Oletko havainnut pölynsidonta-ainetta levitetyn kaduille tai teille ja liukastellut siinä tänä vuonna? Jos olet, vastaa SMOTOn kyselyyn:
Kartoitamme ongelman laajuutta vuosittain kyselyllä.
Pölynsidonta
Kaupunkien kaduille ja teille levitetään usein keväisin pölynsidonta-ainetta katupölyn vähentämiseksi. Aine on suolaliuosta, yleensä 5-12 % kalsiumkloridiliuosta, jonka tarkoituksena on sitoa pölyhiukkaset itseensä. Kalsiumkloridi imee itseensä ilmankosteutta, sen pinta pysyy kosteana ja sitoo hyvin pölyä. Ainetta käytetään talvisin teiden suolaukseen 32 % väkevyisenä liuoksena. Yli 15 % liuoksen kitkakerroin on käytännössä vain hiukan parempi kuin kuivan jään!
Lähde: Kalsiumkloridin sivuvaikutukset, Tiehallinnon selvityksiä 38/2006. Kitkakertoimet perustuvat VTT:n mittauksiin uudelta tien pinnalta.
Suolaliuoksen ongelmat
Ensimmäinen ongelma aineen käytössä on sen laimennus. Koska ainetta toimitetaan pääasiassa 32 % väkevyisenä liuoksen, se on laimennettava pölynsidontakäyttöön. Aineen laimennus voi jäädä urakoitsijalta tekemättä tai se tehdään puutteellisesti. Toinen ongelma on se, että ainetta levitetään koko tien tai kadun leveydelle, vaikka tarkoitus olisi levittää ainetta vain katujen reunoille, jossa pölyn määrä on suurin. Väärästä levityksestä on useita havaintoja aiemmilta vuosilta. Ainetta on myös joskus kuljetettu huolimattomasti, jolloin sitä on loiskunut risteyksiin. Kolmas ongelma on aineen huono havaittavuus. Aine ei tienpinnasta helposti erotu kuivana saatikka märkänä ja motoristille aineen liukkaus tulee usein täytenä yllätyksenä.
Aineen havaittavuuteen auttaisi tiedotus. Miksi kaupungit ja tienpitäjät eivät tiedota aineen käytöstä, on ihmeellistä tänä päivänä, kun kanavat tiedotukselle ovat helppoja käyttää. Asia olisi helppo korjata, mutta se vaatii toki viitseliäisyyttä. Nähtävästi motoristit katsotaan niin vähäpätöiseksi ryhmäksi, että heitä varten tiedotusta ei tarvita. SMOTOn vuonna 2019 toteuttamassa kyselyssä saimme vastauksena kymmenkunta sairauspoissaoloon johtanutta tapausta, joista pahin oli usean kuukauden sairasloma ja tuhansien eurojen vahingot. ”Onneksi henki säilyi” totesi vastaaja. Huhhuh!
Aineen aiheuttamat ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia ja ongelma on taas ajankohtainen. Mikäli olet havainnut ainetta levitetyn ja olet liukastellut siinä tänä vuonna, vastaa SMOTOn kyselyyn. Kartoitamme tilannetta vuosittain.
Vahingon sattuessa
Vahingon sattuessa korvauksen saaminen tienpitäjältä ei ole mitenkään taattua. Varsingin yleisten teiden kunnossapidosta vastaavat ELY-keskukset ovat nihkeitä korvausvaatimuksille. Ne käsittelee keskitetysti Lapin ELY-keskus, joka saamiemme tietojen perusteella kategorisesti kieltäytyy korvausvastuusta. Eivät kaupungitkaan ole aina sen parempi. Esimerkiksi käy Turun kaupungilta saatu vastaus: ”Tienkäyttäjiä ei yleisesti varoteta mahdollisesta liukkaudesta. Tienkäyttäjä on velvollinen mukauttamaan ajonopeutensa vallitseviin olosuhteisiin, terv. Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Kunnossapito”. Aivan, ja tienpitäjälläkö ei ole velvollisuutta varoittaa levittämänsä liukasteen petollisuudesta? Miten motoristin tulisi varoa ainetta, jota ei tien pinnasta näe?
Jos kaaduit pölynsidonta-aineen vuoksi yleisellä tiellä ja kärsit vahinkoja itseesi tai kalustoosi, toimi näin:
- Jos loukkaannuit, hälytä apua (112)
- Jos pystyt toimimaan itse, soita tienkäyttäjän linjalle 0200 2100 ja kerro liukkaudesta. Jos loukkaannuit, soita kaveri paikalle dokumentoimaan paikka.
- Hanki näyttöä, ota paikalta valokuvia, tee piirros tapahtumista ja pyri toteamaan liukkaus esim. videolle
- Soita poliisi (112) paikalle ja tee tutkintapyyntö tien liukkaudesta ja urakoitsijan huolimattomuudesta
- Jos mahdollista, seuraa paikan päällä jonkin aikaa, tuleeko tienpitäjä toteamaan ongelman
- Tee Lapin ELY-keskukselle korvausvaatimus
Katualueiden kunnossapidosta vastaavat kaupungit. Toimintaohje on sillon muutoin sama, mutta ilmoituksissa ja korvauksissa on otettava yhteyttä kaupungin katualueiden kunnossapidosta vastaavaan tahoon.
Korvausvaatimuksen on oltava hyvin perusteltu ja syy-yhteys vahingon ja tienpitäjän virheen välillä tulee osoittaa. Korvausvaatimus hyväksytään vain, jos tien kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain tavanomaiseen tien kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty tekemättä. Pelkkä tien huono kunto ei näin ollen vielä oikeuta korvauksen saamiseen. Tienkäyttäjän mahdollinen oma myötävaikutus vahingon syntymiseen otetaan myös huomioon päätöksenteossa.
Näyttötaakka on korvauksen hakijalla ja näytön täytyy olla riittävän hyvä. Korvausvaatimukset on myös yksilöitävä ja niiden pitää perustua tositteisiin ja arvioihin vahingon suuruudesta. Vaikka monessa tapauksessa vakuutusyhtiö korvaa vahingot, kun pyörässä on kasko, olisi suotavaa, että tien tai kadun pitäjä saisi toiminnastaan palautteen.