttäjiä. Näiden turvallisuuden lisääminen on haastava ongelma ja asiantuntijat pitävät parhaana ratkaisuna kaupunkinopeusrajoitusten laskemista 30km/h.
Vuodesta 1972 tieliikennekuolemat ovat laskeneet EU:ssa merkittävästi; tasosta 200 kuollutta / 1 000 000 asukasta, tasolle 50 kuollutta / 1 000 000 asukasta (Suomessa samaan aikaan 121/1 000 000 > 40/1 000 000). Onnettomuuksien syistä alkoholi kantaa 40% osuutta (Suomessa 32%).
Kehitys on siis ollut sangen hyvää.

Tilausuuden yhteydessä keskustelimme Liikenneturvan, OTI:n ja Poliisihallinnon kanssa ja sovimme kahden jälkimmäisen kanssa tapaamiset (Liikenneturvan kanssa on jo aiemmin sovittu tapaaminen keskiviikkona 9.10.). OTI:n kanssa tullaan keskustelemaan mp-onnettomuuksien tilastoinnista ja sen kehityksestä. Poliisihallinnon kanssa tulemme keskustelemaan mm. mp-liikenneturvallisuudesta niiden kasvavassa osuudessa kaupunkiliikenteessä. Liikenneturvan kanssa agendalla on M2P:n kasvava ja moninaistuva kaupunkiliikenne, sekä yhteystyön teroitus.

Effective Road Safety Strategies Save Lives 30.9.2019

Aihealueeltaan hyvin samankaltainen edellisen tilausuuden kanssa. Enemmän puhujia ja esiteltiin konkreettisia liikenneturvatoimia eri maissa. Laajemmin käsiteltiin Irlannin ja Norjan tekemiä toimia. Molemmat maat menestyneet erinomaisesti liikenneturvan parantamisessa. Norjalaiset nimesivät moottoripyörät ongelmallisiksi. 15-20% prosenttia onnettomuuksista mp:lle, vaikka niiden osuus liikenteestä on huomattavasti pienempi. Iso osa näistä ulkomaalaisia, eli turisteja. Tästä avaamme keskustelun norjalaisten kanssa, mielenkiinnolla mitä ovat tehneet, jotta onnettomuuksia sattuisi jatkossa vähemmän.

Norjalaiset piristivät kertomalla, että ovat korvaamassa teiden keskikaiteita leveällä ”keskiviivalla”. Tutkimusten mukaan se on vähentänyt kohtaamisonnettomuuksia 40%:lla. Motoristin näkökulmasta huomattavasti parempi ratkaisu kuin se kaide.

Muuta pientä tapahtumien saralta:

  • EU:ssa on 300 000 000 ajokorttia
  • Autokanta on uudistunut autonomiseksi noin 27 vuoden kuluttua (Norja)
  • Micromobility (mm. eScootit) ohiteltiin melkeinpä naureskellen tyyliin; ei ole dataa, antakaa meille dataa niin voimme muodostaa mielipiteen… Tässä taas norjalaiset nostivat päätään kertomalla, että ovat käynnistäneet niiden osalta onnettomuustutkimuksen, jonka tulokset valmistunevat 2020.
  • Irlannissa liikennekamerat sijoitettu sinne missä onnettomuuksia tilastollisesti tapahtuu. Ovat värikkäitä ja helposti huomattavia. Eivät siis harmaita/piilossa.
European Road Safety Charter osallistujat

 

Mr. Matthew Baldwin, Depyty Director DG MOVE and EC’s High Level Coordinator for Road Safety.

Mrs. Vassiliki Danelli-Mylona, ERSCharter Team and President of BoD, Hellenic Road Safety Institute (RST) “Panos Mylonas”
SMOTO-ukot
Kalle Parkkari, Road Safety Director, Finnish Crash Data Institute (OTI)

 

SMOTO-ukot ja Alan Bridger

 

Mr. Matthew Baldwin, Depyty Director DG MOVE and EC’s High Level Coordinator for Road Safety.

 

Antonio Avenoso, Executive Director, European Transport Safety Council.
Michael Rowland, Director of Road Safety, Research and Driver Education, Road Safety Authority (RSA), Ireland
Guro Ranes, Director of Road Traffic Safety, Norwegian Public Roads Administrator
Norjan liikenneonnettomuudet luokiteltuna.
Paneelikeskustelu lopussa